Hankkeesta     Tietoa meistä     Yhteystiedot     Tietosuojaseloste     Tiedote tutkimuksesta

Kestävä Keikkatyö -hankkeessa kehitetään työhyvinvointia, -turvallisuutta ja -terveyttä yhdessä

Kestävä keikkatyö -hankkeen päämääränä on, että työhyvinvointi, -turvallisuus ja -terveys sekä näiden kautta tuottavuus ja kilpailukyky vahvistuvat keikkatyötä hyödyntävissä pienissä ja keskisuurissa yrityksessä sekä keikkatyötä välittävissä yrityksissä. 

Hankkeen tavoitteena on luoda kulttuuria, jossa vastuu on kaikilla osapuolilla ja työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista pidetään huolta yhdessä. Tavoitteena on myös vahvistaa johtamisosaamista ja selkeyttää keikkatyötä hyödyntävien ja välittävien yritysten, keikkatyöntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä, sopimuskäytäntöjä ja rooleja.

Lisäksi päämääränä on työllisyyden edistäminen, työurien pidentäminen sekä työvoimatarpeen ja työntekijöiden nykyistä parempi kohtaaminen. Erityisesti kiinnitetään huomiota nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin.

Hankkeessa kehitetään yhdessä käyttäjä- ja henkilöstöpalvelualan yritysten sekä alan asiantuntijoiden kanssa Kestävä Keikkatyö -mallia sekä helppokäyttöinen digitaalinen sovellus yritysten käyttöön. Tavoitteena on tukea yrityksiä täyttämään työturvallisuus- ja työterveyssäädösten velvoitteet sekä edistämään työhyvinvointia helposti, tehokkaasti ja käyttäjälähtöisesti. Malli tulee olemaan kaikkien vapaasti käytettävissä työturvallisuuskeskuksen sivuilla.

Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2020-28.2.2023 ja se toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Oulun yliopiston ja Satakunnan Ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen rahoitus: STM ja Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).

#kestavakeikkatyo #kestäväkeikkatyö #vuokratyö

 

Henkilöstöpalvelualan yritys - tule mukaan kehittämään kestävää vuokratyötä

Etsimme hankkeeseen mukaan kehittämisestä innostuneita henkilöstöpalvelualan yrityksiä. Valmiina on aiemmassa hankkeessa kehitetty ”Malli vuokratyön työturvallisuuden ja -työhyvinvoinnin varmistamiseen”. Nyt tavoitteena on kehittää sitä yhä paremmin eri osapuolten tarpeita vastaavaksi niin sisällön kuin käytettävyydenkin osalta. Tarkoituksena on, että malli tulee olemaan jatkossa kaikkien vapaasti käytettävissä Työturvallisuuskeskuksen sivuilla.

Mitä teidän yrityksenne toivoisi ja millainen työkalu helpottaisi työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämistä? Lyhytkin yhteinen kehittämishetki ja mielipiteenne on arvokas. Kutsumme kiinnostuneet etäpalaveriin tammi-helmikuussa 2021.

Hanke tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteiskehittämiseen sekä asiakasyrityksillenne räätälöidyn työhyvinvoinnin kehittämisprosessin. Palvelu on osallistujille maksutonta.


Yrittäjä, tule mukaan kehittämään kestävää työelämää!

Haluatko edistää yrityksesi työhyvinvointia, työturvallisuutta, työterveyttä sekä kilpailukykyä? Me autamme sinua siinä. Etsimme mukaan kehittämisestä innostuneita, keikkatyötä hyödyntäviä pk-yrityksiä eri toimialoilta. Tarjoamme yrityksellesi räätälöidyn työhyvinvoinnin kehittämisprosessin. Toteutamme lyhyen ArkiArvi-työturvallisuuskyselyn, haastattelemme valittuja henkilöitä ja vedämme koko työyhteisölle suunnatun työpajan, jossa hyödynnämme kyselyn ja haastattelun tuloksia. Pajan tavoitteena on tunnistaa kehittämiskohteita ja ideoida yhdessä niihin ratkaisuja. Teemme työpajasta yhteenvedon ja kirjaamme kaikki kehittämiskohteet jatkoa varten.

