MOTIIVI: Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät

Kenelle?

Motiivi -hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia 16-29-vuotiaita nuoria tunnistamaan ammatillisen kasvunsa edistäjiä ja esteitä sekä suuntaamaan toimintansa kohti realistisia, ammatillisia tavoitteita.

Mitä MOTIIVI -hankkeessa tehdään?

Hankkeessa kootaan olemassa olevia nuorten tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä sekä kehitetään ja arvioidaan uusia toimintatapoja. Kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen, tasa-arvon toteutumiseen ja terveyskysymysten huomiointiin. Toimintamallit hyödyntävät nuorille suunnattuja digitaalisia työkaluja, erityisesti Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelua.

MOTIIVI -hankkeen tulokset

Vuoteen 2019 kestävässä hankkeessa toimintamallit tuotteistetaan, kootaan sähköiseen käsikirjaan ja niitä levitetään hankkeen aikana Etelä-Suomessa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eija Raatikainen,
Metropolia Ammattikorkeakoulu,
etunimi.sukunimi metropolia fi,
puh. 040 641 8113

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry  yhteistyössä Stadin Ammattiopiston nuorten työpajojen ja Ohjaamo Kouvolan  kanssa.


Hei ohjaaja, puhutko somea?

Joka minuutti noin 2,5 miljoonaa kuvaa, päivitystä tai muuta sisältöä jaetaan Facebookissa. Joka minuutti lähetetään noin 100 000 tviittiä, ja YouTubeen ladataan noin 48 tuntia videomateriaalia (www.kaleva.fi).

Media ja internet, etenkin sosiaalisen median kanavat, ovat nyt työelämään siirtyville nuorille muutakin kuin väline tai paikka. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa 16-24-vuotiaista nuorista kaikki (100 %) käyttivät internetiä ja heistä 99 prosenttia käytti sitä päivittäin (SVT 2018). Me 90-luvun alussa ja sitä myöhemmin syntyneet nuoret olemme siis kasvaneet maailmassa, jossa verkko on läsnä kaikkialla ja luontainen osa elämää. Jokaiselle meistä on tuttua, että verkossa tapaamme uusia ihmisiä, muodostamme ihmissuhteita, etsimme tietoa, luomme erilaisia profiileja ja keskustelemme. Tiedostaen tai tiedostamatta siis rakennamme maailmankuvaamme älylaitteidemme kautta.

Verkossa haemme myös töitä. Teknologiakehityksen myötä on syntynyt lukemattomia uusia ammatteja. Tuntuu siltä, että yhteiskunnassamme työntekijän digitaalisia taitoja pidetään jo lähes itsestäänselvyytenä. Työpaikkoja ilmoitetaan Facebook-ryhmissä, ansioluettelossa ei riitä enää vain Word- ja Excel-ohjelmien hallinta, ja lisäksi toivotaan videohakemusta. Vaikka nuori toimii vapaa-ajallaan verkossa kuin kala vedessä, voi työnhaku olla aivan eri juttu.

Motiivi-hankkeen osatoteuttaja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry järjestää viiden päivän pituisen valmennuksen 18-29-vuotiaille työttömille, koulun ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille 14. - 18.5.2019. Valmennukseen osallistuvat pääsevät tarkastelemaan omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan sekä etsimään itseä motivoivia mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja työelämässä. Mediatyöskentelyn avulla pureudumme identiteetin ja representaation merkityksiin. Valmennuksessa tutustumme erilaisiin työllistymisen vaihtoehtoihin sekä laajaan ammattien kirjoon, erityisesti media- ja kulttuurialoilla. Valmennuksen ohjelmassa on mm. digitaalisten työnhakutaitojen työstäminen, osallistuminen Sun Festivaalien järjestelyihin, toimintaa mediatyöpajassa sekä media-alan ammattilaisten tapaaminen ja tilaisuus kuulla heidän inspiroivia tarinoitaan matkasta unelma-ammatteihinsa.

Toiminta on maksutonta ja siihen sisältyy lounas sekä kahvit jokaisena päivänä. Valmennuksen päätteeksi osallistujille jaetaan todistukset sekä luodaan jatkopolku digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 7.5.2019 mennessä laura.vepsalainen r3 fi tai puh. 045 225 1941.

Teksti: Laura Vepsäläinen, projektikoordinaattori, R3 Motiivi

Lähteitä/kirjallisuutta:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2018, 1. Suomalaisten internetin käyttö 2018 – viestintää, asiointia, tiedonhakua ja medioiden seuraamista. Helsinki: Tilastokeskus.

Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia 2018, www.kaleva.fi. Uutiset. Kotimaa.


Keravan ja Kouvolan kollit ja kisut puhuivat asiaa

Ohjaamossa saimme tietoa ja vaihdoimme kokemuksia.
Miikkael esittelee NäytönPaikkaa Annille ja muille osallistujille.

Iskuryhmä AA (Anni & Arja) Xamk-Kouvolasta lähti kupeet vyötettyinä pahamaineiselle Keravalle. Mitä lienee siellä vastassa? Miten Keski-Uusimaa reagoi digitaalisiin ohjausmenetelmiin? Onnistuuko ristiinpölytys vai onko tiedossa pahemman luokan pöllytys?

Meitä osallistujia eli nuorisotoimijoita kokoontui Keravan Ohjaamoon kymmenisen henkeä tiistaina 12.3.2019. Asiaa puhuttiin, välillä myös aamupäivän muiden töiden lomassa: oli asiakastapaamista, autonsiirtoa ja työpuhelua. Rennossa hengessä saimme kaksi hankesuunnitelman työpaketin mukaista asiakokonaisuutta käsiteltyä.

Ensimmäisestä luentopläjäyksestä vastasi Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta. Hän avasi meille NäytönPaikka-nettipalvelun periaatteita ja esitteli havainnollisesti myös sen käyttöä. NäytönPaikka on työväline oman elämän pohtimiseen. Esimerkiksi verkostokarttaan palvelun käyttäjä voi koota eri elämänalueidensa suhteet ja verkostot. Aikajanan avulla hän voi valaista vaiheitaan. Valmis ansioluettelopohja auttaa kokoamaan opiskelu- ja työtiedot yhteen paikkaan.

Osoitteesta https://www.naytonpaikka.fi/ voi tilata ilmaiset käyttäjätunnukset ja päästä näin käyttämään palvelua. Tallentamiaan tietoja pääsee näppärästi muokkaamaan, ja niitä voi halutessaan jakaa työntekijöille ja tukihenkilöille. NäytönPaikka voimauttaa ja osallistaa käyttäjänsä, sillä hallitessaan omia tietojaan ihminen on oman elämänsä aktiivinen subjekti.

Keski-Uusimaa lämpeni NäytönPaikalle. Tunnuksia tilattiin ja luovia käyttökohteita keksittiin. Yhteistyö peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa on suunnitteilla, jotta NäytönPaikan ilosanomaa saataisiin levitettyä mahdollisimman laajalle.

Toisessa tietotäräyksessä AA esitteli Motiivi-hanketta ja Tuunaa tulevaisuutesi -valmennusohjelman pilottia. Valmennusohjelman toinen kierros pyörähtää käyntiin maaliskuun lopussa ja kolmas kesäkuun alussa.

Keskustelimme vilkkaasti Tuunaa tulevaisuutesi -ohjelman toimintatavoista ja löysimme paljon yhteistä kosketuspintaa. Keravallakin on tehty yhteistyötä Marttojen kanssa ravitsemusohjauksessa, ja uravalmennusta on annettu monessa muodossa. Pysyvämmän ura- ja tulevaisuussuunnittelun toimintamalliin on myös Keravalla tarvetta. AA kannustikin tähän pontevasti.

Ristiinpölytystä toivottiin ja siinä onnistuttiin. Keravalaiset kertoivat tajuamut.fi-palvelusta, johon voivat ottaa yhteyttä sekä nuoret että heitä kohtaavat auttajat. Etsivä nuorisotyö on sitten yhteydessä nuoreen viikon sisällä.

Isäntäväki antoi meille lähtiäisiksi paikallis-innovatiivisia liikelahjoja: kondomeja ja karvanoppia. Kondomit suojaavat hallitsemattomilta ristiinpölytyksen hedelmiltä, ja keväänvihreät karvanopat sopivat aikuisempaankin autoilukulttuuriin.

Ohjaamosta lähdettyämme piipahdimme vielä Sinkka-taidemuseon kaupassa. Ihastelimme Che Kerava -paitoja, joissa on kuvituksena aito kolli. Miten hauskasti Kerava onkaan tuotteistanut raffin-betonisen maineensa, amisviikset ja takatukan! Kouvolalla on Keravalta paljon opittavaa.

Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, XAMK


Stadin liikkuva mielenterveystiimi esitteli toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa

MOTIIVI-ohjaajakoulutus 19.3.2019
Sosiaaliohjaaja Asta Rekonen ja psykologi Tuomas Mansikka esittelivät toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa.

