Johdanto 

Toimitko nyt tai lähitulevaisuudessa projektipäällikkönä ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- tai innovaatiohankkeessa? Tämä opas perehdyttää sinut avoimen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) perusteisiin.

Tämä opas tutustuttaa sinut avoimen tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoiminnan (avoin TKI) lähtökohtiin, tavoitteisiin sekä sen eettisiin ja lainsäädännöllisiin reunaehtoihin. Lisäksi perehdyt avoimen TKI-prosessin vaiheisiin ja toimintamalleihin, avoimen julkaisemisen käytäntöihin sekä avoimien aineistojen käyttämiseen ja tuottamiseen.  

Kun olet perehtynyt oppaaseen, sinulla on edellytykset avoimien toimintamallien käyttöön TKI-hankkeissa. Tämä tarkoittaa, että osaat suunnitella avoimiin toimintamalleihin perustuvan TKI-prosessin, tiedät, miten avoimia julkaisuja ja tutkimusaineistoja löytyy ja miten käytät niitä vastuullisesti. Lisäksi osaat myös itse tuottaa avoimia tutkimusaineistoja ja julkaisuja. Voit soveltaa opasta myös opinnäytetöiden ohjaajana tai opiskelijana omassa opinnäytetyössäsi.

Yksityiskohtaisia työkaluja avoimuuden toteuttamiseksi TKI-toiminnassa ja siihen kytkeytyvässä oppimisessa löydät julkaistusta Avoin TKIO -keittokirja: Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen (Theseus).

Opas keskittyy neljään teemaan, joiden jälkeen voit testata osaamisesi

Mitä tutkimus- ja kehittämistyön avoimuus on?

Avoimella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (avoimella TKI-toiminnalla) pyritään siihen, että TKI-toiminnassa tuotettu tieto ja osaaminen välittyvät tehokkaasti. Tavoitteen saavuttamiseksi TKI-toiminnan menetelmien, aineistojen, tuotosten ja tulosten tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavissa ja hyödynnettävissä. 

Tavoitteena on, että tähän osuuteen tutustuttuasi hallitset avoimen TKI-toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja keskeiset toimintamallit.

Avoimen TKI-toiminnan lähtökohdat

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta vuosille 2014–2017 (Julkaisuarkisto Valto) nosti esiin vaatimuksen julkisin varoin tuotetun tiedon avoimuudesta ja tiedon sujuvasta liikkumisesta yhteiskunnassa niin tiedon tuottajien, sen välittäjien kuin tietoa hyödyntävien toimijoiden kesken. Tiekartan viitoittamana Suomi on noussut yhdeksi johtavista maista avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuurin omaksumisessa ja avointen toimintamallien hyödyntämisessä.  

Ammattikorkeakouluissa puhutaan myös avoimesta TKI-toiminnasta, koska se soveltuu paremmin ammattikorkeakoulujen kontekstiin. Avoimella TKI-toiminnalla tarkoitetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. 

Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan jatkoksi suomalainen tutkimusyhteisö on yhdessä laatinut avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen. Julistuksessa tieteen ja tutkimuksen avoimuus nähdään saumattomana osana tutkijan ja TKI-toimijan arkea. Tavoitteena on edistää avoimuutta tieteen perusarvona, vahvistaa tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa ja lisätä tutkitun tiedon liikkuvuutta ja vaikuttavuutta. Tutustu tarkemmin Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus ohjaa myös ammattikorkeakouluja. Avoimia toimintatapoja sovelletaan yhä laajemmin TKI-toimintaan, työelämäyhteistyöhön ja oppimiseen. Julkaisutoiminnan avoimuudessa ammattikorkeakoulut ovat olleet edistyksellisiä jo pitkään, aina siitä lähtien, kun ammattikorkeakoulujen yhteinen avoin julkaisuarkisto, Theseus, perustettiin yli kymmenen vuotta sitten. Theseus on Suomen suurin avoin julkaisuarkisto, ja se tarjoaa opinnäytetöiden lisäksi hyvän kuvan myös ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa saavutetuista tuloksista. 

Ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeissa kertyy runsaasti erilaista tutkimusaineistoa, jonka analysointiin hankkeiden tulokset perustuvat. Tutkimusaineiston tallentamisen ja jakamisen toimintamallit hakevat vielä muotoaan ja vaativat lisää osaamista. Viime vuosina uusia toimintamalleja sekä tarvittavia infrastruktuureita on kuitenkin kehitetty aktiivisesti, ja erilaisia palveluja onkin saatavilla moneen tarpeeseen. On lisäksi hyvä huomata, että esimerkiksi aineistojen avaaminen muiden käyttöön tuo tutkijalle ja TKI-toimijalle näkyvyyttä ja on tärkeä osa myös meritoitumista.  

Mitä on avoin TKI-toiminta?

Tutkimushallinnon sanaston mukaan avoimella TKI-toiminnalla tarkoitetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa niin, että käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat tutkimusetiikan, juridiikan ja sopimusten asettamissa rajoissa kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Katso lisää ammattikorkeakoulujen avoimesta TKI-toiminnasta seuraavalta videolta:

Pirttimaa, J. (kertoja), Päällysaho, S., Latvanen, J., Parkkonen, M., Kuusinen, T. & Kuusinen, M.-M. (tuotanto) (2017). Mitä on Avoin TKI-toiminta? Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hanke.

Kansallinen yhteistyö avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen kansallisella tasolla perustuu vahvasti koko suomalaisen tutkimuskentän yhteistyöhön. Työn koordinoinnista vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Mukana yhteistyössä ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot sekä arkistot. 

Tutkimusyhteisön yhteistyönä valmistuneet linjaukset ja suositukset ohjaavat avoimuuden kehittämistä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kehittämisen kohteina ovat toimintakulttuurin, julkaisujen tutkimusaineistojen ja oppimisen avoimuus. 

Tutustu Avoimen tieteen kansalliseen koordinaatiotyöhön ja sen tuloksiin.

Avoimen TKI-toiminnan prosessimalli

Avoimen TKI-toiminnan prosessi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen (kuva 1). Prosessin kaikissa vaiheissa on mahdollista toimia avoimuutta edistävästi. Avoimen TKI-toiminnan perusperiaate ”Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeellista” viittaa siihen, että TKI-prosessin menetelmät, tulokset ja tuotokset asetetaan avoimesti käyttöön siinä määrin kuin se on mahdollista hyvän tieteellisen käytännön, tutkimusetiikan, sopimusten, yrityssalaisuuksien ja lainsäädännön puitteissa.