 

Palvelu on yrityksellesi maksuton. Aikaa kyselyyn on hyvä varata noin 15 min, ryhmähaastatteluun noin tunti ja yhteiseen työpajaan kolme tuntia.


 

Yhteystiedot

Kati Ylikahri
projektipäällikkö, THM
Metropolia Ammattikorkeakoulu
p. 040 714 5126
kati.ylikahri [at] metropolia.fi

Riitta Kärkkäinen
AMK-opettaja, TtT
Satakunnan ammattikorkeakoulu
p. 044 710 3010
riitta.karkkainen [at] samk.fi

Arto Reiman
Dosentti, TkT
Oulun yliopisto
p. 050 598 4509
arto.reiman [at] oulu.fi

Sari Tappura
Yliopisto-opettaja, projektipäällikkö, TkT
Tampereen yliopisto
p. 040 849 0365
sari.tappura [at] tuni.fi

 

Tietosuojaseloste

Kestävä keikkatyö -hankkeen tietosuojaseloste.


Kestävä Keikkatyö verkossa

Kestävä Keikkatyö -hankkeen twitter -tili

Henkilöstöpalveluyritysten liitto kirjoitti 12.1.2021 artikkelin Kestävä Keikkatyö -hankkeesta. Kirjoitus on luettavissa tästä linkistä

Blogi kirjoitus Kestävä Keikkatyö -hankkeesta. Blogiteksti on luettavissa tästä linkistä

Tiedote tutkimuksesta

Hankkeen nimi: Kestävä Keikkatyö (1.3.2020 - 28.2.2023)

Pyyntö osallistua hankkeeseen liittyvään tutkimukseen

Teitä pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan keikkatyötä välittävien ja käyttävien pk-yritysten yrittäjien, johdon, keikkatyöntekijöiden ja muun henkilöstön sekä työterveyshuollon näkemyksiä ja käsityksiä sekä hyviä käytäntöjä työstä, työntekemisen tavoista, työntekijöiden ja työyhteisöjen kokemuksista työturvallisuuden, -työhyvinvoinnin ja – terveyden (jatkossa TTT) näkökulmista.  Lisäksi tarkoitus on yhdessä hanketoimijoiden, TTT – asiantuntijaorganisaatioiden, työterveydenhuollon edustajien, pk-yritysten edustajien ja keikkatyötätekevien kanssa kehittää Kestävä keikkatyö-malli ja digitaalinen sovellus yritysten sekä työterveydenhuollon ja työntekijöiden käyttöön.

Tutkimus toteutetaan Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Oulun sekä Lapin alueilla. Kohderyhmänä ovat: 1) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten johto ja henkilöstö, 2) Pk-yrityksille keikkaa tekevät keikkatyöntekijät, 3) Keikkatyöntekijöitä välittävät yritykset 4) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja keikkatyöntekijöitä välittävien yritysten yhteistyökumppaneina toimivat työterveyshuollon organisaatiot. Tutkimukseen osallistuu Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Oulun ja Lapin alueella vähintään 68 hotelli- ja ravintola-, sote-, kaupanalan, valmistavan teollisuuden ja logistiikan pk-yritystä sekä kulttuurialan toimijaa (yhteensä N= 900 henkilöä). 

Olemme arvioineet, että sovellutte tutkimukseen, koska yrityksessänne toimii keikkatyötä tekeviä henkilöitä, olette yrittäjä, yrityksen johdossa tai työterveydenhuollossa, yrityksen vakituinen työntekijä tai teette yrityksessä keikkatyötä. Keikkatyöntekijänä voitte olla vuokratyötä tai muuta keikkatyötä tekevä työntekijä. Vuokratyössä työntekijänä olette työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen (HP-yritys), mutta teette työtä käyttäjäyrityksessä ja sen johdon ja valvonnan alaisena. Muussa keikkatyössä työntekijänä olette suoraan työ- tai sopimussuhteessa keikkatyötä käyttävään yritykseen.

Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja teidän osuuttanne siinä. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta.  
Vapaaehtoisuus

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kieltäytyminen ei vaikuta oikeuksiinne, kohteluunne, työhönne tai työllistymiseenne.  Voitte myös keskeyttää tutkimuksen koska tahansa syytä ilmoittamatta. Mikäli keskeytätte tutkimuksen tai peruutatte suostumuksen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa työturvallisuudesta, -terveydestä ja -hyvinvoinnista keikkatyötä hyödyntävissä pk-yrityksissä sekä keikkatyötä välittävissä yrityksissä, erityisesti keikkatyöntekijöiden näkökulmasta.  Tarkoituksena on tuottaa hankkeelle tietoa, jonka avulla 
keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja keikka- ja muiden työntekijöiden työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi (TTT) sekä sitä kautta tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Yritysten johto ja henkilöstö sekä keikkatyöntekijät, keikkatyöntekijöitä välittävät yritykset ns. henkilöstöpalveluyritykset ja työterveyshuolto kehittävät tutkimustuloksia hyödyntäen yhdessä yrityksen TTT-tekijöitä.  
Tutkimuksen toteuttajat

Hanke on ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -hanke, jonka erityistavoitteena on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen.  Hankeen rahoittaja on STM (Sosiaali- ja terveysministeriö). Hankkeen koordinaattorina toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. 

Hankkeen tutkimuksesta vastaavat Metropolia Ammattikorkeakoulu, FT Leena Rekola, Tampereen yliopisto, TkT Sari Tappura, Oulun yliopisto, Dos. Arto Reiman, Satakunnan ammattikorkeakoulu, TtT Anne Kärki.  Hankkeen tutkijoilla ja organisaatioilla on vahva osaaminen sekä työturvallisuudesta, työterveydestä, työhyvinvoinnista että niiden johtamisesta.  Tampereen yliopistolla ja Oulun yliopistolla on työturvallisuus- ja tuotantotalousosaamista ja kokemus vuokratyötoiminnan kehittämisestä. Metropolialla on vahva yhteiskehittämisosaaminen, kokemus pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisestä ja tutkimuksesta. Satakunnan ammattikorkeakoululla on myös vahva osaaminen pk-yritysten työhyvinvoinnin ja -terveyden kehittämisestä sekä esimiesten vertaistukitoiminnan kehittämisestä ja tutkimuksesta.  Yhteishankkeena toteuttaminen mahdollistaa osaamisen yhdistämisen sekä yhteiskehittämisen.

Tutkimusmenetelmät ja toimenpiteet

Hankkeen aikana 1.3.2020 - 28.2.2023 kerätyt haastattelu-, kysely-, yhteiskehittelytyöpaja- ja kehittäjäfoorumiaineistot ovat tutkimusaineistoja ja niitä hyödynnetään hankkeessa ja jatkotutkimuksissa. Tutkimusaineistoa kerätään ryhmissä toteutettuina haastatteluina, työturvallisuuskyselynä (ArkiArvi- kysely). Myös yrityskohtaisissa yhteiskehittelytyöpajoissa ja kehittäjäfoorumeissa tuotettu materiaali on osa tutkimusaineistoa.   Tutkimusdata säilytetään hanketoimijoiden jatkokäytössä anonymisoituna IDA – tutkimustietovarannossa. 

1. Haastattelut

1A) Yrittäjän/yrityksen johdon ryhmähaastattelu (1 h)

Haastattelu on teemahaastattelu, jonka pääteemat ovat työ, työntekijä ja työyhteisö ja niihin yhteydessä olevat TTT tekijät. Haastattelussa sovelletaan CWEQ-II -kyselyä (Conditions for Work effectiveness Questionnaire II). Kyselyn taustalla on teoreettinen malli, joka pohjautuu kolmeen näkökulmaan: rakenteellinen voimaantuminen, psykologinen voimaantuminen sekä positiivinen työtapa ja asenteet. Haastattelut toteutetaan pääsääntöisesti ryhmähaastatteluna. Yrittäjä voidaan haastatella erikseen yksilöhaastatteluna.