Stadin liikkuva mielenterveystiimi on tarkoitettu syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alla oleville helsinkiläisnuorille, jotka jäävät helposti vaille tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyseessä on moniammatillinen psykososiaalinen työryhmä, johon kuuluu psykologi, sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja (henkilöstöresurssi on 3½). Sosiaaliohjaaja Asta Rekonen ja psykologi Tuomas Mansikka esittelivät toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa.

Liikkuvan mielenterveystiimin pääasiallisena työmuotona on jalkautuva eli liikkuva työ. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria tavataan heille parhaiten sopivassa paikassa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kahvilat, kirjastojen työskentelytilat tai vaikka nuoren kodit. Toiminnan tarkoituksena on olla täydentävä sote-palvelu. Tapaamiset vaihtelevat yhdestä kymmeneen kertaan. Nuoren hoitokontakti on aina ensisijaisesti perus-, opiskelu- tai työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Nuoret ohjautuvat toiminnan piiriin Ohjaamon, (uusinta)kutsuntatarkastuksien (Puolustusvoimat), alueellisen sosiaalityön, etsivän nuorisotyön, jälkihuollon tai TE-palvelujen kautta.

MOTIIVI-hanke ja Stadin liikkuva mielenterveystiimi selvittelevät kevään aikana yhteistyömahdollisuuksia Helsingin työpajojen kanssa.


Mikä on nuortenneuvojan nappi-ikä?

Kotkan Nelosteatterin seinän muraali, jonka on maalannut brittitaiteilija Helen Bur.

Viime syksynä nuorten valmennusohjelman suunnittelupalaverissa jäin aatoksiin. Kollegani totesi, että laitetaan valmennuksen vastuuvetäjäksi nuorin eli alle nelikymppinen. Hän on katu-uskottavampi kuin me kuudenkympin kumpaakin puolta koputtelevat leidit.

Naarailenkin nyt nuortenneuvojan nappi-ikää.

Ohjaajan ja ohjattavan iän lisäksi neuvontatilanteeseen vaikuttavat heidän koulutuksensa, ammattinsa, (elämän)kokemuksensa ja ulkoiset puitteet. Keskityn tässä manifestissa yksisilmäisesti ikään ja jaottelen ihmiset karskisti kahtia: nuoria ovat alle 40-vuotiaat ja vanhoja yli 40-vuotiaat.

Käytän uhmakkaasti neuvoa- ja ohjata-verbejä synonyymeinä. Neuvonnalla on kielessämme ylhäältä alaspäin -sävy, joten se sopii kyllä ammatillisen auttamisen kontekstiin. Kohtaamistilanne ei koskaan ole täysin tasa-arvoinen, vaan siinä tiedolla johtava ohjaaja antaa asiantuntijan neuvoja neuvottomalle ohjattavalleen.

Kun nuori neuvoo nuorta, etuna on maailmojen tuttuus. Somenatiivien kiinnostuksen kohteet ja viestintävälineet ovat liki toisiaan. Kumpikin tietää, mitä tarkoittaa lyhenne YOLO, eikä Lakko merkitse heille työnseisausta. Snapchat sujuu. Facebookin voi lievällä ylenkatseella jättää eläkeläispiirien käyttöön. Saman ikäiset löytävät siis helposti yhteisen kielen, jolla lähteä ratkomaan ongelmia.

Mitä tapahtuu, kun nuori ohjaaja kohtaa nuorella ohjattavalla samanlaisen elämänkriisin, jonka syövereissä hän juuri itse kamppailee? Pystyykö ohjaaja etäännyttämään ongelmaa itsestään tarpeeksi ja neuvomaan nuorta ratkaisuissa? Toivottavasti ohjaaja ei jää yksin, vaan saa tukea tiimiltä, oli ikä mikä tahansa.

Vanha ohjaaja ei pahimmassa tapauksessa ymmärrä tai edes halua ymmärtää, mistä nuori puhuu. Oma kokemus identiteetin etsinnästä ja tykätyksi tulemisen kaipuusta on kaukaisenhaalea muisto. Pelimaailmakin näyttäytyy erilaisena eri-ikäisille: nuorille se tarkoittaa uusimpia fantasiapelejä mobiilisovelluksina, vanhoille bingoa tai markettien yksikätisiä.

Parhaimmillaan vanha ohjaa nuorta tervehdyttävän välimatkan päästä. Nuori saa olla oma hauras itsensä. Hän voi luottaa siihen, että ohjaaja ei pelästy pahojakaan ulostuloja, vaan ottaa taakkoja tyynesti kantaakseen. Nuoresta voi tuntua turvalliselta, että veteraaniohjaaja ei väkisin yritä tunkeutua sellaiseen digiuniversumiin, jossa hän jäisi jämäkästi ulkokehälle. Eläköön sukupolvien välinen kuilu!

Ikäkysymyksissä kärvistellään myös kirkon työssä, erityisesti rippikoulussa ja -leireillä. Seurakunnassa on paljon muitakin tehtäviä kuin nuorten lähiohjaus, joten ikään perustuva työnjako onnistunee helpommin kuin maallisessa nuorisotyössä. Voiko vanha ihminen - ikään vedoten - kieltäytyä nuorisotyöstä? Saako näistä asioista puhua työyhteisössä ääneen?

Millä tavoin Sinun vastaanottavuuteesi vaikuttaa neuvonantajan ikä? Minkä ikäisenä koit tai koet olevasi parhaimmillasi nuortenneuvojana?

Teksti ja kuva: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, XAMK

Kirjallisuutta

Ahlstrand Anita 2017. Vallankäyttö ohjauksessa -blogiteksti 12.12.2017. Metropolia. Luettu 5.3.2019.

Ahlstrand Anita 2017. Milloin ihminen on liian vanha leikkimään? -blogiteksti 31.5.2017. Metropolia. Luettu 5.3.2019.

Allianssi. Suomen nuorisoalan kattojärjestö. Luettu 5.3.2019.


Villa Ullaksen nuoret ja Motiivi-hankkeen työharjoittelija Mira Vinnari: Nyt puri ulkoilukärpänen!

Suuntasimme Villa Ullaksen työpajan nuorten kanssa metsäretkelle Seurasaareen. Metsässä oleilun terveysvaikutukset olivat nuorilla hyvin hallussa: pulssi laskee, lihasjännitys vähenee, keskittymiskyky paranee ja paljon muuta. Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusta löytyy lisätietoa: Luonto on ihmiselle ominainen ympäristö, jossa aistit eivät väsy samalla tavalla kuin rakennetussa ympäristössä. Lyhytkin oleilu ja kevyet aktiviteetit metsässä vaikuttavat virkistävästi mielialaan ja kasvattavat itsetuntoa. Luonnossa arkipäivän roolit ja huolet jäävät taakse ja toisiin ihmisiin suhtaudutaan myönteisemmin. Myös uusien tietojen ja taitojen oppiminen helpottuu, sillä tiedonkäsittely on ihmiselle sujuvampaa luontoympäristössä.

Motiivi-hankkeen ryhmänohjauksessa nuoret pohtivat kysymyksiä: Kuka minä olen?, Mitä minä osaan? ja Mihin minä pystyn?. Luontoympäristössä näitä teemoja voi käsitellä esimerkiksi etsimällä luonnosta jonkin kappaleen, joka kuvastaa sitä, mitä nuori haluaa olla tulevassa mielikuvitusyrityksessä. Nuoret voivat myös luoda omalle mielikuvitusyritykselleen logon luonnonmateriaaleista.

Teemaa voi lähestyä myös pohtimalla, mitä ei halua olla. Nuotion ääressä makkaraa grillatessa Ullaksen porukan kynätkin alkoivat sauhuamaan, kun jokainen kirjoitti lapulle asioita tai tunteita, joista haluaa eroon. Tämän jälkeen laput laskettiin tuleen ja ne haihtuivat savuna ilmaan.

Metsäkävelyn jatkuessa teimme vielä lihasharjoittelun puuta vasten sekä bongailimme lintuja. Näkyipä matkan varrella myös lumikko. Päätimme päivän perinteikkäässä kahvilassa merimaisemien ympäröimänä. Reilun kolmen tunnin ulkoilun jälkeen aurinko paistoi ja iloiset päivitykset ilmestyivät WhatsAppiin.

Luontoaiheisia tehtäviä löytyy esimerkiksi ympäristökasvatuksen mappa.fi.-sivustolta.

Luonnon terveyttä edistäviä vaikutuksia löytyy esimerkiksi Greencare Finland -sivuilta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusta.


NäytönPaikka kiinnostaa valtakunnallisesti

Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta vastaa NäytönPaikka-verkkopalvelun kehittämisestä. Kuva on ote uuden version suunnitelmasta.

