Printtimediasta tulee palvelu, ennakoi VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin

10.1.2022 - 16:26

Metropolia on ainoa korkeakoulu Suomessa, jossa on mahdollisuus opiskella printtimediaa ja painotekniikoita. Sivuaineen laajuisessa kokonaisuudessa opetus pohjautuu sekä täysin itsenäisesti suoritettaviin verkkopohjaisiin opintoihin että käytännön työpajoihin. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös vierailijaluentoja. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, jonka tausta on materiaalitekniikassa, piti maanantaina 10.1.2022 puheenvuoron opiskelijoille.

Onko vanhalla tekniikalla tulevaisuutta?

Kirjapainotaidon keksimisestä on aikaa 566 vuotta, Suomen ensimmäisestä sanomalehdestä 250 vuotta, mutta internet on vasta 50-vuotias. Vapaata tiedonvälitystä ei ole ollut kauan ja senkin aikana media on muuntunut tiedonvälityksestä yhä enemmän viihteen suuntaan, Harlin kuvailee muutosta.

Tarve tietää maailman tapahtumista ja niiden taustoista ei katoa mihinkään, Harlin muistuttaa. "Tietotulvan lisääntyessä laadukkaan analyysin määrä vain kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin pyritään tarjoamaan yhä enemmän sisältöjä mainosten myötä yhä edullisemin. Lopulta olemme tarjoamassa sisältöä ilmaiseksi, siirtymällä sosiaaliseen mediaan ja eriyttämässä mainontaa tiedonvälityksestä. Kun jo puolet mainosrahoista menee sosiaaliseen mediaan ja printin kannattavuus on vain 10%, niin jääkö sille enää tehtäväksi maksaa digiin siirtymisen kustannus?", Harlin kysyy.

Kirjapainotaito on kehittynyt vastaamaan ajan vaatimuksiin

Kirjapainotaito on kirjoitustaitoon verrattava keksintö, mutta sitä voidaan käyttää paljon muuhunkin. "Painetun lehden hinnasta 80% on paino- ja jakelukustannuksia, joten nelivärinen off-set rotopaino ei enää kilpaile tehokkaasti tiedonvälityksen välineenä, mutta kyllä varmasti vielä jatkossa tuotantoteknologiana. Elektroniikan painamista on kehitetty toivona saavuttaa erittäin halpoja laitteitta, kuten vaikkapa aurinkokennoja. Toisaalta vaikkapa kankaiden värjäys on tehokkainta tehdä painamalla. Personoitu painaminen on johtanut aivan uusille poluille 3D-tekniikan myötä, kuten ihmisten varaosiin, monimutkaisten koneenosien tuotantoon ja jopa rakennusten printtaamiseen. Painaminen on tulevaisuudessa paljon muutakin kuin vain median tuottamista: siitä on tullut oma tuotantoteknologian alusta", Herlin tiivistää alan kehittymistä.

"Olemme printtimedian käännekohdassa. Tuomiopäivän ennustetta uskottavampaa onkin, että painetusta mediasta tulee enemmin palvelu, kuten pizzasta kotiin tai kahvilan kupposesta. Eikä kirjakaan ole kuollut, vaikka onkin tullut audio ja podcast, jotka ovat ennemmin radion vastaisku tv ja nettivideoille. Printtimedia jatkaa elämäänsä iltapäivälehtien lisäksi myös pienempien, mutta tiedostavampien ja maksukykyisten asiakkaiden tuotteena", Harlin visioi alan tulevaisuutta.

Vanhat painohallit uusiokäyttöön

Harlinin mukaan paperi painoalustana vähenee. Suomessa ei ole enää yhtään sanomalehtikonetta ja aikakauslehtikoneita suljetaan. Jopa toimistopaperikoneita on ajettu alas ja maailma suurin arkittamokin on suljettu. Myös kierrätyspaperin siistauslaitoksia suljetaan.

Mihin vanhoja painotaloja enää tarvitaan? Harlin kertoo, että painotaloja otetaan uuteen käyttöön: esimerkiksi VTT:n kierto- ja biotalouden koelaitosten yksikö on sijoitettu Espoossa vanhan aikakausilehtipainon tiloihin Kivenlahteen. Harlin huomauttaa: "Puuta ja kuitua vapautuu nyt aivan uusien tuotteiden valmistamiseen, kuten muovin korvaamiseen pakkaamisessa ja puuvillan sekä öljypohjaisten synteettisten tekstiilikuitujen tilalle tarjottaviin tekstiilimateriaaleihin. Metsäteollisuus muuntuu näin jälleen kerran!"

Lisätietoa

Printtimedian opinnoista lisää tietoa antavat

  • Tuire Ranta-Meyer, sähköposti tuire.ranta-meyer [at] metropolia.fi, puh. 050 262002
  • Toni Spännäri, sähköposti toni.spannari [at] metropolia.fi, puh. 040 77 2816

Tutustu myös Painovoimaa-hankkeen sivustoon.