 

Avoimen TKI-toimintaan liittyvät seuraavat prosessin vaiheet: Avoimen TKI-hankkeen valmistelu, toteutus, tulosten hallinta, tulosten avaaminen ja julkaiseminen sekä miten avoimesta TKI-toiminnasta tehdään liiketoimintaa.

Kuva 1. Avoimen TKI-prosessin viisi päävaihetta (Päällysaho & Latvanen 2017) 

TKI-hankkeella tarkoitetaan tässä mallissa laajasti erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita opinnäytetyöt mukaan lukien. Avoimuus huomioidaan TKI-prosessin eri vaiheissa mm. seuraavasti: 

  1. Valmistelu
    Hankkeen alussa tehdään aineistonhallintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää kuvauksen hankkeessa kerättävästä aineistosta, sen tallentamisesta, säilyttämisestä, käyttö- ja omistusoikeuksista sekä mahdollisesta avaamisesta muiden käyttöön. Suunnitelmaan sisältyvät myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävät sopimukset, mahdollisten rahoittajien vaatimukset avoimuudesta sekä erilaiset organisaatiokohtaiset ohjeet aineistojen käsittelystä ja avaamisesta. Suunnitelman tulee aina perustua hyvään tieteelliseen käytäntöön ja lainsäädäntöön.  

  2. Toteutus
    Hankkeen aikana syntyvä aineisto kerätään, järjestetään, analysoidaan ja tallennetaan hyvien tallennuskäytäntöjen mukaisesti myös tietosuoja ja tietoturva huomioiden. Tarvittavat luvat tulee hankkia ja tutkittavien informointi tulee suunnitella jo ennen aineistonkeruuta. 

  3. Tulosten hallinta
    Hankkeessa kerättyjen aineistojen ja muiden mahdollisten hanketyössä syntyneiden tulosten tulee olla löydettävissä, ymmärrettävissä ja tarvittaessa uudelleenkäytettävissä. Ammattikorkeakouluilla on olemassa ratkaisuja, joiden avulla tutkimusaineistojen metatietoja ja varsinaisia tutkimusaineistoja saadaan tallennettua omaan käyttöön.  

  4. Tulosten avaaminen ja julkaiseminen
    Hankkeessa kerätyt aineistot on hyvä avata mahdollisuuksien mukaan myös muiden käyttöön. Sekä tutkimusten rahoittajat että tiedelehdet edellyttävät yhä useammin, että tutkimuksen aineistot (kysely-, haastattelu-, mittaus- ym. aineistot / data) ovat avoimia viimeistään tutkimuksen päätyttyä. Lähtökohtaisesti vain anonyymiä dataa voi avata. Avaaminen ei saa olla ristiriidassa lainsäädännön, tietosuojan, tutkimusetiikan tai sopimusten kanssa. Datan säilytystavoista ja mahdollisesta avaamisesta on aina informoitava tutkittavia.  Tulosten avaaminen koskee myös julkaisuja. Julkaisut voidaan avata eli jakaa vapaasti hyödyntämällä avoimia julkaisukanavia, esimerkiksi Open Access -lehtiä (OA-lehdet), blogeja tai julkaisuarkistoja. Sekä datan että julkaisujen käyttöoikeuksia voi säädellä esimerkiksi Creative Commons -lisensseillä.  

  5. Avoimesta TKI:sta liiketoimintaa
    Hankkeissa, työelämäprojekteissa ja opinnäytetöissä syntyneiden tulosten ja tuotosten mahdollinen kaupallinen potentiaali ei saisi jäädä hyödyntämättä. Esimerkiksi avattu data voi olla uusien elinkeinoelämää edistävien ja kilpailukykyä kasvattavien innovaatioiden merkittävä resurssi, ja opinnäytetöiden tuotoksilla sinänsä voi olla kaupallista potentiaalia.  

Avoin julkaiseminen

Julkaisu on avoin (open access, OA), kun se on verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa käyttöoikeuslisenssien määrittelemällä tavalla. Kansallisessa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksessa on asetettu tavoitteeksi, että viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet, vertaisarvioidut tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla. Lisäksi on suunnitteilla myös monografioiden ja opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa julkaisutoiminnan avoimuuteen ottamalla julkaisujen avoimuuden huomioon korkeakoulujen rahoitusmallissa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että myös ammatilliset ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut ovat avoimesti saatavissa.

Mitä on avoin julkaiseminen?

Tutustu avoimen julkaisemisen perusteisiin oheisen videon avulla

Avoimen julkaisemisen osaamisesta on hyötyä – ehkä yllättävääkin.

Pirttimaa, J. (kertoja), Päällysaho, S., Latvanen, J., Parkkonen, M., Kuusinen, T. & Kuusinen, M-M. (tuotanto). (2017). Avoin julkaiseminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hanke. 

 

Avoimen julkaisemisen toimintamallit

Avoimen julkaisemisen tavoista käytetään yleisesti nimityksiä kultainen, vihreä ja hybridi.  

  • Kultainen avoimuus tarkoittaa, että julkaisu on välittömästi avoin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen omat julkaisukanavat tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Avoin julkaiseminen ei aina ole ilmaista. Tieteelliset OA-lehdet voivat periä kirjoittajamaksuja (APC, article processing charge). Avoimuutta vaativat hankerahoittajat saattavat hyväksyä APC-maksut hankebudjettiin, joten mahdollisia maksuja on hyvä osata arvioida jo hakemusvaiheessa. Rahoittajien avoimuutta koskeviin ehtoihin tuleekin tutustua huolellisesti.  

  • Vihreä avoimuus toteutetaan rinnakkaistallentamalla. Tässä tapauksessa maksumuurin takana oleva julkaisu tallennetaan kustantajan luvalla organisaation julkaisuarkistoon (ammattikorkeakouluissa Theseukseen), josta se on vapaasti saatavana joko heti tai embargo-ajan (julkaisuviiveen) jälkeen. Julkaisun rinnakkaistallennettu versio on useimmiten kirjoittajan viimeisin käsikirjoitusversio, eli se poikkeaa ulkoasultaan lopullisesta kustantajan ilmiasun mukaisesta versiosta. Kustantajat eivät yleensä anna lupaa kustantajan ilmiasun mukaisen julkaisun rinnakkaistallentamiseen. 

