Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista edistävää ekosysteemiä kehitettiin Metropoliassa

10.10.2019 - 12:00


Espoon kaupungin maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto (vasemmalla) ja Helsingin kaupungin Työvoima- ja maahanmuuttoyksikön päällikkö Ilkka Haahtela (oikealla) keskustelivat mm. ekosysteemin palveluista.

Lokakuun alussa järjestettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen työpaja. Sen teemana oli pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin rakentaminen sekä ohjausprosessit, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle.

Työpajan tavoitteena oli osallistaa pääkaupunkiseudun kotoutumiseen osallistuvia toimijoita laajasti ekosysteemikeskusteluun. 50 työpajaan osallistunutta toimijaa jakoivat näkemyksiään teemasta useasta näkökulmasta. Päivän lopputulemana syntyi yhteinen ymmärrys ekosysteemin tarpeesta, toimijoista ja keskeisistä huomioitavista asioista.

Projektijohtaja Heidi Stenberg SIMHE-Metropoliasta orientoi päivän ohjelmaan ja tavoitteisiin, jonka jälkeen Valtioneuvoston erityisasiantuntija Aleksi Kopposen johdattelulla siirryttiin ekosysteemiajatteluun.

Ekosysteemin palvelut tukemaan osaamisen ja tarpeiden kohtaamista

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien integraation onnistumisen edellytyksistä työpajassa puhunut Helsingin kaupungin Työvoima- ja maahanmuuttoyksikön päällikkö Ilkka Haahtelan mukaan pääkaupunkiseudun koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista edistävän ekosysteemin palvelujen sisältö on erittäin laaja kysymys.

”Ekosysteemin pitäisi sisältää hyvin paljon ammatilliseen ja kielen oppimiseen, työllistymiseen ja yritysten työvoiman rekrytointiin sekä monenlaisia kotoutumiseen liittyviä palveluita. Ekosysteemi ei ole organisaatio vaan laaja verkosto. Jos ajattelee ketkä tarvitsevat ekosysteemin palveluita päästäkseen eteenpäin, niin se kattaa koko elämän alueen hyvin laajasti. Fokus on osaamista lisäävissä sekä osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä lisäävissä palveluissa, kuin myös työllistymisen ja rekrytoinnin palveluissa”, Haahtela kiteyttää.

Puheessaan työpajassa Haahtela mainitsi, että elinkeinoelämässä tällä hetkellä tärkeintä on saada osaaminen ja sen tarve kohtaamaan. Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio jakaa Haahtelan näkemyksen ja lisää, että tällä hetkellä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen on reilusti alikäytössä ja opiskelupotentiaaliakin riittäisi. Tämä korostuu erityisesti korkeakoulutuksessa.

”Ekosysteemin rakentamisessa tavoite olisi saada mahdollisimman suuri hyöty ja osaaminen elinkeinoelämän käyttöön. Tärkeintä olisi nyt puhaltaa yhteen hiileen. Nykyisessä tilanteessa olisi hyvä kehittää vaihtoehtoisia väyliä osaamisen tunnistamiselle. Osaamisen tulisi olla työllistymisessä aina pääasia”, Suokonautio sanoo.

Ekosysteemin keskeisimmät toimijat

Haahtela listaa ekosysteemin keskeisimmiksi toimijoiksi OKM:n ja TEM:n hallinnon alan toimijat, oppilaitokset, TE-toimiston, ELY-keskuksen, rekrytointiyritykset, koulutuskokonaisuuden ja siellä toimivat yritykset sekä yleensä koulutuspalveluja tuottavat toimijat. Keskiössä ovat rekrytoivat yritykset ja rekrytoinnin tukeen liittyvät palvelut.

Opetushallituksessa elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen ekosysteemityötä vetävä ohjelmavastaava Satu Meriluoto näkee kokonaisuudessa vielä hiottavaa. Ekosysteemillä tavoitellaan ihmisen elämän sujuvoittamista, jossa palveluja olisi saatavissa ja siirtymät elämän vaiheesta toiseen olisivat sujuvia.

”Ekosysteemissä on aina ollut ohjauksen kanssa tämä julkishallinnon kansallinen työnjako, jossa OKM ja OPH hoitavat ohjausta oppilaitoksissa sekä kouluissa, ja TEM hoitaa aikuisten työllistymiseen liittyvää ohjausta. Ekosysteemiajattelu ja yhdessä rakentaminen tekevät vihdoin mahdolliseksi sen, että voimme sopia yhdessä miten asiat hoidetaan ja verkostossa toimitaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta ajattelumallien ja ehkä myös julkishallinnon rakenteiden muuttamista. Valtiovarainministeriö jakaa esimerkiksi rahoituksen edelleen erikseen siiloissa työllistymiseen ja kouluttautumiseen”, Meriluoto sanoo.

Ei vain määrä, vaan myös laatu

Ekosysteemin ydintavoite on luoda työikäiselle maahanmuuttajalle nopeampi väylä työmarkkinoille. Espoon kaupungin maahanmuuttoasioiden päällikön Teemu Haapalehdon mielestä työllistymisen nopeutumisen ja onnistumisen ohella olisi huomioitava myös jo olemassa oleva urapolku.

”Korkeakoulutettujen työttömien maahanmuuttajien palveluissa erityistä on työllistymisen kytkeytyminen maahanmuuttajan aiempaan osaamiseen, tutkintoon ja työkokemukseen. Mitä täydennyskoulutuspalikoita korkeakoulumaailmassa tarvitaan siihen, että maahanmuuttaja pääsisi työurallaan eteenpäin. On tärkeää, että työllistyy osaamistaan vastaavaan työtehtävään. Näin saadaan maahanmuuttajan aiemmasta koulutuksesta hyöty irti maahanmuuttajan työuran, työnantajatarpeen ja yhteiskunnan näkökulmasta”, Haapalehto summaa.

Seuraava pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin rakentaminen -työpaja pidetään tammikuussa 2020.

Lisätietoa

Outi Lemettinen
Projektipäällikkö
Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke, SIMHE Metropolia
outi.lemettinen [at] metropolia.fi (outi[dot]lemettinen[at]metropolia[dot]fi)
p. 050 370 8120

Heidi Stenberg
Projektijohtaja
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE Metropolia
heidi.stenberg [at] metropolia.fi (heidi[dot]stenberg[at]metropolia[dot]fi)
p. 040 5353388

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa (Metropolian verkkosivu)

Koulutettujen maahanmuuttajien kautta uusia ideoita ja näkemyksiä yritykseen (Metropolian verkkosivu)

Teksti, haastattelut ja kuvat

Simo Ruuskanen
Viestintäsuunnittelija,
Metropolia AMK

Kalle Kuokkanen
Viestintäharjoittelija
3AMK - Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma / Metropolia AMK