Yhteisöllinen ja avoin toimintakulttuuri ja aktiivinen puuttuminen

Yhteisöllisyys

Toimimme ihmislähtöisesti ja näemme ihmisen ainutlaatuisena, aktiivisena ja oppivana yksilönä. Arvostamme toisiamme ja teemme yhteistyötä pyrkien yhdessä sovittuja tavoitteita kohti. Teemme sen mitä olemme yhdessä sopineet. Annamme arvon tehdylle työlle emmekä ota kunniaa toisten töistä. Jokaisella on vastuu yhteisöllisyyden edistämisestä ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin luomisesta.

Avoimuus ja läpinäkyvyys

Rakennamme avointa toimintakulttuuria. Olemme avoimia, aitoja ja rehellisiä kaikessa toiminnassamme. Kohtaamme, myönnämme ja hyväksymme myös vaikeat ja kipeät asiat. Toimintakulttuurimme on keskusteleva ja osallistuva. Yhteisissä kehitysprojekteissa teemme jo suunnitteluvaiheessa osallistumissuunnitelman, jonka toteutumisesta viestitään.

Puuttumisen kulttuuri

Emme hyväksy minkäänlaista seksuaalista tai muuta häirintää, syrjintää, rasismia, kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua. Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä sanoin, teoin tai asentein. Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä asemasta riippumatta on oikeus ja velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun nopeasti ja tehokkaasti. Jokaisella on oikeus, että häneen kohdistuvaan epäasialliseen kohteluun puututaan. Varhaisen puuttumisen ja tuen toimintamalli sekä siihen sisältyvä epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittelyn toimintamalli ohjeistavat miten puututaan. Toimintamallista on erilliset ohjeet sekä henkilöstölle että opiskelijoille.

Määritelmät

Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä tai opinnoissa. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa korkeakouluyhteisön jäsen.

Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työ- tai opiskelutoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Tilanteeseen voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Kyseessä on tapahtumaketju, jonka kuluessa henkilö ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen tai häneen kohdistuu muita kielteisiä seuraamuksia. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto, mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein kiusaamiseksi.

Alkuperäinen lähde: Työturvallisuuskeskus

Miten toimin?

Yleiset ohjeet

Käyttäydyn asiallisesti kaikkia kohtaan. Käyttäydyn niin, etteivät muut tunne oloaan epämukavaksi, turvattomaksi tai uhatuksi, enkä käyttäydy loukkaavasti tai sopimattomasti.

Kuuntelen muita ja edistän omalla toiminnallani avointa keskustelua ja rakennan luottamusta.

Hyväksyn, että kaikki teemme välillä virheitä, ja edistän omalta osaltani yhdessä oppivaa kulttuuria.

Pidän huolta myös fyysisestä ympäristöstä, eli siisteydestä ja turvallisesta ympäristöstä ennakoivasti.

Annan palautetta rakentavasti ja otan vastaan palautetta ja muutan tarvittaessa toimintaani.

Epäasiallisen kohtelun määritteleminen voi olla haastavaa. Tärkein mittari on oma olotila. Jos koen käytöksen ahdistavaksi tai jokin tilanne jää vaivaamaan, asia kannattaa ottaa puheeksi.

Ilmoitan kokemastani tai havaitsemastani epäasiallisesta kohtelusta

  • esihenkilölleni (henkilöstö)
  • osaamisaluepäällikölle (opiskelija)
  • Metropolian yhteyshenkilölle (kumppanit) tai
  • tarvittaessa käytän anonyymiä palautekanavaa.

Mikäli epäilen joutuneeni rikoksen kohteeksi, teen tapahtuneesta poliisille rikosilmoituksen.