  • Hybridikanavassa, esimerkiksi tieteellisessä lehdessä, osa artikkeleista on maksumuurin takana ja osa avoimesti saatavana. Artikkelin saa avoimeksi maksamalla APC-maksun. Maksumuurin taakse jääviä julkaisuja voi lukea, jos oma organisaatio on hankkinut tarvittavan käyttöoikeuden. Hybridikanavassa julkaisemiseen kannattaa suhtautua harkiten, koska kyse on kustantajan harjoittamasta kaksoisrahastuksesta. Hybridikanavat ovat usein suurten tiedekustantajien arvostettuja lehtiä. 

Avoimen julkaisemisen yleistyminen on tuonut mukanaan myös ns. saalistajalehtiä (predatory journals). Saalistajalehdet perivät avoimesta julkaisemista maksun, mutta artikkelien toimitustyö ja vertaisarviointi on olematonta. Saalistajalehdet lähestyvät kirjoittajia houkuttelevilla sähköpostiviesteillä ja lupaavat yleensä nopeaa julkaisuprosessia.  

Lehtien laadunarvioinnissa voi käyttää muun muassa Julkaisufoorumin JUFO-luokitusta (tsv.fi) tai laadukkaiden avoimien lehtien DOAJ-hakemistoa. JUFO-luokitus on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Myös saalistajalehdistä on löydettävissä verkosta erilaisia listoja. 

Avoimet oppimateriaalit 

TKI-hankkeissa voi syntyä myös sellaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää opetustarkoituksessa, kuten oppaita, tarkastuslistoja, suosituksia yms. Kuten julkaisujen, myös oppimateriaalien avaamista viitoittavat kansalliset linjaukset ja suositukset (avointiede.fi). Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallisessa linjauksessa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä korkeakouluissa hyödynnetään ja laaditaan avoimia oppimateriaaleja laajasti. Avointen oppimateriaalien suositukset (aoe.fi) ohjaavat oppimateriaalien tekijää kiinnittämään huomiota muun muassa oppimateriaalin laatuun, saavutettavuuteen ja tekijänoikeuksiin. Avointen oppimateriaalien kirjasto on kansallinen palvelu, johon voi tallentaa ja josta voi etsiä oppimateriaaleja.

Avoimuus ei kumoa tekijänoikeuksia

Vaikka avoin julkaisu on verkon kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa, sitä ei saa käyttää miten tahansa.  

Käytännössä kaikki tutkimusjulkaisut ylittävät teoskynnyksen ja saavat tekijänoikeussuojan. Tekijänoikeuksia on kahdenlaisia: taloudellisia ja moraalisia. Teoksen tekijä voi luovuttaa taloudellisia oikeuksia sopimuksin, esim. käyttöluvin eli lisenssein. Moraalisia oikeuksia ei yleensä voi luovuttaa, joten myös lisenssillä käytettävän materiaalin tekijä on mainittava. 

Avoimesti saatavilla olevan julkaisun käyttöehdot voidaan määrittää avoimella lisenssillä. Maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä avoimille aineistoille on Creative Commons (CC). CC-lisenssit ovat valmiiksi muotoiltuja, helppokäyttöisiä ja helposti ymmärrettäviä. Aineiston tekijä valitsee itse sopivan lisenssin sen mukaan, minkälaiset ehdot hän haluaa asettaa materiaalinsa käytölle. CC-lisenssin valintaan vaikuttaa se, saavatko muut nähdä sisältöä, jakaa, muokata, julkaista tai käyttää sitä kaupallisesti.  

Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää ja muokata aineistoa. Tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia valitsemalla sopivat lisäehdot neljän toisiinsa yhdistettävän ehdon joukosta: 

  • Nimeä (BY, ByAttribution): Tekijän nimi, lisenssi ja alkuperäinen julkaisupaikka on mainittava. 
  • Jaa Samoin (SA, ShareAlike): Tehdyt muutokset on julkaistava samalla lisenssillä. 
  • EiMuutoksia (ND, NoDerivatives): Lisenssi ei sisällä oikeutta teoksen muunteluun. 
  • EiKaupallinen (NC, NonCommercial): Lisenssi ei kata kaupallisia käyttötilanteita. 

CC-lisenssit ja lisenssivalitsin sijaitsevat kansainvälisen Creative Commonsin palvelimilla. Lisenssin käyttäminen ei edellytä rekisteröitymistä tai lupaa. Riittää, että tekijä lisää tiedon valitsemaan lisenssistä teoksen yhteyteen.

Kun haluat käyttää jotain avointa materiaalia (esim. julkaisua, kuviota, valokuvaa, tutkimusaineistoa), joka on CC-lisensioitu, tarkista, että teoksessa oleva CC-lisenssi sallii käyttötarkoituksesi. Onko materiaalia mahdollista muokata? Saako sitä käyttää kaupallisesti? Arvioi myös, onko avoin lisenssi uskottava: vaikuttaako siltä, että juuri aineiston omistaja on ladannut sen verkkoon CC-lisenssillä?  

Kun käytät CC-lisensoitua teosta (sellaisenaan tai muutettuna), muista aina mainita alkuperäinen tekijä. Suomen tekijänoikeuslain mukaisesti moraaliset oikeudet eivät ole luovutettavissa, joten myös CC0-lisenssillä merkittyjen materiaalien tekijät tulee mainita. Myös hyvä tieteellinen käytäntö vaatii asianmukaisia lähdeviittauksia, vaikka materiaali olisikin CC0-lisensoitu.

Avoimet julkaisut tiedonhaun näkökulmasta

Avointen julkaisujen lisääntyminen muuttaa myös tiedonhakua. Käyttöoikeuksiin perustuvien tietokantojen lisäksi julkaisuja on saatavilla yhä enenevissä määrin myös avoimesti verkosta. Niitä on tallennettu avoimiin julkaisuarkistoihin ja tutkijoiden sosiaalisen median yhteisöpalveluihin, ja ne löytyvät hyvin hakukoneilla. Tiedonhaussa hämmennystä voi aiheuttaa se, että sama julkaisu, esimerkiksi tutkimusartikkeli, saattaa löytyä verkosta useasta eri paikasta ja siitä voi olla saatavana useita eri versioita. Myös saalistajalehtien yleensä heikkolaatuiset artikkelit saavat verkossa hyvää näkyvyyttä. Niiden tunnistaminen vaatii tiedonhakijalta hyviä tiedon arviointitaitoja. 

Mitä voi tehdä, jos tutkimusartikkeli on maksumuurin takana eikä omalla organisaatiolla ole sen lukemiseen oikeuttavaa lisenssiä? Tätä varten on olemassa useita vaihtoehtoisia väyliä (alternative access), joita esitellään seuraavassa artikkelissa:

Päällysaho, S. & Latvanen, J. 2019. 6+(1) vaihtoehtoista tapaa löytää tutkimusartikkeli. Verkkolehti @SeAMK 14.2.2019.

Lisämateriaalit

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. (2019). Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus. Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1): Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. (2020). Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma. Osalinjaus 1 – Oppimateriaalien avoin saatavuus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 14:2020.

Avoin tiede ja kuvien käyttö: ImagOA-opas (aalto.libguides.fi)

Creative Commons Suomi

Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille (pdf). Vastuullisen tieteen julkaisusarja 11:2020.

Tutkimusaineistojen avoimuus

Tutkimustyössä kerätty tutkimusaineisto on perinteisesti jäänyt vain tutkijan haltuun. Tämän vuoksi ei aina tiedetä, millaisia tutkimusaineistoja TKI-hankkeissa syntyy ja missä ne ovat tai ovatko ylipäätään missään tallennettuina hankkeen päättymisen jälkeen. Avoimen TKI-toiminnan keskeisiin periaatteisiin sisältyy kuitenkin myös hankkeen tulosten pohjana olevien tutkimusaineistojen avoimuus. 

Tavoitteena on, että tähän osuuteen tutustuttuasi tiedät, mitä tutkimusaineistojen hallinnalla ja tutkimusaineistojen avaamisella tarkoitetaan. Lisäksi perehdyt tutkimusaineistojen avaamisen ehtoihin ja tutkimusaineistojen tallennus- ja hakupalveluihin.

Mistä puhun, kun puhun aineistosta?

Pieni aineistosanakirja

Tutkimusaineisto (research data) on tutkimuksessa tuotettava tai käytettävä fyysinen, analoginen tai digitaalinen materiaali, jota analysoimalla pyritään vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen ja johon tutkimustulokset perustuvat. Tutkimusaineisoon sisältyy myös tutkimusaineiston metadata. Lähde: Tutkimushallinnon sanasto 2020. (sanastot.suomi.fi)

Tutkimusdata (digital research data) on digitaalinen tutkimusaineisto, joka sisältää myös metadatan. Lähde: Tutkimushallinnon sanasto 2020. (sanastot.suomi.fi)

Metadata (metatieto) on tutkimusaineiston kuvailutietoa, eli sen kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa tietoa. Lähde:  Tutkimushallinnon sanasto 2020. (sanastot.suomi.fi)

Tutkimusaineistojen hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineistot (data) ja niihin liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että aineisto säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan. Lähde: Tietoarkisto 2017. Aineistonhallinnan käsikirja.    

Avoin aineisto (open data) on aineisto, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa uudelleen. Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja muokattavassa muodossa, ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä, muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. Lähde: Tutkimushallinnon sanasto 2020. (sanastot.suomi.fi)

Mitä hyötyä avoimista tutkimusaineistoista on?

Avoimen TKI-toiminnan keskeisiin periaatteisiin sisältyy myös hankkeen tulosten pohjana olevien tutkimusaineistojen avoimuus. Aineistojen jakamisen periaatteita on määritelty ja käytänteitä kehitetty sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla ja myös yksittäisissä korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa. Tutkimusaineistojen avoimuutta edesauttaa se, että monet tutkimuksen rahoittajat edellyttävä sitä. Myös tiedelehdet saattavat vaatia, että niissä julkaistavien artikkeleiden pohjana olevat tutkimusaineistot ovat saatavissa. 

Tutkimusaineistojen avoimuus lisää tutkimuksen luotettavuutta, koska silloin tutkimustulosten oikeellisuus  voidaan tarkistaa ja tutkimus voidaan tarvittaessa myös toistaa. Avoimet tutkimusaineistot ovat lisäksi hyödynnettävissä uudelleen, mikä tehostaa tutkimusta vähentämällä päällekkäistä työtä. Aineistoja on mahdollisuus hyödyntää sellaisenaan tai vaikkapa osa-aineistona. Aineistoihin viitataan samaan tapaan kuin julkaisuihinkin, ja ne tuovat tekijälleen meriittiä aivan samaan tapaan kuin julkaisuviitteet.  

Tutkijana ja TKI-toimijana voit hyötyä avoimesti saatavilla olevien aineistojen käytöstä seuraavilla tavoilla: 

  • Valmiiden aineistojen käyttö säästää resursseja. 
  • Jotkut aineistot ovat ainutlaatuisia, ja niiden uudelleen kerääminen on mahdotonta, kallista tai eettisesti arveluttavaa. 
  • Voit käyttää saatavilla olevaa aineistoa päätelmien ja tulosten luotettavuuden arviointiin, uudelleentulkintaan tai uusiin tarkoituksiin. 
  • Laajat, tallennetut aineistot mahdollistavat ajalliset ja paikalliset vertailut. 
  • Aineistojen avointa saatavuutta voi hyödyntää myös opetuksessa. 
  • Aineistojen avoin ja helppo saatavuus parantaa toiminnan innovatiivisuutta sekä eri alojen sisäistä ja välistä verkostoitumista. 
  • Aineistoja avaaminen lisää tekijöiden tunnettuutta ja meritoitumista. 

Tutkimusaineistona voidaan käyttää myös viranomaistehtävän hoitamista varten kerättyjä ja hallinnoituja tietovarantoja, tietoja ja tietokantoja, kuten rekisteri- ja tilastoaineistoja. Näitä tuottavat ja avaavat käyttöön mm. Kotimaisten kielten keskus (KOTUS) Luonnonvarakeskus (LUKE), Maanmittauslaitos (MML), Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Tilastokeskus

Kun haluat hyödyntää avoimia aineistoja omassa TKI-toiminnassasi tai opetuksessasi, sinun on viitattava alkuperäiseen aineistoon aivan kuten julkaisuihinkin. Viittaamisen tavoitteena on, että alkuperäiset tekijät saavat heille kuuluvan meriitin ja muut löytävät halutessaan saman aineiston. 

Aineistonhallintasuunnitelma apuna hallinnassa

Tutkimusaineiston hallinta perustuu aineistonhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmapohjana käytetään yleisesti DMPTuuli -työkalua, jossa yleisen suunnitelmapohjan lisäksi on usein käytettävissä oman organisaation mallipohja ja myös eri rahoittajien mallipohjia.  

Aineistonhallintasuunnitelma sisältää tutkimusaineiston keruuta, käsittelyä ja tallentamista koskevia kysymyksiä. Yleensä suunnitelma tehdään joko jo rahoituksen hakuvaiheessa tai hankkeen alkuvaiheessa ja sitä täydennetään tarpeen mukaan hankkeen edetessä. Aineistonhallintasuunnitelma auttaa käsittelemään aineistoja organisoidusti ja ottamaan aineiston avaamisen edellytykset ja mahdollisuudet huomioon alusta lähtien.  

Aineistonhallintasuunnitelmaa tehtäessä on hyvä miettiä jo etukäteen seuraavia kysymyksiä: 

  • Millaista aineistoa kerätään? Vai olisiko olemassa jotain avointa aineistoa, jota voi hyödyntää? 
  • Mitä tutkimuseettisiä, lainsäädännöllisiä ja sopimuksellisia näkökulmia täytyy ottaa huomioon? 
  • Kuka omistaa aineiston? 
  • Missä muodossa aineisto tallennetaan, mihin se tallennetaan, miten sen sisältö kuvaillaan, miten huolehditaan tietosuojasta ja tietoturvasta? 
  • Miten aineistoa kuvaillaan? Tutkimusaineistojen kuvailutieto eli metadata on oleellinen osa tutkimusaineistojen hallintaa, ja se kertoo tutkimusaineiston sisällöstä, rakenteesta ja käyttöehdoista. Ilman metadataa tutkimusaineisto ei ole ymmärrettävää. 
  • Mitä aineistolle tapahtuu tutkimushankkeen jälkeen, esim. Tuhotaanko se, tallennetaanko se omaa myöhempää käyttöä varten vai avataanko se julkiseksi? 

Aineistoja voidaan avata käyttöön, mikäli ne eivät sisällä henkilötietoja eikä avaamiseen ole mitään muuta eettistä, juridista tai sopimuksiin perustuvaa estettä. Aineistojen käyttöehdot voidaan määrittää CC-lisensseillä (ks. kohta ”Avoimuus ei kumoa tekijänoikeuksia”). 

Aineiston avoimuus ei välttämättä tarkoita täysin maksutonta käyttöä. Esimerkiksi aineiston tulkinnasta tai osa-aineiston irrottamisesta voidaan periä korvaus, mikäli se edellyttää työpanosta. 

FAIR-periaatteet

On tärkeää, että aineistojen hallinnassa noudatetaan niin sanottuja FAIR-periaatteita, joiden avulla varmistetaan aineistojen löydettävyys (Findable), saavutettavuus (Accessible), yhteentoimivuus (Interoperable) ja uudelleenkäytettävyys (Reusable).  

FAIR-periaatteet määrittelevät olennaisia ominaisuuksia, joita datalla sekä siihen liittyvällä kuvailu- eli metadatalla, työkaluilla, sanastoilla ja infrastruktuureilla tulee olla. 

Käytännössä FAIR-periaatteet tarkoittavat seuraavaa: 

  • F (Findable) viittaa löydettävyyteen. Kun aineistolla on ainutkertainen ja pysyvä tunniste, esimerkiksi DOI tai URN, linkki aineistoon toimii aina, vaikka datan säilytyspaikka muuttuisi. 
  • A (Accessible) tarkoittaa datan saavutettavuutta. Kaikki aineistot eivät voi olla avoimesti saatavilla, mutta pyrkimyksenä on, että tutkimusaineistot ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin on tarpeellista.  
  • I (Interoperable) on yhteentoimivuuden periaate, joka toteutuu avointen tiedostomuotojen ja yhteisten standardien avulla. Aineiston tulisi olla sekä ihmis- että koneluettavaa. 
  • R (Reusable) tarkoittaa uudelleenkäytettävyyttä, jonka tärkeänä mahdollistajana on datan kuvailu. Dataa voidaan käyttää, kun sillä on ymmärrettävyyttä lisäävää metatietoa sekä käyttöehdoista kertova lisenssi.

Tutustu tarkemmin FAIR-periaatteisiin seuraavan videon avulla

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. FAIR-periaatteet.

Tutkimusaineistojen tallentaminen ja avaaminen

Tutkimusaineistojen avoimuuden vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sitä, että aineiston meta- eli kuvailutieto on tallennettu ja myös avoimesti saatavana. Metatietojen tallentamiseen on viime vuosina kehitetty organisaatiokohtaisia, kansallisia ja kansainvälisiä palveluita. 

Moni ammattikorkeakoulu käyttää aineistojen metatietojen tallentamiseen Reportronic-hankehallintajärjestelmää, josta aineistojen tiedot saadaan tuotua näkyville ja haettavaksi myös organisaation julkisille verkkosivuille sekä Tiedejatutkimus.fi-portaaliin. Myös Justus-palvelua, jota ammattikorkeakoulut käyttävät julkaisutietojen tallentamiseen, ollaan kehittämässä aineistotietojen tallentamiseen sopivaksi. Lisäksi aineistojen kuvailemiseen on tarjolla muun muassa kansalliseen Fairdata-palvelukokonaisuuteen sisältyvä kuvailutyökalu Qvain, jolla julkaistu aineisto saa pysyvän tunnisteen ja kuvailusivun. 

Metatietojen avaaminen on tärkeää, mutta sen lisäksi on huolehdittava myös varsinaisen tutkimusaineiston asianmukaisesta tallentamisesta riippumatta siitä, halutaanko se avata myös muiden käytettäväksi vai ei. Hyvä tavoite on, että varsinaisille tutkimusaineistoille olisi vähintään jokin organisaatiotason säilytysratkaisu. Yhtenäinen säilytyspaikka auttaa pitämään tallessa yksittäisissä hankkeissa kerätyt aineistot, jotka muuten voivat helposti kadota hankkeen päättymisen jälkeen. 

Organisaation omien tallennusratkaisuiden lisäksi tarjolla on myös kansallisia ja kansainvälisiä data-arkistoja, joiden kautta tutkimusaineisto saa laajempaa näkyvyyttä, esimerkiksi seuraavat:   

Tietoarkisto on osa kansallista palvelukokonaisuutta. Se arkistoi ja välittää tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Tietoarkisto vastaanottaa tietyin ehdoin aineistoja ja tarjoaa kattavat aineistojen kuvailun, tarkistamisen ja tallentamisen palvelut. Tietoarkistoon tallennettuja aineistoja voi hakea Aila-palveluportaalista. 

IDA-säilytyspalvelu on osa FAIR-datapalveluja. Se soveltuu tutkimusvaiheen aikaiseen datan tallettamiseen, datan jakamiseen käyttäjäryhmän kesken, datan säilyttämiseen muuttumattomassa tilassa sekä datan julkaisuun kuvailtuna tutkimusaineistona.  

FIN-CLARIN-konsortion ylläpitämä Kielipankki puolestaan tarjoaa tallennuspaikan erilaisille kieliaineistoille. 

PAS-pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan aineiston säilyttämistä käyttökelpoisena pitkiä aikoja, kymmeniä, jopa satoja vuosia. Koska teknologia kehittyy ja tiedostomuodot vanhentuvat, hyvin pitkäaikainen digitaalinen säilytys on aina dynaamista: tiedostoja esimerkiksi konvertoidaan formaatista toiseen, jotta ne saa auki myös tulevaisuudessa. CSC:n PAS-palvelu on muun muassa korkeakouluille suunnattu pitkäaikaissäilytyksen palvelu. PAS vaatii organisaatiokohtaista sopimusta ja henkilöstöresursseja, joten sen käyttöönotosta on aina sovittava erikseen. PAS:in ohjataan erityisen merkittäviä ja arvokkaita aineistoja. 

Kansainvälisistä arkistoista esimerkkinä voi mainita kaikille tieteenaloille suunnatun CERNin ylläpitämän Zenodon, johon voi tutkimusaineistojen lisäksi tallentaa myös monia muita aineistotyyppejä.  

Omalle aineistolle sopivaa tallennuspaikkaa etsittäessä voi apuna käyttää Registry of Research Data Repositories -palvelua, joka on data-arkistojen hakupalvelu. Arkistoja voi etsiä aiheen, aineistotyypin tai maan mukaan. 

Tietoja muiden keräämistä tutkimusaineistoista voi etsiä ETSIN-palvelulla sekä Tiedejatutkimus.fi- portaalin Aineistot-haulla. Hakupalvelut haravoivat tietoja sekä edellä mainituista kotimaisista data-arkistoista ja jatkossa yhä kattavammin myös erilaisista organisaatiokohtaisista arkistoista. Hakutulokset ovat jossain määrin päällekkäisiä, mutta myös eroavaisuuksia on. Julkishallinnon tuottaman avoimen datan hakupalvelu on saatavana osoitteessa avoindata.fi, vastaava EU-tason portaali puolestaan on Eurooppalaisen datan virallinen portaali.  

Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?

Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Toisaalta aineistot, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, pitäisi kuitenkin saada muiden tutkijoiden käyttöön. Miten sitten arvioida, minkälainen aineisto on mahdollista tallentaa ja avata jatkokäyttöön ja minkälainen aineisto voisi olla arvokasta muillekin? 

Alla olevassa artikkelissa on kysymyslista, jonka avulla voit arvioida oman TKI-toiminnassa tuottamasi tutkimuksellisen aineiston hyödyllisyyttä myös muille ja sitä, kannattaisiko se tallentaa uudelleenkäyttöä varten. 

Näreaho, S. & Koiranen, J., 2020. Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Blogikirjoitus 1.10.2020. Tikissä-blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

 

Lisämateriaalit

Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja (fsd.tuni.fi)

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. (2021) Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 5:2021.

Vastuullisuus avoimessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Vastuullinen tiede on yhteisesti hyväksytty tapa tuottaa, julkaista, käyttää ja arvioida tutkittua tietoa. Se tukee tieteen luotettavuutta ja avoimuutta sekä sen läsnäoloa ja käyttöä yhteiskunnassa. Vastuullinen tiede -käsite kokoaa yhteen tutkimusetiikan, tieteen avoimuuden, tiedeviestinnän ja arvioinnin teemat. Se on osa laajempaa pyrkimystä kohti tasa-arvoa, kestävää kehitystä ja tieteen vaikuttavuutta (lähde: Vastuullinen tiede -sivusto, poiminta 14.2.2022).

Vastuullinen TKI-toiminta tarkoittaa tutkimusyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen vastuullisten toimintatapojen soveltamista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. 

Tavoitteena on, että tähän osuuteen tutustuttuasi tunnet tutkimusetiikan perusteet ja osaat toimia tutkimus- ja kehittämistyössäsi vastuullisesti.

Tutkimusetiikka ohjaa tiedon tuottamista vastuullisesti

Tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on tehty hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden noudattaminen on tutkijayhteisön itsesääntelyä ja tutkimuksen laadunhallintaa.  

Myös tutkimusaineistojen avaamisen edellytyksenä on tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen. Aineiston avaaminen on huomioitava jo TKI-hankkeen suunnitteluvaiheessa tehtävässä aineistonhallintasuunnitelmassa ja tutkittavia henkilöitä on informoitava aineiston avaamisesta ennen tietojen keruuta. Avaaminen tehdään lainsäädäntöä ja tutkimusetiikkaa noudattaen huomioiden henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. 

Kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä (HTK-ohje pdf-muodossa). HTK-ohjeen mukaisesti hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:   

  1. toiminnan rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus 
  2. eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus ja vastuullisuus julkaisemisessa 
  3. muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen ja viittaaminen 
  4. tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi sekä tietoaineistojen tallentaminen tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan 
  5. tarvittavien tutkimuslupien ja tietyllä aloilla tarvittavan eettisen ennakkoarvioinnin hankinta 
  6. kaikkien osapuolten oikeuksista, vastuista, velvollisuuksista sekä tekijyyttä koskevista periaatteista, aineistojen säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista sopiminen  
  7. rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen 
  8. esteellisyyssäädösten huomiointi arviointi- ja päätöksentekotilanteissa 
  9. tutkimusorganisaation hyvä henkilöstö- ja taloushallinto sekä tietosuojaa koskevien kysymysten huomioiminen. 

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily 

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn käsittely (ns. HTK-prosessi) etenee kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa samalla tavoin. Loukkausepäilyn käsittely kuuluu organisaatiolle, jossa kyseinen tutkimus on tehty. Jos epäilyn esittäjä tai epäilyn kohde on tyytymätön tutkimusorganisaatiossa tehtyyn selvitykseen tai sen päätökseen, hän voi halutessaan pyytää asiasta tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon. 

HTK-loukkausepäilyjen käsittelyprosessi on tiedeyhteisön itsesääntelyä. Siinä ei selvitetä rikosoikeudellisia, tekijänoikeudellisia, työoikeudellisia eikä muita oikeudellisia kysymyksiä, joita voi myös liittyä väitettyyn loukkaukseen ja jotka käsitellään tarvittaessa tuomioistuimessa.

Katso Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisema video Tiedevilpin tutkinta Suomessa

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2018. Tiedevilpin tutkinta Suomessa.

Kun tutkimuksen kohteena on ihminen

Tieteenalasta ja tutkimuksen kohteesta riippumatta tutkijaa ohjaavat aina yleiset eettiset periaatteet. Niihin kuuluvat mm. tutkittavien henkilöiden ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen. Tutkijan tulee toteuttaa tutkimuksensa aina niin, että siitä ei aiheudu tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.  

Tutkimusta ohjaavien yleisten eettisten periaatteiden lisäksi esim. ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta ohjataan tarkemmin sekä lainsäädännöllä että tiedeyhteisössä yhdessä sovituilla periaatteilla. 

Tutkijan tulee pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia aina osana tutkimussuunnitelmaa. Lääketieteen tutkimuslain alaisissa ja tietyn tyyppisissä muissa ihmistieteellisissä tutkimuksissa tutkijan tukena ja tutkimuksen kohteena olevien ihmisten suojana toimii lisäksi eettinen ennakkoarviointi. 

Lääketieteellinen tutkimus ja kliininen lääketutkimus 

Kun tutkimuksessa puututaan ihmisen koskemattomuuteen ja tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä mukaan lukien ihmiseen koskemattomuuteen puuttuva hoito- ja terveystieteellinen tutkimus, liikuntatieteellinen tutkimus ja ravitsemustieteellinen tutkimus, tutkimus kuuluu lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain piiriin. Kliinisistä lääketutkimuksista säädetään lääketutkimusasetuksessa ja lääketutkimuslaissa. 

Lääketieteellisen tutkimuslain alaisen tutkimuksen edellytyksenä on aina joko Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (Tukija) tai alueellisen eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Kliinisen lääketutkimuksen arvioi myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Jos tutkimus aloitetaan ilman myönteistä lausuntoa, seurauksena voi olla sakkorangaistus tutkimuslain rikkomisesta.  

Muu ihmiseen kohdistuva tutkimus 

Muun kuin tutkimuslain alaisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista on sovittu tiedeyhteisössä. Periaatteet on kuvattu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) julkaisemassa “Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja eettinen ennakkoarviointi Suomessa” -ohjeessa

Ihmistä koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet ottavat kantaa: 

  • tutkittavan kohteluun ja oikeuksiin, erityisesti tietoon perustuvaan suostumukseen osallistua tai olla osallistumatta tutkimukseen 
  • tilanteeseen, jossa alaikäinen on tutkittavana 
  • henkilötietojen käsittelyyn tutkimuksessa 
  • yksityisyyden suojaan tutkimusjulkaisussa 
  • tutkimusaineistojen avoimuuteen. 

Eettinen ennakkoarviointi 

Tutkijan tukena tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakoinnissa ja vahingon välttämisessä toimii eettinen ennakkoarviointi. Siinä tutkijan kotiorganisaation ihmistieteiden eettinen toimikunta arvioi tutkimukseen osallistumisen mahdollisia haittoja suhteessa tutkimuksella saatavaan tietoarvoon.  

TENKin ohjeessa on listattuna kuusi tutkimusasetelmaa, joihin voi liittyä erityisiä riskejä tai haittoja tutkittavalle ja joille tulee pyytää ihmistieteiden eettisen toimikunnan ennakkoarviointilausunto ennen aineistonkeruuta: 

  • Tutkimukseen osallistumisessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta. 
  • Tutkimuksessa puututaan fyysiseen koskemattomuuteen. 
  • Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta. 
  • Tutkimuksessa esitetään tutkittavalle poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä. 
  • Tutkimuksella on riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen normaalin arkielämän rajat ylittävää henkistä haittaa. 
  • Tutkimuksen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittavalle tai tutkijalle tai heidän läheisilleen. 

Ohjeen noudattamatta jättäminen saattaa täyttää hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkauksen tunnusmerkit, ja asia voidaan käsitellä HTK-loukkausepäilyjen käsittelyprosessissa. Jos tutkimusasetelma olisi edellyttänyt eettistä ennakkoarviointia eikä sitä ole tehty, tuloksia ei voi julkaista tieteellisissä julkaisuissa eikä tutkimusaineistoa voi avata.

Katso Tutkimuseettinsen neuvottelukunnan julkaisema video: Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2020. Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä.

Tutkittavan informointi ja suostumus

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate on tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen. Tutkittavalla on oikeus osallistua vapaaehtoisesti, mutta myös kieltäytyä osallistumasta. Tutkittavalla on myös oikeus keskeyttää osallistumisensa tai peruuttaa suostumuksensa ilman erityistä syytä. Tutkittavan tulee tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on häneen nähden myös jossain muussa roolissa, kuten esimiehenä tai opettajana.  

Jotta mahdollinen tutkittava voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen osallistua tai olla osallistumatta tutkimukseen, hänelle tulee antaa ymmärrettävä ja totuudenmukainen kuva 

  • tutkimuksen tavoitteista ja sen sisällöstä 
  • tutkimuksen toteuttajista ja oleellista sidonnaisuuksista (esim. rahoittajat ja toimeksiantajat) 
  • tutkimuksen käytännön toteutuksesta, kuten siitä, mitä tutkimukseen osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa 
  • osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä 
  • tutkittavien henkilötietojen käsittelystä 
  • siitä, millaiseksi kerättävän tutkimusaineiston käsittelyn ja säilyttämisen elinkaari on tarkoitettu. 