NäytönPaikka ja Suomen Setlementtiliitto on esitellyt toimintaansa 2018 loppuvuoden ja 2019 alkuvuoden aikana STM:n Yksi lapsi – yksi tilannekuva -työryhmälle. Lisäksi se osallistuu jatkossa Valtiovarainministeriön AuroraAi-hankkeen toimintoihin sekä Digi Arkeen -neuvottelukuntaan

Ministeriöiden toimijoita on NäytönPaikassa kiinnostanut erityisesti asetelma, jossa ihminen omistaa tiedon omasta elämästään ja halutessaan tekee sen näkyväksi myös ympärillään toimivalle palveluiden verkostolle. Vahvasti vapaaehtoinen ja ihmisen omaa osallisuutta mahdollistava ja vahvistava tapa kulkea palveluissa näyttää olevan tulevaisuuden digitaito.


Motiivi-hankkeessa edistetään helsinkiläisten työpajanuorten terveyspalveluja

Kuvassa vasemmalta oikealle: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Anne Röppänen, Motiivi-hankkeen projektipäällikkö Eija Raatikainen, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Pia Valjakka sekä Motiivi-hankkeen asiantuntijalehtori Marianne Sipilä.

MOTIIVI-hanke ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuolto (osastonhoitajat Pia Valjakka ja Anne Röppänen) keskustelivat terveystarkastusten mahdollistamisesta Helsingin työpajojen nuorille. Tapaamisessa otettiin ensiaskeleita asian järjestämiseksi ja sovittiinkin, että ensimmäiset pilotoinnit aloitetaan kevään aikana. Lisäksi sovittiin, että perhe- ja sosiaalipalvelujen toimintaan kuuluva liikkuva tiimi ja terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja tulevat mukaan kevään MOTIIVI-ohjaajakoulutukseen kertomaan terveyspalveluistaan. Toiminta tullaan mallintamaan osaksi MOTIIVI-(ryhmä-)toimintamallia (Helsingin alueella).


Nuorten työpajoilla korostui yhteenkuuluvuus

Metropolian sosionomi YAMK -opiskelija Mari Ruohonen teki opinnäytetyönsä Motiivi-hankkeelle. Työn nimi on "Nuoret kohti koulutusta ja työelämää". Työ julkaistaan myöhemmin keväällä, ja se löytyy  jatkossa Theseus-tietokannasta.

Opinnäytetyössäni saivat äänensä kuuluville työpajatoimintaan osallistuneet nuoret.  Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokivat työpajan ihmissuhteet pajatoiminnan tärkeimmäksi arjen voimavaraksi. Hyvä yhteishenki ja toimivat vuorovaikutussuhteet korostuivat positiivisina työpajatoimintaan liittyvinä seikkoina.

Työpajatoimintaan osallistutaan yleensä opintojen nivelvaiheessa. Oman paikan löytäminen ja urasuunnitelmien tekeminen ei ole välttämättä helppoa. Osa nuorista tarvitsee tukea ja ohjausta erilaisista syistä riippuen oman tulevaisuutensa suuntien pohtimiseen. Tässä tilanteessa voi apua saada myös työpajatoiminnan kautta. Hämäläinen ja Palo (2014) kuvailevat työpajatoiminnan perustehtäväksi valmentamisen. Valmentaminen toteutuu luonteeltaan joustavassa valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristössä.

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössäni tarkastelin nuorten työpajatoimintaan liittyvää motivoitumista sekä nuorten kokemuksia työpajatoiminnan tuomista motivointivaikutuksista tulevaisuutta, koulutusta ja työelämää varten. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaan Motiivi-hankkeeseen kuuluvan opinnäytetyön harkinnanvaraiseen otokseen kuului Stadin ammattiopiston työpajatoimintaan osallistuvia nuoria. Teoreettisena viitekehyksenä käytin Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaa. Itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on synnynnäisiä, psykologisia perustarpeita, joiden tyydyttyminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, suorituskykyyn, sinnikkyyteen ja mielenterveyteen. Teorian mukaiset perustarpeet ovat autonomia, pätevyys ja yhteenkuuluvuus. (Deci & Ryan 2000: 227.)

Itsemääräämisteorian mukaan autonomian perustarpeeseen kuuluu omiin toimintoihin liittyvä itsenäisyyden tunne. Pätevyyden perustarpeeseen taas kuuluu tunne osaamisesta ja kyvystä suoriutua tehtävistään. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyvät kokemukset yhteydestä muihin ihmisiin, huolehtiminen, hyväksytyksi tuleminen ja vuorovaikutus. (Deci ja Ryan 2004: 7 – 8.)

Autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden toteutuminen

Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta olivat positiivisia. He vaikuttivat tyytyväisiltä arkeensa työpajalla. Itsemääräämisteorian näkökulmasta tarkasteltuna voi olettaa, että nuorille oli mahdollista kokea autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita työpajan toiminnoissa. Tyytyväisyyden tunnetta voi tulkita siten, että nuorten perustarpeiden toteutuminen tulee riittävässä määrin huomioiduksi työpajan arjessa ja käytännöissä. (vrt. Deci & Ryan 2000: 227, 263.)

Tuloksissa tuli voimakkaasti ja toistuvasti esille yhteenkuuluvuuden perustarve ja kokemukset sen toteutumisesta työpajan arjessa. Jokainen nuori otti esille työpajalla vallitsevan hyvän tunnelman ja ihmissuhteiden merkityksen. Muita pajatoimintaan osallistuvia nuoria kuvailtiin työkavereiden sijasta myös kavereina. Myös työpajaohjaajia kuvailtiin positiivisilla sanavalinnoilla. Pajan tunnelma koettiin miellyttäväksi, sinne oli mukava tulla ja siellä oli mukava olla.

Myös autonomian ja pätevyyden tarpeiden riittäviä kokemuksia tuli esille opinnäytetyön tuloksissa. Tuloksissa tuli myös autonomiaan liittyen esille seikka, että nuoret eivät välttämättä halunneetkaan vaikuttaa itsenäi-sesti erilaisiin työpajan asioihin, vaan kokivat rutiinit ja struktuurit myös hyviksi asioiksi. Runsasta itsemääräämistä autonomian suhteen kuvailtiin myös stressitekijäksi. Autonomian tunnetta tuotiin kuitenkin esille mm. mahdollisuutena mieluisien työtehtävien tekemiseen liittyvien valintojen suhteen. Pätevyyden tunteen toteutumista tukivat mm. nuorten kokemukset uusien asioiden oppimisesta, avun saamisesta tarvittaessa ja muiden auttamisesta.

Kaiken kaikkiaan nuoret kertoivat viihtyvänsä työpajalla. Tämän lisäksi he osasivat eritellä työpajatoiminnan tuomia hyötyjä eri osa-alueilta tarkasteltuna. Työpajaympäristö koettiin rennoksi ja turvalliseksi ympäristöksi harjoitella työelämää varten. Nuoret kokivat työpajatoiminnasta olevan hyötyä monenlaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille, oikeastaan kaikille. Opinnäytetyön tulosten perusteella työpajatoimintaa voi pitää onnistuneena nivelvaiheen tukimuotona.

Lähteet:

Teksti perustuu vuonna 2019 valmistuneeseen opinnäytetyöhöni: Mari Ruohonen 2019. Nuoret kohti koulutusta ja työelämää. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Deci, Edward L – Ryan, Richard M 2000. “The What and Why” of Goal Pursuits: Human needs and Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 2000, 11 (4). 227 – 268.

Deci, Edward L – Ryan, Richard M 2004. Handbook of self-determination research. Rochester (N:Y9). University of Rochester Press.

Hämäläinen, Tuija – Palo, Susanna 2014. Työpajapedagogiikka. Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla. Helsinki: Valtakunnallinen Työpajayhdistys.


Romaninuoren polku itselleen mielekkääseen ammattiin vaatii päättäväisyyttä, periksi antamattomuutta ja rohkeutta tehdä omia valintoja

Panelistit Carmen Varelius, Tamara Åkerlund ja Dimitri Lindgren

Motiivi- ja Romaninuori-hankkeet järjestivät ristiinpölytysseminaarin R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n tiloissa Vantaan Myyrmäessä keskiviikkona 23.1.2019. Seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu, jossa Romaninuori-hankkeen hanketyöntekijä Tamara Åkerlund, Suomen Romaniyhdistyksen Au Mensa -hankkeen työntekijä ja tapahtumatuottaja sekä Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Dimitri Lindgren ja Romaninuorten neuvoston jäsen Carmen Valerius kertoivat elämäntarinansa. Aiheena oli ”Ruohonjuuritason näkökulmia romaninuorten moninaisen identiteetin kehittymiseen opinnoissa, työllistymisessä ja työelämässä”.

