Toolilainen-lehti: Suomalaisten ammattikorkeakoulujen next steps?

Uutinen julkaistu alunperin Toolilainen-lehdessä 1.6.2023. Linkki pdf-lehteen.

Toolilainen: vierailuvuorossa Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

"Koulutuksen, osaamisen ja hyvinvoinnin merkitys on entisestään korostunut yhteiskunnallisten haasteiden takia. Ilmastonmuutos, väestörakenteen kehitys ja pandemiat ovat esimerkkejä niistä haasteista, joiden ratkaisemiseen tarvitsemme uusia keinoja ja uutta osaamista. Korona-pandemia vaikutti monin tavoin yhteiskunnan eri osa-alueisiin, yksilöihin ja yhteisöihin, ja vaikutukset olivat monesti ennakoimattomia. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii meiltä uutta osaamista ja uutta teknologiaa. Suomen työikäisen väestön väheneminen edellyttää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Kysymys on siitä, miten varmistamme Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman. Tässä osaavan työvoiman kouluttamisella ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä sekä uusia ratkaisuja tuottavalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli.

Monimutkaisten haasteiden ratkaiseminen vaatii eri alojen ja osaamisten yhteistyötä, kokeilemista ja oppimista. Katse pitää nostaa riittävän ylös, systeemisiin kokonaisuuksiin, ja samalla tunnistaa yksityiskohtia ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia. Yksittäisten ratkaisujen vaikutukset eri toimintoihin ja prosesseihin tulisi arvioida ja tehdä päätökset tällaisten analyysien pohjalta. Joudumme kuitenkin elämään epävarmuudessa ja tekemään päätöksiä usein nopeasti. Keskinäinen luottamus ja rohkeus tarttua haasteisiin ovat ominaisuuksia, jotka vahvistavat kykyämme ja uskoamme selviytymiseen. Näitä ominaisuuksia tarvitsemme myös kilpailukykymme vahvistamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa opiskelee vuosittain lähes 160 000 tutkinto-opiskelijaa ja lisäksi runsaasti muita opiskelijoita. Vuosittain valmistuu yli 28 000 opiskelijaa eri koulutusalojen tutkintoihin. Ammattikorkeakoulujen vahvuudet perustuvat tiiviisiin kumppanuuksiin yritysten, julkisten organisaatioiden, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Niiden lakisääteisenä tehtävänä on soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ammattikorkeakouluille on ominaista kyky yhdistää tkija oppimistoiminta toisiinsa. Tämä TKIO:ksi lyhennetty integraatio kehittää osallistujille sellaista osaamista ja kyvykkyyttä, joilla pystytään tarttumaan haasteisiin ja tuottamaan niihin ratkaisuja yhteistyössä eri alojen ja organisaatioiden kanssa. Eli tuottamaan juuri sellaista osaamista, jota tarvitsemme yhä enemmän.

Ammattikorkeakoulujen tutkimusjärjestelmien kehittäminen vaatii kuitenkin lisää panostusta, jotta tuloksia voitaisiin soveltaa ja hyödyntää paremmin. Erityisesti tarvitaan sellaisia rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan rakentaa ja ylläpitää ekosysteemejä. Ekosysteemien koordinaatiorooli sopii monessa tapauksessa ammattikorkeakouluille.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin, joka muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Tämä 1990-luvun alussa luotu malli on osoittanut sen, että työelämäläheiset, koulutuksellista tasa-arvoa edistävät ja soveltavaa tutkimusta tekevät ammattikorkeakoulut ovat paikkansa lunastaneet. Mutta mitkä ovat ammattikorkeakoulujen seuraavat vaiheet?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n hallitusohjelmatavoitteiden 2023 mukaan ammattikorkeakoulujen toimintaa ja mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä TKI-rahoituksista sekä osaajista pitää vahvistaa. Koulutustason nosto edellyttää uusia aloituspaikkoja ja niihin lisää perusrahoitusta ammattikorkeakouluille. Rahoituslisäyksellä mahdollistetaan opetuksen ja tukipalvelujen riittävä tarjonta kasvaville opiskelijajoukoille ja edistetään opiskeluhyvinvointia.

Olisi tärkeää edistää maisteritasoisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemaa ja tunnettuutta työelämässä. Englanniksi tutkinto on jo Master's Degree, mutta suomeksi sitä ei vielä kutsuta maisteritutkinnoksi.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisellä tasolla tulisi edistää. Moni niistä on jo mukana Eurooppa-yliopisto-alliansseissa. Mutta erojakin löytyy. Suomi on ainut alue Euroopassa Belgian Flanderin lisäksi, jossa ammattikorkeakouluilla ei ole oikeutta professorin ammattinimikkeeseen. Nimikkeen puuttuminen vaikuttaa erityisesti kykyyn rekrytoida tehtäviin ulkomaalaisia osaajia ja hakea EU:n kilpailtuja TKI-rahoituksia. Moni eurooppalainen ammattikorkeakoulu voi myös toteuttaa tohtorikoulutusta, joko yksin tai yhdessä yliopistojen kanssa. Nyt voisimme ottaa seuraavat askeleet ja vahvistaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä."