Terve talo -osaamisella varmistetaan ja parannetaan sisäolosuhteita uudiskohteiden lisäksi nyt myös korjauskohteissa
Tilojen ja rakennusten terveellisyydellä on merkitystä Suomen mittakaavassa. Rakennuskanta on merkittävä osa Suomen kansanvarallisuutta.
Vuoden 2012 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun mukaan kuitenkin jopa 6-13 prosenttia kerrosalaan suhteutetusta kansanvarallisuudesta kohdistuu merkittävä kosteus- ja homevaurio. Käytämme paljon resursseja kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen: tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 talojen merkittävän kosteusvaurion aiheuttamat kertaluonteiseen korjauskustannuksiin käytettiin 1,2–1,6 miljardia euroa.
Suomalainen rakennuskannan terveydestä voidaan huolehtia pyrkimällä toteuttamaan rakennushankkeet laadukkaasti ja valiten tehokkaimmat toimintatavat kosteus- ja sisäilmaongelmien ehkäisyyn. Terveen talon toteutuksen kriteerit ovat vastanneet tähän tarpeeseen uudisrakentamisen puolella ja nyt pian julkaistavat päivitetyt kriteerit tarjoavat ohjeistusta myös korjausrakentamiseen.
Terve talo -ohjeistuksesta apua suunnittelijoiden, valvojien, urakoitsijoiden ja tilaajien työhön sisäolosuhteiden parissa
Terve talo -kriteerit toimivat ohjaavana työkaluna rakennushankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa, jotta sen aikana luodaan mahdollisimman tervettä rakennuskantaa ja ennaltaehkäistään kosteus- ja homevaurioiden syntyä. Ohjeet kattavat koko rakennushankkeen suunnitteluvaiheesta rakennusvaiheeseen.
“Terve talo -kriteerit ovat ohjeistus siihen, miten tilaaja voi varmistaa sisäilmastotavoitteiden täyttymisen. Kriteeristö sisältää ohjeita tavoitteiden asettamiseen, talotekniikan toiminnan varmistamiseen sekä kosteuden- ja puhtaudenhallinnan johtamiseen. Se myös selkeyttää urakoitsijan tehtäviä hyvän sisäilmaston aikaansaamiseksi ja auttaa valvojaa sovittujen tavoitteiden täyttymisen todentamisessa,” Metropolian Terve talo -koordinaattorikoulutuksen vastuuopettaja, kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri avaa.
Terve talo -ohjeistuksella varmistetaan myös rakennusvaiheen työntekijöiden, sekä loppukäyttäjien terveyttä ja intressejä. “Terve talo -ohjeistukseen kuuluva puhtaudenhallinta pienentää riskiä työntekijöiden työtapaturmille ja haitalliselle pölylle. Se tekee työn tekemisestä helpompaa, kun paikat ovat järjestyksessä ja on puhdasta. Lisäksi tilojen käyttäjä voi varmistua siitä, että rakennuksen sisäolosuhteet on sovitun mukaiset, eikä sinne synny sisäilmaongelmia ja rakennuksen omistajalle se vähentää riskiä korjauskustannuksiin ja käyttökatkoihin”, Säteri kertoo.
Ajankohtainen ja käytännönläheinen tarkastuslista korjauskohteisiin
Parhaillaan päivitystyön alla olevat Terve talo -kriteerit uusiutuvat pian kattamaan uudiskohteiden ohella myös korjauskohteiden ohjeita. Kriteereiden päivityksen takana ovat muutokset pölyn- ja kosteudenhallinnan ohjeissa ja lainsäädännössä. Näin ollen korjausrakentaminen on tullut mukaan Terve talo -ohjeistukseen, sekä kaikkia rakennustyyppejä koskevaksi.
Terve talo -korttien yhtenä käsikirjoittajan toiminut ja Terve talo -koordinaattorikoulutuksessakin kouluttajana toimiva johtava asiantuntija Leif Wirtanen Rambollilta kertoo, että “suurimmat muutokset [Terve talo -kriteereissä] ovat ne, että uusissa korteissa ei oteta enää kantaa rakennustyyppiin: ohjeistukset ovat yleisiä riippumatta siitä, onko kohde vaikkapa toimitila tai asuinrakennus. Lisäksi ohjeistukseen on otettu mukaan korjausrakentamisen näkökulma. Sen sijaan varsinaisiin aiempiin ohjeistuksiin ei tule sisällöllisiä muutoksia.”
“Terveen talon toteutuksen kriteereissä on nyt mukana peruskorjaushankkeiden kortti, jolla voidaan varmistaa energiatehokkuuteen ja tiiveyteen liittyviä ratkaisuja tilaajan toiveiden mukaan. Lisäksi uudet kortit pitävät sisällään kattavammin tarkastuslistoja, kuivaketju10 -ohjeistus sisältyy nyt kriteeristöön, sekä rakennusfysikaalisen toimivuuden varmistamiseksi on enemmän korttiohjeistusta. Hyvin toteutetun rakennesuunnittelun tuloksena rakennus on lähtökohtaisesti terve ja sen avulla sisäilmasto-olosuhteita pystytään hallitsemaan,” Wirtanen kertoo.