Saatuaan tarvittavat tiedot tutkittava antaa halutessaan suostumuksensa 

  1. osallistua tutkimukseen 
  2. tarvittaessa henkilötietojensa käsittelyyn 
  3. tarvittaessa häntä koskevan tutkimusaineiston tallentamiseen ja avaamiseen jatkokäyttöön. 

Suostumus osallistua tutkimukseen ja suostumus henkilötietojen käsittelyyn ovat siis ovat siis kaksi eri asiaa, eivätkä ne voi korvata toisiaan. 

Henkilötiedot TKI-toiminnassa

Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. Henkilötiedon määritelmään kuuluvat sellaiset tiedot, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa suoraan, mutta myös sellaiset tiedot, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa välillisesti tai epäsuorasti huomioiden kohtuullisen todennäköisesti käytettävissä olevat keinot. 

EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisia erityissuojelua tarvitsevia, eli erityisiä henkilötietoryhmiä, ovat tiedot, joista ilmenee henkilön: 

  • rotu tai etninen alkuperä 
  • poliittisia mielipiteitä 
  • uskonnollinen tai filosofinen vakaumus 
  • ammattiliiton jäsenyys 
  • terveyttä koskevia tietoja 
  • seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen 
  • geneettisiä tai biometrisia tietoja henkilön tunnistamista varten. 

Henkilötietojen käsittelylle pitää olla aina tietosuoja-asetuksen mukainen käsittelyperuste. Jos perustetta ei ole, ei henkilötietoja saa käsitellä. Vain käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja saa käsitellä. 

Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Niitä saa käsitellä vain, kun kieltoon on säädetty poikkeus EU:n tietosuoja-asetuksessa tai erikseen unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä. 

Henkilötietojen kerääminen, säilyttäminen, käsittely, mahdollinen luovuttaminen, poistaminen ja tuhoaminen on suunniteltava etukäteen, ja nämä on kuvattava selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla tietosuojaselosteeseen. Jos tutkimusaineisto on tarkoitus tallentaa tutkimuksen päätyttyä, tulee tietosuojaselosteessa olla maininta henkilötietojen poistamisesta ja anonyymin aineiston tallentamisesta jatkokäyttöön. 

Vain anonyymia tutkimusaineistoa voi avata

Tutkimusaineistojen avaamisessa tulee huomioida henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Avattava aineisto on anonymisoitava, eli siitä on poistettava tunnistetiedot niin, että yksittäinen tutkittava tai kolmas osapuoli ei ole tunnistettavissa kohtuullisin keinoin annettujen tietojen perusteella tai tietoja muihin tietoihin yhdistämällä. Tutkimusaineiston anonymisointiin ei ole olemassa yhtä, kaikkiin aineistoihin soveltuvaa tapaa. Anonymisointi tulee suunnitella ja toteuttaa aina aineistokohtaisesti huomioiden aineiston ominaisuudet ja käytettävyys.  

Lisätietoa anonymisoinnista löydät Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjasta. 

Tulosten julkaiseminen ja yksityisyyden suoja

TKI-toiminnan tuloksia ei yleensä ole tarpeen julkaista niin, että tutkittavat voidaan tunnistaa. Poikkeuksena voivat olla julkiset ja julkistetut henkilötiedot, jotka liittyvät esim. politiikkaan, hallinnolliseen päätöksentekoon, elinkeinoelämään tai kulttuuriin. Esim. asiantuntijahaastatteluihin voidaan tietoja antaneen luvalla sisällyttää hänen nimensä ja muita taustatietoja. Myös julkisuuden henkilöiden yksityistä elämänpiiriä tulee kuitenkin kunnioittaa.

Mikä on tutkimuslupa?

Jos haluat tutkia tietyn organisaation edustajia, kuten opiskelijoita, henkilökuntaa, jäseniä tms., on hyvän tutkimustavan mukaista pyytää kyseiseltä organisaatiolta tutkimuslupa. Tutkimuslupa on organisaation lupa lähestyä sen edustajia tutkimukseen liittyvissä asioissa, eikä se korvaa tutkittavan suostumusta osallistua tutkimukseen. Jos tietoja hankitaan suoraan tutkittavilta henkilöiltä esim. haastatteluin, kyselyin tai havainnoimalla häntä, päätöksen tutkimukseen osallistumisesta tekee kukin henkilö itse. 

Tutkimuslupakäytännöt ja kriteerit sen myöntämiselle vaihtelevat organisaatioittain. Varmista siis jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa, onko tutkimus edes mahdollista toteuttaa kyseisessä organisaatiossa, tarvitsetko tutkimuslupaa ja millä kriteereillä se voidaan myöntää. Useat organisaatiot ovat julkaisseet tutkimusluvan ehdot ja käsittelyprosessin omilla internetsivuillaan. 

Varaa riittävästi aikaa tutkimusluvan käsittelyyn. Huomioi, että puutteellinen lupapyyntö pidentää käsittelyaikaa! 

Testaa osaamisesi!

Joko luit, kuuntelit ja katselit kaikkien neljän kokonaisuuden materiaalit? Loistavaa!

Voit testata osaamisesi Microsoft Forms -kyselyn avulla toteutetulla testillä. Testi sisältää 20 monivalintakysymystä. Oikeat vastausvaihtoehdot saat kyselyn tehtyäsi View results -painikkeella. Vastaajasta ei tallenneta mitään tietoja, mutta vastauksen tallentuvat Formiin tuloksen ilmoittamista varten. Niitä ei tallenneta muuhun käyttöön

Siirry Microsoft Forms -testiin!

© Metropolia Ammattikorkeakoulu & Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2022

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu 
Kirjoittajat: Susanna Näreaho (Metropolia), Jaana Latvanen (SeAMK) ja Seliina Päällysaho (SeAMK)
Tekninen toteutus: Laura Pitkäranta 
Kansikuva: Skye Studios, Unsplash 

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 51 
Helsinki 2022 

ISBN 978-952-328-344-2 
ISSN 2490-2055 

Tutustu muihin Metropolian julkaisuihin.
AMK Avoin TKI -verkoston Eduuni-sivusto.
 

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Tämä opas on tuotettu Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa, jonka tavoitteena oli avoimuuden kehittäminen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä.

Hanketta toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK sekä Aalto-yliopisto ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2018–2021.