Panelisteja yhdisti moni tekijä, joka on menestystekijänä myös valtaväestön elämänpolulla: päättäväisyys, periksi antamattomuus, rohkeus tehdä omia valintoja sekä vahva tahto edistää kulttuurinsa asemaa yhteiskunnassamme. Romaninuoret kohtaavat monia haasteita opiskelu- ja työuraa tavoitellessaan: opinto-ohjaajat tarjoavat heille pääsääntöisesti vain tiettyjen ammattien opintoja (kokki, siivooja, lähihoitaja, kampaaja, bussinkuljettaja ja automaalari). Jos nuori ei itse osaa vaatia laajempaa tarjontaa, saattaa hän päätyä sellaiselle alalle, joka ei häntä lainkaan kiinnosta. Romaninuoret tarvitsevat tuekseen ohjaajan, joka kohtaa romaninuoren yksilönä ja ohjaa omiin valintoihin. Tällaisia ovat R3:n hanketyöntekijät, jotka auttavat nuoria mm. viranomaisten kanssa asioinnissa.

Hankkeiden hyviä käytäntöjä

R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry on osatoteuttajana ESR-rahoitteisessa Motiivi-hankkeessa ja toteuttaa lisäksi STEA:n rahoituksella Romaninuori- ja R3 Action! -hankkeita. Hankkeiden hyviä käytäntöjä ovat:

1)    R3 Action! -hanke: Nuorten aktivoiva toimintakeskushanke 18-29-vuotiaille nuorille aikuisille. Hanke edistää vantaalaisten nuorten aktiivisuutta ja elämänhallintaa. Tarjolla on avoin nuorisotila, ryhmätoimintaa ja henkilökohtaista ohjausta, jota on saatavilla matalan kynnyksen periaatteella silloin, kun nuori tarvitsee apua. Hanke käyttää toimintamuotona myös liikkuvaa neuvontaa, jolloin ohjaaja käy esim. nuoren asiointiapuna Kelassa, asuntonäytöissä tms. Hankkeen aktiivisin ja pitkäaikaisin toimintamuoto on Tyttöjen ryhmä, jossa tarjotaan erilaisia tekemisen mahdollisuuksia ja tila tytöille.

2)    Romaninuori-hanke: Kohderyhmänä ovat 18-34-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat romanit. Toimintamuotoja ovat asiakasneuvonta, vapaa-ajan toiminta, romaninuorten kerho maanantaisin ja romaninaisten kerho tiistaisin R3:n tiloissa. Tärkeäksi teemaksi on noussut romaninuorten opiskelujen tukeminen. Ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tukena romaninuorten arkielämän toiminnoissa.

Hankkeita yhdistää se, että hanketyöntekijät tarjoavat nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi omana itsenään sekä auttavat nuoria, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa. Hanketyöntekijät ovat helposti tavoitettavissa, ja nuorilla on mahdollisuus edistää yhdellä kertaa useampaa mieltään askarruttavaa asiaa. Erilaisten haasteiden keskellä olevat nuoret saavat näin ollen monipuolista apua hankkeilta. Keskeistä on auttaa nuoria löytämään vastaus kysymyksiin ”Kuka minä olen?”, ”Mitä minä osaan?” ja ”Mihin minä pystyn?”.


Motiivi-ohjaajakoulutus alkaa kuluvalla viikolla kolmannella toteutuksella

Motiivi-ohjaajakoulutus alkaa torstaina 24.1.2019 kolmannella toteutuksella. Koulutuksessa keskitytään tulevaisuussuuntautuneeseen ohjaukseen. Motiivin ohjaajakoulutuksesta voi lukea lisää Kohtaamon blogista."


Metropolian sosiaalialan opiskelija Emmi Vainionpää: Motiivin ryhmätoiminta Villa Ullaksessa osallistaa nuoria

Villa Ullaksen rakennus Helsingin Vuosaaressa

Hankkeen ryhmätoiminta on ollut käynnissä syksyn 2018 ajan Stadin Ammattiopiston nuorten työpajoilla. Yksi mukana olleista pajoista on ollut Kahvila Villa Ullas, joka sijaitsee Vuosaaressa Kallahden alueella Ullaksen puistossa. Kahvilassa on työkokeilupaikkoja kymmenelle nuorelle. Pajalla nuoret pääsevät kartuttamaan kokemustaan asiakaspalvelusta, leivonnasta ja ruoanlaitosta. Villa Ullas on hyvin suosittu vuosaarelaisten keskuudessa, ja asiakasvirta on päivittäin vilkasta.

Motiivi-ryhmätoimintaa järjestettiin pajalla yhdeksän viikon ajan tiistaisin. Ryhmässä käsittelimme nuorten unelmia ja toiveita tulevaisuuden suhteen positiivisten asioiden kautta. Opettelimme tunnistamaan omia vahvuuksia ja tukemaan ryhmän avulla minäkuvaa. Kartoitimme samalla niitä nuorille tärkeitä asioita, jotka motivoivat heitä suunnittelemaan omaa tulevaisuuden polkuaan, käyttäen keskustelujen tukena esimerkiksi Mieltymysmittaria sekä erilaisia symbolikortteja kuten Vahvuus- ja Mythoskortteja.

Ryhmän jäsenet onnistuivat luomaan ryhmästä turvallisen ja luotettavan. Toiminta koettiin tärkeäksi osaksi ryhmäytymistä sen ollen samalla monelle myös hetki, jossa sai työn lomassa hengähtää ja keskittyä omien asioiden miettimiseen saaden niihin tukea muilta osallistujilta.

Näin yksi nuorista kuvailee toiminnan vaikutusta: ”Minulla oli joskus vakavaakin sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joten yllätyin suuresti, kun huomasin, ettei se ryhmätoiminta ollutkaan niin ahdistavaa. Ensimmäisillä kerroilla muistan olleeni hieman hermostunut aina silloin, kun piti itse puhua ja muut kuuntelivat, mutta joka kerralla muutuin vain rennommaksi, eikä viimeisillä kerroilla tullut mieleenkään ahdistua. Tuohon tietenkin vaikutti se, että porukka, niin nuoret kuin vetäjätkin, tulivat koko ajan vain tutummiksi. Ja onhan meillä täällä Ullaksessa mielestäni erittäin hyvä ryhmähenki.”

Myös harjoitteet saivat kiitosta. ”Harjoitteet auttoivat pistämään asioita järjestykseen. Pistivät miettimään tulevaisuutta. Niistä on myös mukava päästä keskustelemaan muiden kanssa. Harjoitteet ovat vaikuttaneet omaan olemiseen ja meidän ryhmähenkeen.”

Mielestäni nämä kommentit kuvaavat hyvin sitä, miten nuoret ovat kokeneet ryhmätoiminnan: kuinka he omalla toiminnallaan tukivat toistensa osallisuutta yhteisössä. Ryhmänä oleminen kehittää samalla vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tulevaisuudessa työelämässä hyödyllisiä.

Myös kahvilan kouluttajat kokivat ryhmätoiminnan lisänneen yhteisöllisyyttä pajalla. ”Toiminta on antanut meille paljon uusia menetelmiä ja apuja ryhmätoimintaan. Näen, että nämä ovat asioita, jotka tukevat myös meidän oman ammattitaidon kehittämistä.”, kommentoi Villa Ullaksen kouluttaja Sirpa.

Oma kokemukseni ryhmätoiminnasta on sellainen, että osallisuus ja toisten tukeminen saatiin aikaiseksi ryhmänä. Nuoret olivat rohkeita tuodessaan omia asioitaan esille toisten kuultavaksi. Kaikki saatiin aikaiseksi ryhmänä: ryhmä toimi peilinä asioissa.


Positiivinen palaute pilotista rohkaisee jatkamaan

“Tämän valmennuksen avulla sai uutta uskoa omaa tulevaisuuttaan ajatellen.” Näin kirjoitti nuori, joka osallistui lokakuussa Motiivi-hankkeen Tuunaa tulevaisuutesi -valmennuspilottiin Kouvolassa. Voiko parempaa palautetta toivoa? Valmennuksessa nuoret pohtivat meidän ohjaajien tukemana kysymyksiä kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn.

Pyysimme kymmenpäiväisen pilotin käyneiltä nuorilta palautetta, mikä valmennuksessa oli parasta ja miksi. Kolmen päivän työkokeilu mainittiin monessa lapussa: ”Avaa ovia ja antaa mielikuvia.” Myönteisiä mainintoja saivat myös uratarinoitaan kertoneet yrittäjät ja työllisyydenedistäjävirkamiehet, Marttojen vetämä välipalapäivä ja naprapaattiopiskelijoiden tekemät kuntotestit. ”Kannustava ilmapiiri.” ”Parasta oli kivat, mukavat ja ymmärtävät ohjaajat.” Nämä eivät ole maksettuja mainoksia, vaan nuorten positiivisia palautteita. Mukava henki vallitsi sekä nuorten että ohjaajien yhteistyössä. Organisaatiorajat ylittävä toiminta palkitsi ja kehitti siis meitä kaikkia.

