Metropolian kampukset avautuvat vaiheittain - pääsääntöisesti etätyöskentely ja -opiskelu jatkuvat.

Katso miten koronavirustilanne vaikuttaa Metropolian toimintaan.

Vuosi huipentuu valmistumisennätykseen Metropoliassa

Metropolia juhlii tänään 18. joulukuuta lähes 840 uutta valmistujaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoiksi ja kehittäjiksi.

AMK-tutkintoon valmistuneita kuluneelle vuodelle on yhteensä 2794. Liiketalouden ja tekniikan aloilta valmistuu kaikkien aikojen ennätysmäärä uusia ammattilaisia; liiketaloudesta 310 ja tekniikasta 1185 henkilöä. Myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneita (447) on aiempaa enemmän.

”Metropolia haluaa olla entistä vaikuttavampi osa suomalaisen yhteiskunnan uudistamista, kestävää kehitystä ja kasvua. Tämä tahtotilamme, uudet kampuksemme nykyaikaisine oppimisympäristöineen sekä työelämää lähellä olevat oppimissisällöt valmistavat opiskelijoistamme oivaltavia ja osaavia asiantuntijoita tulevaisuuden työelämään ja yhteiskuntaan. Uskomme, että he saavat Metropoliasta mukaansa paitsi työelämän arvostaman tutkinnon ja monipuolisen ammattiosaamisen, myös eväät uudenlaiseen ja joustavaan tapaan toimia, kyvyn jatkuvaan oppimiseen sekä uteliaan ja uudistusmyönteisen mielen”, sanoo toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Riitta Konkola toivottaa uusille ammattilaisille onnea koko Metropolian henkilökunnan puolesta:

”Menkää ja vaikuttakaa siihen, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa. Muistakaa myös ylläpitää ja kehittää osaamistanne läpi työuranne. Paljon onnea valmistumisen johdosta sekä menestystä työuralle!”

Jatkuvan oppimisen matkalla

Valmistuvien joukkoon mahtuu monia erilaisia tarinoita ja taustoja. Oli opiskelutarina millainen tahansa, yksi etappi jatkuvan oppimisen matkalla on nyt saavutettu.

Liiketalouden tutkinto-ohjelmasta tradenomeiksi valmistuvat Vilma Rossi ja Ville Ruokonen iloitsevat käytännöllisen koulutuksen antamista opeista ja valmiuksista.

”Eniten oppimista tapahtuu, kun pääsee soveltamaan oppimaansa käytännössä esimerkiksi erilaisissa projekteissa yritysten kanssa. Tein opinnäytetyöni toimeksiantona asiantuntijaorganisaatiolle ja oli hyvin mielenkiintoista päästä soveltamaan koulusta saatuja oppeja käytäntöön. On ollut palkitsevaa nähdä, että opinnäytetyössä esiin nostettuihin kehityskohteisiin on myös tartuttu organisaatiossa. Sain opintojen avulla myös paljon varmuutta omaan esiintymiseen ja olen huomannut hyötyväni siitä myös työelämässä”, kertoo Vilma Rossi.

Sekä Rossi että Ruokonen ovat hakeutumassa jatko-opintojen pariin. Rossia kiinnostaa yritysjuridiikka, Ruokosta markkinointi ja strategisen osaamisen kehittäminen.

”Opiskeluista on jäänyt päällimmäisenä tietynlainen varmuus omaan osaamiseen ja siihen, että pystyy hahmottamaan uusia asioita suhteellisen nopeasti. Kolme ja puoli vuotta meni ihan älyttömän nopeasti ja opin huomattavasti enemmän kuin olin uskaltanut edes toivoa”, kuvailee Ville Ruokonen nyt päättyvää AMK-taivalta.

”Opinnoista saa paljon irti, kun itse vain haluaa. Opettajia ja heidän ammattitaitoaan kannattaa hyödyntää läpi opintojen. Koen, että koulutus vastasi odotuksiani ja nyt olen taas viisaampi siitä, mitä tulevaisuudelta lähden tavoittelemaan”, lisää Vilma Rossi.

Polkuopintoja pitkin haaveammattiin

Katri Keino valmistuu bioanalytiikan tutkinto-ohjelmasta pitkäaikaiseen haaveammattiinsa. Polku tutkintoon on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Katri Keino piti välivuoden, jonka aikana hän mietti opiskeluvaihtoehtoja. Bioanalytiikka tuntui aloista mielenkiintoisimmalta ja kutsuvimmalta. Koulutuksen ovet eivät kuitenkaan avautuneet välivuoden aikana pääsykokeiden kautta. Katri Keino luki tällöin sattumalta Metropoliassa järjestettävistä polkuopinnoista.

”Vuosi opiskelua avoimessa ammattikorkeakoulussa voisi antaa minulle mahdollisuuden päästä tutkintoon saakka ja nimenomaan bioanalytiikassa. Pidin opinnoista heti, mutta tiesin, että voin opiskella avoimen väylän kautta vain vuoden verran perusopintoja. Halusin päästä tutkinto-ohjelmaan ja siksi saman vuoden syksyllä luin muiden koulutehtävien ohella bioanalytiikan pääsykokeisiin. Pitkä ja raskas syksy tuottivat kaikesta huolimatta tulosta; minut hyväksyttiin puolen vuoden polkuopintojen jälkeen tutkinto-ohjelmaan. Ilo oli sanoinkuvaamatonta. Jatkoin opiskelua tuttujen opiskelukavereiden kanssa ja tiesin valinneeni tulevan alani oikein”, kertoo Katri Keino.

Katri Keinolla oli ollut kaksi kriteeriä koulutusvaihtoehdoille: alan oli liityttävä ihmisbiologiaan ja työllistymisen oli oltava varmaa muutaman vuoden kuluessa. Bioanalyytikon koulutus on tarjonnut hänelle juuri näitä asioita. Ammattiopinnot ovat Keinon mukaan olleet kattavia ja syvällisiä. Jokainen kurssi on tukenut aiemmin opittuja asioita ja ihmiskehon toiminnoista on muodostunut opintojen lopuksi kliininen ymmärrys. Työllistymisestä Katri Keino ei koe huolta: ”Uskon vakaasti löytäväni paikkani työelämässä heti vuoden alusta lähtien. Olen kiinnostunut mikrobiologiasta ja haluaisin työskennellä sen parissa tulevaisuudessa.”

”Mikäli bioanalytiikan opintojen aikana on mahdollista osallistua opintomatkoille, erilaisiin projekteihin tai mihin vaan, kun kysytään vapaaehtoisia osallistujia, niin aina kannattaa sanoa kyllä. Ne antavat opinnoille vastapainoa ja lisäävät motivaatiota opiskeluun”, kannustaa Katri Keino.

Ylempi AMK-tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet edetä uralla

Sähköinsinööritaustainen Oskari Patjas ajautui hankintatoimen ylempään AMK-tutkinto-ohjelmaan opiskelijaksi hieman sattumalta. Patjaksen työnantajayrityksessä Helen Sähköverkko Oy:llä tuli tarve viedä toimintamalleja ja ajattelutapaa asiakaskeskeisempään suuntaan ja pohtia, miten perinteisestä hankinnasta voisi siirtyä laajempaan kumppaniverkoston johtamiseen ja kehittämiseen.

”Hankintatoimen koulutus oli minulle ja yrityksellemme todellinen win-win-tilanne. Meillä oli aito tarve modernin hankinnan menetelmille. YAMK-opinnot nimenomaan liiketalouden puolelta täydensivät hyvin teknistä osaamistani ja olikin todella virkistävää opiskella jotain aivan uutta”, kertoo Patjas opiskelupäätöksen syntymisestä.

Patjaksen mieleen jäävät myös mukavat opiskelukaverit, joiden kanssa syntynyt hyvä yhteishenki auttoi jaksamaan työn ohessa tehtävää opiskelua. Hän kokee hankinnan ammattilaisten verkoston olevan hyödyllinen myös jatkossa. ”Eniten jää varmasti mieleen opintomatkamme Dresdeniin, jossa porukka hitsautui lopullisesti yhteen. Kävimme tutustumassa partneriyliopiston toimintaan ja pääsimme tapaamaan kaupungin hankinnoista vastaavia johtajia ja päälliköitä.”

Oskari Patjas näkee tulevaisuuden opintojen jälkeen valoisana.

”Työnantajasta toki loppupeleissä riippuu YAMK-tutkinnon arvostus mutta esimerkiksi meillä Helenillä tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet edetä uralla opiskelujen jälkeen. Helen Oy ja Metropolia ovat solmineet muutama viikko sitten työelämäyhteistyösopimuksen; hyvää YAMK-tutkinnoissa onkin juuri tuo vahva työelämälähtöisyys. Tässä hyötyy sekä yritys että opiskelija. Opittuja asioita pääsee soveltamaan suoraan aidossa työelämäympäristössä. Jos jossakin on vielä tekemistä, niin ylemmän AMK-tutkinnon tunnettavuuden eteen on syytä edelleen tehdä töitä eri foorumeissa”, toteaa Oskari Patjas.