Terve talo -koordinaattori avainroolissa rakennushankkeen laadun varmistuksessa
Terve talo -koordinaattorin rooli on tuotu uudella tavalla uudistuneissa korteissa esiin. “Uusissa korteissa on käsitelty koordinaattorin tehtäviä ja mikä rooli hänellä on rakennushankkeessa. Korteissa suositellaan nyt Terve talo -koordinaattorin kiinnittämistä suuriin hankkeisiin, sekä koordinaattorin organisoimia seurantakokouksia läpi hankkeen, joilla varmistetaan sisäilmastotavoitteiden toteutumista, “ Wirtanen avaa
Terve talo -koordinaattorin rooli on keskeinen, sillä hän valvoo ja ohjaa rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista koko rakennusprosessin ajan, sekä varmistaa Terve talo -prosessin mukaisen toiminnan. Wirtasen mukaan Koordinaattori toimii sekä suunnittelu- että rakentamisvaiheissa välittäen tietoa rakennushankkeen eri osapuolten välillä. Koordinaattori toimii tilaajan tukena sekä auttamassa tavoitetilan määrittelyä, että varmistamassa sitä, että sisäilmastolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Koordinaattori varmistaa esimerkiksi sitä, että kosteudenhallinta tulee tehtyä laadukkaasti.
Koordinaattorin roolin merkitys nousee esiin myös tiedon välittäjänä. “Koordinaattori varmistaa ja yhteensovittaa rakennushankkeen eri osapuolten toimintaa, jotta hankkeelle asetetut laadukkaan sisäilmaston tavoitteet saavutetaan. Koordinaattorin rooliin kuuluu keskustelu eri osapuolten välillä.” Wirtanen avaa.
“Koordinaattori toimii myös sisäilma-asioiden asiantuntijana hankkeessa tukien ja sparraten, sekä yhteensovittaen eri suunnittelualojen toimintaa. Koordinaattori osaa kertoa, mikä on sisäilmastoon liittyvä tieto ja ohjeistus on viimeisin ja ohjaa sen mukaiseen toimintaan. Lisäksi Terve talo -koordinaattori toimii usein samanaikaisesti myös hankkeessa kosteuden- ja puhtaudenhalintakoordinaattorin rooleissa.”
Wirtanen toteaa, että mitä aiemmassa vaiheessa koordinaattori kiinnitetään hankkeeseen, sitä parempi. Näin hankkeen läpimenoon voidaan vaikuttaa paremmin, suunnittelussa huomioida sisäilmastonäkökulmat ja saadaan suurempi hyöty koordinaattorista irti.
Täydennyskoulutuksen avulla Terve talo -kriteerit ja koordinaattorin rooli haltuun
Ensimmäisen kerran Metropoliassa vuonna 2018 toteutettu Terve talo -koordinaattorikoulutus on jälleen tarjonnassa syksyllä 2023. Koulutuksen sisältöjä on uudistettu päivitetyn kortiston myötä ja siinä on huomioitu korjausrakentamisen mukaantulo kortistoon. Koulutuksessa tutustutaan päivitettyihin Terve talo -ohjeisiin uudis- ja korjausrakentamiseen, sekä käydään läpi uudis- ja korjaushankkeiden erityispiirteet ja tavoitteiden asettaminen.
15 koulutuspäivästä koostuvassa koulutuksessa on mukana kouluttamassa suuri määrä alan asiantuntijoita eri organisaatioista. Koulutuksen vastuuopettajana toimii Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri ja mukana kouluttamassa ovat muun muassa kokeneet asiantuntijat Leif Wirtanen, Mika Vuolle Equa Finlandilta ja Lari Eskola A-insinööreiltä.
Wirtanen suhtautuu odottavaisin mielin tulevaan koulutukseen. Jo uransa alkutaipaleelta lähtien sisäilmastoon liittyvien asioiden parissa työskennellyt Wirtanen haluaa saada opiskelijat innostumaan opettamastaan aiheesta. “Ne on kivoja tilanteita, jos näkee että saa antaa ahaa-elämyksen opiskelijalle. Koen myös, että koulutustyöllä voin edistää loppukädessä myös suomalaisen rakennuskannan hyvinvointia. Sillä on merkitystä kansantalouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta, vietämmehän paljon aikaa sisätiloissa,” hän summaa.
Terve talo -koordinaattorin opinnot auttavat tilaajaa ennakoimaan hankkeen sisäolosuhteisiin liittyviä riskejä uudis- ja korjauskohteissa
Terve talo -koordinaattorin täydennysoulutus on suunnattu rakennuttajille, suunnittelijoille (arkkitehdit, rakennus-, rakenne- ja talotekniikka), valvojille, projektipäälliköille, työpäälliköille ja työnjohtajille. Koulutus on suunniteltu työn ohessa suoritettavaksi ja luennot toteutetaan verkko-opintojen ja Myllypuron kampuksella toteutettavan lähiopetuksen yhdistelmänä.
Terve talo -kriteerit auttavat tilaajaa ennakoimaan hankkeen sisäolosuhteisiin liittyviä riskejä uudis- ja korjauskohteissa. Terve talo -rakentamisella kohdetta kyetään arvioimaan monipuolisesti ja valitsemaan vaikuttavimmat toimintatavat olosuhteiden, kosteuden ja puhtauden hallintaan.