Kysyimme tietenkin myös, rehellisyyden nimissä, mikä ei toiminut ja mitä kehitettävää olisi. Työkokeilun olisi toivottu olevan pidempi kuin kolmipäiväinen, ja työpaikan hankkimista voisi miettiä jo valmennukseen haun vaiheessa: ”Lyhyellä varoitusajalla hankala päästä moniin paikkoihin.” ”Kokonaisuudessaan ehkä hiukan sekava kokonaisuus aiheiden suhteen.” ”Päivät ei olleet todellakaan tylsiä, vaan sopivan vaihtelevia.” Olemme yksilöitä, eli toisen hyvä on toisen tylsyys. Nuorten kommenttien pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toista valmennusjaksoa, esim. tiivistämään teoriaosuutta ja laajentamaan työelämään tutustumisjaksoa. Tarkoitus on muokata ohjelmasta näppärä, pysyvä työväline Ohjaamoille.

Jokainen valmennettu sai aherruksestaan todistuksen, josta ilmenevät sisällöt ja opiskeltu tuntimäärä. Paperista lienee hyötyä ainakin urapolun alussa kehittämisvälineenä. Hankkeessamme on suunnitteilla ammattiopiston verkkokurssi näistä aiheista, eli tämän tyyppistä valmennusta yritetään saada hyväksiluettavien opintojen joukkoon.

Itsearviointi on tärkeä osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Siihen ohjattiin valmennuspilotissamme sekä suullisesti että sähköisesti. ”Hyvä fiilis ja oli kiva, että itsearviointi tehtiin alussa sekä lopussa, koska huomasi omien vastauksien osittain muuttuneen. Tämä itsearviointi sai silmiä avautumaan omaa itseään kohtaan, että minä riitän. Mutta pystyn ”parantamaan” elämääni.”

Pyysimme nuoria arvioimaan valmennusta asteikolla 5 – 10, ja arviot pyörivät seiskasta kymppiplussaan. Keskiarvo läheni ysiä, eli kiitettävää koputeltiin. Tämä velvoittaa ja rohkaisee jatkamaan!


Metropolia AMK:n sairaanhoitotyön opiskelijat Teea Paul ja Susu Klingberg tekivät opinnäytetyön päihteitä käyttävien syrjäytyneiden nuorten terveyspalvelujen käytöstä

Teimme opinnäytetyömme päihteitä käyttävien syrjäytyneiden nuorten terveyspalveluiden käytöstä. Tutkimuskysymyksemme oli: mitä syrjäytyneiden päihteitä käyttävien nuorten terveyspalveluiden käytöstä tiedetään. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Eurooppalaiseen tasoon verrattuna alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat Suomessa nuorison keskuudessa vähentyneet. Silti osa nuorista ajautuu entistä rajumpaan päihteidenkäyttöön. Päihteiden käyttö itsessään ei ole vähentynyt, mutta asenteet päihteitä kohtaan ovat lievempiä.

Syrjäytyminen on moniulotteinen käsite, eikä voida tarkasti määrittää, kuka on syrjäytynyt. Korkeintaan voidaan arvioida syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä voidaan tunnistaa, kun tiedetään, mitkä asiat voivat altistaa syrjäytymiseen. Näitä asioita voivat olla mm. perheen sisäiset ongelmat, terveyteen liittyvät ongelmat, huostaanotto, mielenterveyden ongelmat ja koulutuksen sekä työelämän ulkopuolelle jääminen.

Terveydenalan ammattilaisten tulisi eri toimintayksiköissä (mm. perusterveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, päivystyspoliklinikat) tunnistaa syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Terveysasemilla, opiskelijaterveydenhuollolla ja lääkärillä onkin tärkeä rooli ongelmien varhaisessa havaitsemisessa, vaikka kohtaamiset potilaan kanssa ovat yleensä lyhyitä. Henkilökunta tarvitsee lisää koulutusta näiden nuorten tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Tutkimusten muukaan nuoruudessa koettu masennus saattaa altistaa nuoren käyttämään päihteitä, ja päihteiden käyttö on yksi syrjäytymisen riskitekijä.  Nuori ei välttämättä pelon tai häpeän vuoksi ota päihteiden käyttöään esille vastaanotolla tai ei ajattele, että päihteiden käytöllä olisi vaikutusta terveydentilaan. Terveydenalan ammattilaisen tulisikin kysyä nuoren mielialasta ja päihteiden käytöstä luontevasti, ilman syyllistämistä. Nuoret hyötyvät avoimesta keskustelusta, jossa heille annetaan näyttöön perustuvaa tietoa. Tutkimusten mukaan syrjäytyneet käyttivät enemmän terveyspalveluita, vaikka toisaalta riski terveyspalveluiden ulkopuolelle jäämisessä on suuri. Heikommassa sosiaaliekonomisessa asemassa olevat kokivat myös saavansa vähemmän tietoa sairaudestaan tai kokivat etteivät voi vaikuttaa hoitoonsa. 

Syrjäytyminen on laaja ja moniulotteinen käsite, eikä sitä voida tarkastella yhdestä näkökulmasta. Monimuotoisuutensa vuoksi se koskettaa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia eri yksiköissä. Yksilön sekä yhteiskunnan kannalta syrjäytyminen ja sen ehkäisy tulevat olemaan yhä näkyvämpiä ja ajankohtaisempia ilmiöitä, minkä takia tulevaisuudessa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Työ löytyy jatkossa Theseus-tietokannasta.


NäytönPaikka esillä Minne miehen matka 2 -seminaarissa Tieteiden talolla 7.11.2018

Esimerkkinäkymä NäytönPaikan Arviointimittarista

Motiivi-, Matti- ja Auta miestä mäessä -hankkeet järjestivät yhteisseminaarin Tieteiden talolla 7.11.2018. Seminaarin aiheena oli heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, erityisesti nuorten miesten, ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy. Toisena aiheena oli nuorten miesten oman elämäntilanteensa kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja realistisia ammatillisia tavoitteita kohti toimiminen.

Motiivi-hanke esitteli nuorten ryhmänohjauksissa käytettävää, Suomen Setlementtiliiton hallinnoimaa NäytönPaikka-palvelua. Palvelusta on kehitteillä uusi versio, johon Linda Hublin ja Marianne Sipilä ovat kehittäneet arviointimittarin. Sen avulla nuori voi kartoittaa omaa terveydentilaansa ja muita hyvinvoinnin tekijöitä sekä hahmottaa, mitkä terveydelliset seikat mahdollisesti vaikuttavat hänen tilanteeseensa koulutus- ja työmarkkinoilla. Arviointimittaria on testattu ja yhteiskehitelty yhdessä nuorten kanssa R3:ssa ja Helsingin työpajoilla keväällä 2018. Arviointimittari on valmistuttuaan siirretty NäytönPaikka- palveluun. (Lue aiemmin tällä blogisivulla julkaistu teksti nimellä Arviointityökalun kehittäminen osaksi Motiivi-ryhmätoimintaa)

NäytönPaikkaa on usein kuvattu sähköiseksi työpöydäksi asiakkaan ja työntekijöiden välille tai digitaaliseksi kartaksi omaan elämään. Palvelua voisi myös verrata kansioon, oman elämän portfolioon, jota käyttäjä kuljettaa mukanaan ja josta jakaa ympärillä olevalle verkostolle lukuoikeuksia. Palvelussa on omaa elämää näkyväksi tekeviä valmiita työkaluja. Uusi arviointimittari on rakennettu NäytönPaikka-palvelussa työkalun sisälle. Arviointimittarin avulla nuori voi arvioida omaa elämäntilannettaan ja tehdä sen halutessaan näkyväksi ympärillä olevalle tukiverkostolle. Mittaristo tarjoaa tarkentavia apukysymyksiä elämäntilanteen eri osa-alueisiin, ja halutessaan käyttäjä pystyy tallentamaan ja visualisoimaan vastauksensa. Kysymykset ovat voimavaralähtöisiä, positiivisia väittämiä, joihin käyttäjä pystyy vastaamaan neliportaisella asteikolla (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä). Työkalu toimii myös hyvänä keskustelutyön apuvälineenä.
NäytönPaikka-palvelun tekninen ja sisällöllinen uudistus on parhaillaan käynnissä ja uutta versiota voimme odotella testikäyttöön jo ensi kesään mennessä. Uudistuksessa huomioidaan myös visuaalinen ulkoasu sekä teknisen alustan päivittäminen. Käyttäjä tulee saamaan helposti käytettävän, tulevaisuuteen suuntaavan ja eri elämäntilanteiden tarpeisiin vastaavan digitaalisen työskentelyalustan.

www.naytonpaikka.fi


Metropolia AMK:n sairaanhoitotyön opiskelijat Minna Kassila ja Elli Mäkinen tekivät opinnäytetyön syrjäytyneen nuoren mielenterveyden tukemisesta terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyön avulla

Tekemämme opinnäytetyön, Terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö syrjäytyneen nuoren mielenterveyden tukemisessa, tavoitteena oli antaa työkaluja Motiivi-hankkeelle selvittämällä, miten perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö voisi tukea syrjäytynyttä nuorta, etenkin silloin, kun tällä on mielenterveyden häiriöitä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteistyötä perusterveydenhuollolla ja kolmannella sektorilla on. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaattein.

Tulokset jaoteltiin kolmeen kategoriaan, jotka olivat: Mielenterveyden tukeminen perusterveydenhuollossa, Mielenterveysasiakkaille suunnitellut palvelut kolmannella sektorilla sekä Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö. Nuorten ikähaarukka on rajattu 13-29-vuotiaisiin.

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen on siirretty kuntien vastuulle. Perusterveydenhuoltoa pidetään ensisijaisena paikkana mielenterveysongelmien hoidossa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyden tukeminen aloitetaan jo neuvolassa, ja se jatkuu läpi lapsuuden ja nuoruuden kouluterveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollolle kuuluvat erityisesti terveystarkastukset, joiden tavoitteena on löytää varhaisessa vaiheessa ne perheet ja nuoret, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea.

Kolmannen sektorin palveluista nousi esiin etenkin Vamos-toiminta, joka on tarkoitettu nuorille. Vamosta ylläpitää Helsingin Diakonissalaitos. Toiminnan tarkoituksena on ehkäistä nuorten jäämistä yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Vamos-palvelut on tarkoitettu 16-29-vuotiaille nuorille. Palvelut ovat maksuttomia oman paikkakunnan asukkaille. Vuonna 2013 mukana oli jo 1343 nuorta.

Muita kolmannen sektorin palveluita, joita työssämme esittelimme, ovat erilaiset asumispalvelut, tukihenkilötoiminta, vertaistukiryhmät potilaille ja omaisille, uravalmennus, ryhmätoiminnot, erilaiset valmennuskurssit, ehkäisevä ja etsivä nuorisotyö sekä erilaiset koulutukset ja tapahtumat. Kolmannen sektorin järjestöistä Vamoksen lisäksi esiin nousivat FinFami, Nuorten ystävät ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry.

Motiivi-hankkeen yhteistyökumppanina toimii R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, jonka tarkoituksena on yhdessä julkisen sektorin kanssa ehkäistä 16-26-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja edistää heidän asemaansa yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa nuorille neuvonta- ja ohjauspalveluita ja edunvalvontaa sekä järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia.

Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö näkyy rahoituksena, ohjauksena eri palveluiden piiriin sekä asumispalveluissa. Toimivalla yhteistyöllä järjestöt pystyvät tunnistamaan kunnan puolelta erilaisia palvelutarpeita, mikä antaa järjestöille paremmat mahdollisuudet tarttua asiakkaan tarpeeseen joustavasti ja helposti. Järjestöjen ammatillisuus tukee kunnan palveluita, mikä puolestaan vahvistaa moniammatillista tiimityötä.

Työ sopii loistavasti alan opiskelijoiden - ammattilaisten ja asiasta kiinnostuneiden - tietopankiksi. Työ löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta.


Motiivi esillä nuorisotutkimuspäivillä

Motiivi-hankkeen Metropolian projektipäällikkö Eija Raatikainen ja Kaakkois-Suomen AMK:n (XAMK) entinen projektipäällikkö Kirsi Purhonen

MOTIIVI -hanketta esiteltiin 5.11.2018 Nuorisotutkimuspäivillä Helsingissä. Kirsi Purhosen ja Eija Raatikaisen otsikko oli: Kuka minä olen, Mitä minä osaan, Mihin minä pystyn? – Heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret oman tulevaisuuden rakentajina identiteettikehityksen ja palveluja osana työryhmää ”HYVÄ, PAREMPI OHJAUS – OHJAAMOJEN KEHITTYVÄT KÄYTÄNNÖT"- järjestelmän välimaastossa.

Nuori peilaa itseään ja omaa identiteettiään toisiin nuoriin ja ympäröivään yhteisöön. Hänen on asemoitava itsensä suhteessa moneen asiaan ja tehtävä valintoja. Valintojen tarjonta ja määrä ovat valtavat ja päätöksenteko niiden välillä on vaikeaa. Miten nuori pystyy tekemään omannäköisiä elämänsuunnan valintoja, mikäli hänen kokonaiskäsityksensä omasta itsestä, omista taidoista tai omasta kyvykkyydestä on vielä hahmottumatta?

Motiivi-hanke on kehittänyt ja testannut erilaisia toiminnallisia ja tulevaisuussuuntautuneita ohjauksen menetelmiä. Näiden menetelmien avulla nuori voi hahmottaa omaa tulevaisuuttaan pienissä erissä ja rakentaa omannäköistä elämänkuvaansa kohti unelmia, realisoimalla ensin unelmien saavuttamiseen tarvittavat reunaehdot.

Nuorisotutkimuksen esityksessä nostimme esille nuorten kanssa tehtävässä työssä käytettyjä digitaalisia ja tulevaisuussuuntautuneita ohjausmenetelmiä sekä nuorten ja ammattilaisten kokemuksia ja pohdintaa monialaisesta ohjauksesta.

Nuorisotutkimuspäivien ohjelma ja abstraktikirja (eng.) 


Arvioi ihmistä vasta, kun olet kulkenut päivän hänen saappaissaan!

Millaisiin saappaisiin Sinä haluaisit hypätä?

Motiivi-hankkeen kymmenpäiväiseen ”Tuunaa tulevaisuutesi”-valmennuspilottiin osallistui Kouvolassa seitsemän alle 30-vuotiasta työtöntä nuorta lokakuussa 2018. He etsivät erilaisten digitaalisten ja kasvokkaisten keinojen avulla vastauksia kysymyksiin ”Kuka olen? Mitä osaan? Mihin pystyn?” Jokaiseen valmennuspäivän kuului yrittäjätarinoita, ohjaavien työntekijöiden vierailuja tai tutustumiskäyntejä. Henkilökohtaisten kontaktien solmiminen eri alojen ihmisiin oli valmennusohjelman parasta antia sekä nuorille että meille ohjaajille. Valmennuspäivien aikana konkretisoitui myös se, miten monipuolisia palveluja kaupunki asukkailleen tarjoaa.

Nuoret saivat valita oman työelämääntutustumispaikkansa. Työt vaihtelivat hautausmaan haravoinnista ja eläintenhoidosta mediataitojen harjoitteluun. Nuoret olivat tyytyväisiä kolmen TET-päivän antiin, sillä se auttoi hahmottamaan urapolun seuraavaa käännettä.

Pilottiohjelman viimeisen päivän päätteeksi tutustuimme porukalla Kouvolan teatteriin. Näyttelijä Raimo Räty kierrätti meitä kulisseissa ja haasteli eläväisiä tarinoita paikan ja sen ihmisten historiasta. Oman uratarinansa kertoivat lavastaja, puvustaja, valaisija ja äänityöntekijä. Heidänkin tiensä oli polveillut monien vaiheiden, harjoitteluiden ja opiskelujen kautta nykyiseen pestiin. Yhteistyön merkitys korostuu teatterin teossa: kun näyttelijä farssissa putoaa puusta maahan, hän voi luottaa kollegoiden varmistamaan turvalliseen alastuloon.

Teatterikäynti avasi silmiä myös empatian suuntaan. Eläytyminen toisen ihmisen asemaan ja kohtaloon on hieno taito kaikessa työssä - missä siihen perinpohjaisemmin coachataan kuin teatteriesityksessä? Puvustamossa, kymmenientuhansien asusteiden katveessa, elimme todeksi vanhan viisauden: ”Arvioi ihmistä vasta, kun olet kulkenut päivän hänen saappaissaan!”


Aleksis Kivi olisi hyötynyt Motiivi-hankkeesta

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi etsi omaa tietään, harhaili, kärsi ja löysi. Hän ei saanut kovin hehkeää aikalaispalautetta seitsemän veljen seikkailuistaan, mutta myöhemmin se nostettiin kulttiteokseksi kansakunnan kaapin päälle. Nuori Aleksis olisi varmasti hyötynyt Motiivi-hankkeen ”Tuunaa tulevaisuutesi” -valmennusohjelmasta.

Kymmenpäiväiseen valmennuspilottiin osallistuu Kouvolassa noin kymmenen alle 30-vuotiasta nuorta. Yksi on kiinnostunut kirjoittamisesta, toinen kipuilee esiintymisjännityksen kourissa, kolmas etsii tulevaisuuden alaansa. Heitä kaikkia auttaa ryhmässä verkostoituminen, työelämään tutustuminen, uratarinoiden kuuleminen ja video-CV:n laatiminen.

Kuka olen? Mitä osaan? Mihin pystyn? Nämä valmennusohjelmamme kysymykset ovat ajankohtaisia niin nuorille kuin vanhoille, siis meille ihmisille ylipäätään arvoituksellisessa universumissamme. Syvään ihmisyyteen liittyvät pohdinnat koskettavat yhtä lailla ohjaajia kuin ohjattaviakin. Jo ensimmäisenä valmennuspäivänä pääsimme keskustelemaan itsetuntemuksen perusteista ominaisuusmarkkinoiden avulla. Minä löysin tiskiltä, vaihtokauppojen jälkeen, omakseni luonnehdinnat ’lämmin’, ’hätäilijä’ ja ’taiteellinen’.