1B) Keikkatyöntekijöiden ja muun henkilöstön ryhmähaastattelu (1,5 h)

Haastattelussa käytetään samaa teemahaastattelurunkoa kuin kohdassa 1A. Haastattelut ovat pääsääntöisesti ryhmähaastatteluja. Keikkatyöntekijöitä voidaan haastatella erikseen yksilöhaastatteluna.  
1A ja 1B haastattelut nauhoitetaan jokaisessa korkeakoulussa tutkijoiden toimesta ja litteroidaan ulkopuolisessa litterointiin erikoistuneessa yrityksessä. Haastattelujen nauhoitteet ovat tietosuojattavaa aineistoa, joten aineistojen toimittaminen litterointiin valitulle yritykselle tehdään tietosuojattua alustaa käyttäen.

Haastattelussa käsitellään, miten yrityksen johto tai yrittäjä, keikkatyöntekijät ja yrityksen muut työntekijät tunnistavat ja edistävät työturvallisuuteen, - hyvinvointiin, -terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä millaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä ja niihin vaikuttavia asioita haastateltavat tunnistavat yrityksessä.  Haastattelua täydennetään työturvallisuuden- ja terveyden lakisääteisiä asioita ja turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä koskevilla teemoilla sekä Covid-19 pandemian aiheuttamilla haasteilla työturvallisuudelle, -hyvinvoinnille sekä -terveydelle. Erityisesti ollaan kiinnostuneita nuorten (alle 30-vuotiaat) sekä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksista työturvallisuudesta, -hyvinvoinnista ja -terveydestä.

2. Työturvallisuuskysely ArkiArvi (30min.)

Yrityksen henkilöstölle ml. keikkatyöntekijöille, johdolle ja yrittäjille toteutetaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin nykytilan kartoitus sähköisellä Arki-Arvi- kyselyllä, joka perustuu Työturvallisuuskeskuksen ArkiArvi-työkaluun.

Kyselyllä kartoitetaan millaisia työpaikan työturvallisuuden ja -terveyden vaaroja ja riskitekijöitä työntekijät (ml. keikkatyöntekijät), johto ja yrittäjät tunnistavat sekä millaiseksi he arvioivat niiden merkityksen

3. Yrityksen yhteiskehittelytyöpaja (3h)

Työpajassa yrityksen henkilöstö, keikkatyöntekijät ja johto/yrittäjät sekä työterveydenhuollon edustajat tunnistavat ja nimeävät työssä ilmeneviä työturvallisuuden, -hyvinvoinnin ja –terveyden kuormitus- ja voimavaratekijöitä haastattelujen sekä Arki Arvi -kyselyn pohjalta tarkastellen työtä, työn sujuvuutta ja työympäristöä sekä työyhteisöä eri näkökulmista. Kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin ideoidaan yhdessä ratkaisuja. Tavoitteena on, että henkilöstö tulee aidosti kuulluksi sekä ottaa vastuuta yrityksen työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämisestä ja sen vaikutuksista tuottavuuteen.

Kulttuurialan ja muille yksin yrittäjille ja freelancereille järjestetään yhteisiä Yhteiskehittelytyöpajoja.

Yhteiskehittelypajoissa syntyneet fasilitointiaineistot ja kirjalliset yhteenvedot ovat osa tutkimusaineistoa.  Työpajoista kerätty tutkimusaineisto säilytetään tietoturvallisella alustalla jokaisessa korkeakoulussa ja anonymisoitu aineisto yhdistetään hankkeen tutkijoiden toimesta. 

4. Kehittäjäfoorumit  

Hankkeessa jaetaan ja kehitetään osaamista yhdessä niin, että Kestävä keikkatyö -mallin, kehittämiseen osallistujien kokemukset ja käytännöt reflektoidaan ja jäsennetään yhteisissä Kehittäjäfoorumeissa. Kehittäjäfoorumeihin osallistuvat hankkeen osatoteuttajat, keikkatyötä hyödyntävien ja välittävien yritysten ja keikkatyöntekijöiden edustajat sekä levittämisen kannalta 
keskeiset tahot kuten TTK, työterveyshuollon edustajat sekä keskeisiä muiden sidosryhmien edustajia kuten yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot. Kehittäjäfoorumeissa syntyvät aineistot (fläpit, power point- esitykset) ovat osa tutkimusaineistoa.