Elämänsä vaikeista vaiheista huolimatta Aleksis Kivi loi maailmaan kirjallista iloittelua ja toi teksteillään valoa ihmismieleen. Toimikoon Motiivi-hanke samoin! Kajauttakaamme ilmoille ilolaulu veljeksistä vanhimman eli Juhanin kanssa:

”Mitä minä huolin, veitikka nuori,
jolla on rinta kuin Tunturi-vuori?
Frallaralla rallaralla rallarallalaa!”


Kesän kuulumisia Kouvolasta

Keskustelutilaisuus ohjauksen teemasta 14.8.2018 XAMK:n kampuskirjastolla Motiivi-hankkeen ja Ope valmentaa -kirjan kirjoittajien, Kristina Strömin ja Kati Pakkalan kanssa. Kuva: Sini Joutjärvi

Kouvolassa järjestettiin 12.6.2018 ristiinpölytysseminaari koko Motiivi-hankkeen verkostolle. Päivän teemana oli menetelmien esittely, opinnäytetöiden tulosten esittely ja Kouvolan osahankkeen haastattelujen tulosten alustava esittely. Lainasimme myös Mikkelin XAMK:n osaamista, kun Sanna Lappalainen kertoi Digillä duuniin -hankkeen kokeiluista.

Erilaisten digitaalisten ja pelillisten menetelmien arvo piilee siinä, että menetelmien käyttö ja tarkoitus on tarkkaan mietitty, jolloin niillä on selkeä lisäarvo eivätkä ne jää irrallisiksi tempuiksi. Tämä ajatus konkretisoitui muun muassa yhteisöpedagogiopiskelija Anni Tainan vetämän ryhmän loppukeskustelussa. Ryhmäprosessi oikein käytetyillä menetelmillä tuottaa parhaimmillaan osallisuutta ja toivoa!

Elokuussa viritettiin keskustelutilaisuus ohjauksen ympärille 14.8. XAMK:n kampuskirjastolla Motiivi-hankkeen ja Ope valmentaa -kirjan kirjoittajien, Kristina Strömin ja Kati Pakkalan kanssa. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa esiteltiin Kouvolan Motiivi-hankkeen tuloksia ja tilaisuus oli samalla kirjan julkistamistilaisuus. Valmentava ja kannustava ohjauspuhe on asia, joka on yhdistänyt meitä verkoston toimijoita hankkeen alusta asti.


Motiivi- ja Matti -hankkeet järjestivät yhteisen ristiinpölytysseminaarin 31.5.2018

Motiivi-ohjaajakoulutusten yhteiskehittelyä

Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoimat Motiivi: Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät ja Matti: Miesten matkat työhön - ylisukupolvisten työttömyyden kierteiden katkaiseminen -hankkeet järjestivät yhteisen ristiinpölytysseminaarin hankkeiden tuloksista kertomiseksi ja hyvien käytänteiden vaihtamiseksi. Lisäksi seminaarissa esiteltiin opiskelijoiden hankkeisiin opinnäytetyönään tuottamaa materiaalia. Hankkeita yhdistää nuorten elämänpolun löytäminen sekä yhteistyö nuorten työpajojen kanssa.

Seminaariin osallistui 22 henkilöä: hankkeiden projektipäälliköt ja hanketyöntekijöitä, hankekumppaneiden edustajia, Helsingin kaupungin nuorten työpajojen ohjaajia sekä hankkeisiin materiaalia tuottavia, opinnäytetyötään hankkeille tekeviä opiskelijoita. Aamupäivä koostui hankkeiden hyvien käytäntöjen ja tulosten esittelyistä, ja iltapäivällä pidettiin yhteiskehittelytuokio Motiivi-ryhmätoimintamallin juurruttamiseksi. Helsingin kaupungin nuorten työpajojen ohjaajat suunnittelivat Motiivi-ohjaajakoulutusten vetäjä Jouni Piekkarin johdolla syksyn ohjaajakoulutuksia. Toisessa ryhmässä jatkojalostettiin opiskelija Linda Hublinin opinnäytetyönään Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut -osaamisalueen lehtori Marianne Sipilän ohjauksella tuottamaa terveystietopakettia, joka tulee osaksi NäytönPaikka-palvelua.

Osallistujat olivat motivoituneita ja päivä oli tuottelias. Erityisesti työpajaohjaajat kokivat hyödylliseksi sen, että saivat olla mukana Motiivi-ohjaajakoulutusten suunnittelussa. Yhteiskehittely todettiin hyväksi työskentelytavaksi, jota jatketaan myös tulevaisuudessa.


Opiskelijat Anne-Mari Virtanen ja Pirina Surakka toteuttivat opinnäytetyönään terveysaiheisia verkkosivustoja sisältävän linkkilistan NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjille

Teimme toiminallisen opinnäytetyön Motiivi-hankkeeseen yhteistyössä NäytönPaikka-verkkopalvelun kanssa. Verkkopalvelun kehittämissuunnittelija Miikkael Ringman toi esille tarpeen uudistetusta linkkilistasta, jonka linkit liittyisivät terveyteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda NäytönPaikka-verkkopalvelun linkkilistaan helppokäyttöinen ja selkeä terveysosio. Tavoitteena on, että NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjät löytävät helposti yhdestä paikasta terveyteen liittyvät ajankohtaiset sekä luotettavat sivustot. Linkkilistalle tuotettiin 51 linkkiä eri internetsivustoille. Linkit otsikoitiin järkevien aiheiden alle, jotta käyttäjien on helpompi löytää hakemaansa tietoa. Otsikoiksi valikoituivat: Akuutti apu, Apua ja tukea, Riippuvuudet, Terveys, Mielenterveys sekä Seksuaalisuus. Linkkilistan toteutuksen verkkopalveluun tekevät Metropolian opiskelijat.

Opinnäytetyöprojekti aloitettiin suunnitelman teolla sekä tutustumalla siihen, mitä terveys on, minkälaista tietoa terveydestä löytyy internetistä ja mitä ihmiset sieltä etsivät. Tarkoituksena oli löytää työssä käytettävä luotettava aineisto, joka tukisi linkkilistan linkkien valinnassa. Opinnäytetyössä käytettiin kansainvälisiä tutkimuksia ihmisten tiedonhausta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jotka saatiin Cinahl- ja Medline-tietokannoista. Internet on yleisesti käytetty terveyteen liittyvän tiedon lähde. Monet käytännölliset, kulttuurilliset ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat siihen, miksi, milloin ja miten ihmiset käyttävät sitä. Viime vuosina terveyteen liittyvän tiedon laatu ja määrä internetissä on lisääntynyt huomattavasti. Luotettavan, edullisen ja nopean internetyhteyden yleistyessä myös terveyteen liittyvän tiedon hakeminen internetistä lisääntyy nopeasti. Tutkimusten vastaajista vähintään 60 % oli etsinyt terveyteen liittyvää tietoa internetistä. Teemoittelun avulla koostimme tuloksista keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten tiedonhakuun: sosiaaliluokka, ikä, perhe, sukupuoli, terveys ja muut vaikuttavat tekijät. Nämä tekijät näkyvät raportissa myös alaotsikoina, joiden alle tiivistettiin aineistosta keskeisimpiä asioita. Kaikki nämä vaikuttavat terveyteen liittyvän tiedon etsintään, mutta suurin vaikutus todettiin useissa tutkimuksissa olevan sosiaaliluokalla. Korkeammassa sosiaaliluokassa oleva henkilö etsii nelinkertaisella todennäköisyydellä terveyteen liittyvää tietoa kuin alemmassa sosiaaliluokassa oleva.

Toteutusvaiheessa käytiin NäytönPaikka-verkkopalvelun linkkejä läpi ja poistettiin listalta epärelevantit ja vanhentuneet linkit sekä lisättiin sopivaksi todettuja, luotettavia sivustoja. NäytönPaikka-verkkopalvelua käyttävät eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat henkilöt, joten tilaajan toiveena oli, että linkkilistaa ei kohdistettaisi spesifisiin ikävuosiin, vaan siitä saataisiin mahdollisimman laajaa yleisöä palveleva. Luimme aineistoa liittyen valittuihin verkkosivustoihin, jotta linkkilistalle valikoituivat vain luotettavat sivustot. Aineistona toimivat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportit liittyen terveyteen, esimerkkinä raportit sukupuolitaudeista sekä rokotuksista. Linkkilistan alustava versio testattiin kahdeksalla eri alojen opiskelijalla, sillä uskomme, että koulutuksella voi olla myös vaikutuksia terveyteen liittyvien sivustojen käytössä. Lähetimme osallistumispyynnön ja saatekirjeen yli 30 terveydenalan koulutuksessa olevalle henkilölle. Lehtori Ilkka Kylmäniemi hankki meille tieto- ja viestintätekniikan koulutuksesta neljä henkilöä, jotka myös saivat saatekirjeen, jonka jälkeen he vielä pystyivät päättämään, haluavatko he osallistua. Testauksesta saatiin uusia näkökulmia linkkilistaan ja sen kokoamiseen liittyen. Linkkilistaa muokattiin saatujen vinkkien perusteella, jotta Sairaanhoitajapäivillä meillä oli päivitetty versio, jota esittelimme Metropolia Ammattikorkeakoulun pisteellä yhden päivän ajan keräten messukävijöiden mielipiteitä omista hyväksi koetuista linkeistä. Linkkiehdotuksia saatiin 16 kappaletta, jotka otettiin huomioon lopullista linkkilistaa viimeistellessä.