Kehittäjäfoorumi 1: Yhteisten toimintamallien ja alueellisten konseptien kehittely
Teemasta (vuokratyömalli, muu keikkatyö-malli) vastaavat osatoteuttajat esittelevät käsiteltävän toimintakonseptin sekä fasilitoivat Kehittäjäfoorumin osallistujat tuottamaan toimintakonseptista yhteisen, kestävään keikkatyöhön soveltuvan toimintamallin ja suunnittelemaan alueelliset pilotoinnit. (1 pv/teema)

Kehittäjäfoorumi 2: Pilottikokemusten jakaminen ja yhteisen toimintamallin muokkaus
Kokemusten jakaminen alueellisista pilotoinneista ja arvioinnin pohjalta yhteisen toimintamallin muokkaus. (1pv)

Kehittäjäfoorumi 3: Yhteisen toimintamallin kokoaminen
Kokemusten, seurannan ja arvioinnin tulosten jalostaminen levitettävissä olevaksi toimintamalliksi. (1 pv/teema). 

Tutkimuksen mahdolliset hyödyt

Keikkatyöntekijöiden ja yrityksen omien työntekijöiden osallisuus TTT-kehittämisessä vahvistuu yrityksissä. Keikkatyöntekijöiden työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi paranevat.  Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten, keikkatyöntekijöiden, keikkatyötä välittävien henkilöstöpalvelu yritysten ja työterveyshuollon yhteistyö, sopimuskäytännöt ja roolit selkeytyvät. Hankkeessa syntyy keikkatyötä hyödyntäville pk-yrityksille ja keikkatyötä välittäville henkilöstöpalveluyrityksille tutkimuksen tuloksiin perustuva Kestävä keikkatyö -malli. Mallin avulla yritykset tunnistavat TTT-tekijöihin ja niiden johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä tuottavat niihin ratkaisuja erityisesti keikkatyöntekijöiden näkökulmasta. Yritysten TTT- ja johtamisosaaminen vahvistuvat.  Malli tukee valtakunnallisesti yrityksiä täyttämään työturvallisuus- ja työterveyssäädösten velvoitteet sekä edistämään kaikkien työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia. Yrityksiin syntyy kulttuuri, jossa pidetään yhdessä huolta työturvallisuudesta, -terveydestä, -hyvinvoinnista.

Kustannukset ja niiden korvaaminen

Tutkimukseen osallistuminen ei maksa tutkimukseen osallistuvalle mitään. 
Osallistumisesta ei makseta erillisiä korvauksia.

Tutkimustuloksista tiedottaminen

Koko hankkeen ajan tutkimuksen tuloksista ja tuotoksista välitetään tietoa yritysten kehittämistyöpajoissa, kehittäjäfoorumeissa, hankkeen verkkosivujen, toimitettujen blogien, hankkeen uutiskirjeiden, verkkolehtien, ammattilehtiin kirjoitettujen artikkelien, tieteellisten artikkelien sekä yhteistyökumppaneiden (esim. TTK) kautta. Tutkimuksen ja hankkeen tuloksia esitellään kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa.  Tulokset esitetään niin, ettei yksittäisiä henkilöitä tai yrityksiä voi tunnistaa.
Lisätiedot

Pyydämme teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkimuksesta vastaaville henkilölle.

Tutkijoiden yhteystiedot

Tutkimuksesta vastaavat henkilöt:

  • Metropolia Ammattikorkeakoulu, FT Leena Rekola, + 358 50 5675430, leena.rekola [at] metropolia.fi
  • Tampereen yliopisto, TkT Sari Tappura, +358 40 849 0365, sari.tappura [at] tuni.fi
  • Oulun yliopisto, Dos. Arto Reiman, + 358 505984509, arto.reiman [at] oulu.fi
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu, TtT Anne Kärki, +358 44 7103471, anne.karki [at] samk.fi