Motiivi-hankkeessa käytetään NäytönPaikka-verkkopalvelua digitaalisena työkaluna, joka tuodaan tutuksi hankkeen myötä laajalle alueelle Suomeen. Tuotetun linkkilistan avulla toivomme NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjien löytävän luotettavan tiedon pariin. Tämän myötä edistäisimme käyttäjien terveystietoisuutta. Tietoisuuden lisäämisellä uskomme olevan vaikutuksia ihmisten terveyskäyttäytymiseen sekä henkilökohtaista terveyttä koskeviin päätöksiin.

Opinnäytetyö on luettavissa täällä.


NäytönPaikka-verkkosivusto uudistuu

NäytönPaikka-verkkosivuston uudistusta työstävät Metropolian opiskelijat Sudarshan Koirala ja Otto Järvinen.

NäytönPaikka-verkkosivusto on parhaillaan uudistuksen alla. Tulevassa versiossa palvelun ulkoasu tulee olemaan kiinnostavampi ja nykyaikaisempi. Käyttäjähallinta helpottuu ylläpitäjälle, mikä nopeuttaa oman tilin luomista ja vähentää ylläpitäjän tämänhetkistä työtaakkaa. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on moderni kieliversiointi, mikä mahdollistaa sivun kääntämisen vaivattomasti eri kielille. Lisäksi NäytönPaikka tulee sisältämään uusia ominaisuuksia, kuten terveyskyselyitä.


Nuorten osallisuuden edistäminen mielenterveyspalveluissa aiheena opiskelija Pasi Jukan Motiivi-hankkeeseen tekemässä opinnäytetyössä

Tekemäni opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa osallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistosta tuli hankkeen ja aihepiirin sekä hoitotieteellisen tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi monitieteellinen, ja se koostui hoitotieteellisen datan lisäksi sosiaali- ja psykologiatieteen aineistosta. Saatuja tuloksia testattiin jo olemassa olevaan osallisuuden malliin.

Osallisuuden malli muodostuu osista belonging, having ja acting. Belonging-osioon liittyvät tulokset sisältävät tekijöitä hoidon sosiaalisista ja asenteellisista esteistä, nuoren ja ammattilaisen välisestä hoitosuhteesta ja vuorovaikutuksesta, perheen merkityksestä hoitoon sekä vertaistuen merkityksestä. Having-osioon liittyvät tulokset koskevat käytettyjä hoitointerventioita ja -menetelmiä, palvelujärjestelmää tai hoidon jatkuvuutta, yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteita ja taloudellista tukea sekä yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen ominaisuuksia ja taitoja. Acting-osioon liittyvät tulokset koostuvat nuoren tiedonsaannin tarpeesta, nuoren halusta osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, nuoren oman käyttäytymisen ja asenteen merkityksestä hoitoon sitoutumiseen, tavoitteiden asettamisesta ja kotitehtävien teosta, nuorten tarpeesta kokea omaa pätevyyttä ja vapautta tuomitsevuudesta sekä osallisuuden toteutumisen yhteydestä hoidon jatkuvuuteen. 

Opinnäytetyö ja sen tulokset vastaavat mielestäni Motiivi-hankkeen ydinajatukseen, kun halutaan tulevaisuusorientoituneesti tukea syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja nuoria aikuisia sekä heidän ammatillista kasvuaan. Vaikka tämä opinnäytetyö ja tutkimuksellinen työ tarkastelevat perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja, voi tuloksia soveltaa osaltaan koskemaan mitä tahansa muuta nuorten parissa tehtävää työtä; niin terveys- kuin sosiaalialan työtä. Uskon, että esimerkiksi nuorten tarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi kokonaisena yksilönä ja omana yksilöllisenä persoonana ei juuri muutu, vaikka siirryttäisiin terveydenhuollosta jonkin muun alan toimintaympäristöön.

Aineelliset resurssit, eli palvelujen saatavuus ja yhteiskunnan tuki sekä sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen tuki niin perheeltä kuin ammattilaisilta, mutta yhtä lailla myös oma aktiivinen toimijuus; nuoren oma asenteellinen ja käyttäytymisellinen sitoutuminen ovat tärkeitä niin mielenterveyspalveluissa, mutta yhtä lailla esimerkiksi koulutusta ja työllisyys- tai urapolkua suunniteltaessa.

Mikään edellä mainituista ei yksin riitä takaamaan nuoren tilanteen kohenemista, mutta kaikki nuo edellä mainitut yhdessä toteutuessaan – belonging, having, acting – voivat saada toivottua, positiivista muutosta aikaan ja edistää nuorten osallisuutta palveluihin.

Opinnäytetyö on luettavissa täällä.


Aurinkoiset terveiset Uusimaa-päivästä!

Miikkael Ringman esittelee Motiivi-hankkeessa keskeistä NäytönPaikka-työkalua.
Toiminnallisena ajatustenherättelijänä toimii esimerkiksi Osuma-peli.

Motiivi-hanke osallistui Uusimaa-päivän Kaikki jakoon! Työvälineitä nuorten kanssa työskentelyyn -tapahtumaan, joka oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa! Tapahtuma keräsi yhteen kuusi eri nuoriin liittyvää hanketta. Tarkoituksena oli esitellä hankkeissa kehitettyjä tai hyödynnettyjä työvälineitä sekä pohtia niiden erilaisia käyttötapoja.

Päivä starttasi rytmikkäästi Tämä elämä -hankkeen kehorytmejä hyödyntävällä esittelyllä, minkä jälkeen pääsimme esittelemään Motiivi-hankkeessa vahvasti mukana olevaa NäytönPaikka -palvelua. NäytönPaikka on palvelu, jonka tarkoituksena on tehdä nuoren oma elämä näkyväksi. Se on nuoren henkilökohtainen sähköinen kansio, joka tukee löytämään vastauksia Motiivi-hankkeen keskeisiin kysymyksiin; kuka minä olen, mitä minä osaan ja mihin minä pystyn.

Päivän aikana tapahtumassa päästiin lisäksi mm. tutustumaan Niko97-hankkeessa kehitettävään seksuaaliterveyttä edistävään pienryhmätoimintaan, pelaamaan Osuma-peliä, tutustumaan Combo-hankkeen ammattikirjastoon, jossa kirjojen sijaan lainataankin eri alojen ammattilaisia, sekä virittäytymään sosiaalisen elokuvan käyttöön OpenCinema Agoran elokuvamakupalan myötä.

Nuorten hyvinvointiin ja osaamiseen liittyvien hankkeiden välillä on nähtävissä runsaasti yhtymäkohtia sekä näin ollen myös yhteistyömahdollisuuksia ja uusia kumppaneita. Nimensä mukaisesti päivän tarkoituksena oli laittaa esiteltävät työvälineet jakoon!


Motiivi-hanke esillä EPALE:n blogissa

Motiivi-hanke pääsi Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE) blogiin. Jutussa on haastateltu hankkeen projektipäällikkö Eija Raatikaista (Metropolia AMK) sekä osatoteuttajien edustajia XAMK:n projektipäällikkö Kirsi Purhosta ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankekoordinaattori Annukka Kurkea. Lue blogiteksti tästä.


Opiskelija Taija Järvenpää teki sosiaalialan opinnäytetyönsä Motiivi-hankkeelle tutkien hyvää ohjausta nuorten työpajoilla

Toteutin sosiaalialan opinnäytetyöni Motiivi-hankkeen parissa tutkien hyvää ohjausta nuorten työpajoilla. Työn tarkoituksena oli myös etsiä ehdotus ohjaamisen kehittämisestä entistä paremmaksi. Työ koostui tausta-aineistoon tutustumisesta, ja suurimman annin toi työpajojen työntekijöiden sekä työpajoille osallistuvien nuorten haastattelut. Näiden tietojen perusteella pystyin kategorisoimaan ohjauksen viiteen eri osa-alueeseen: 1) vuorovaikutus, 2) ohjaajan ymmärrys teoreettisesta taustasta, 3) ohjaajan reflektointikyky, 4) motivointi oivalluksiin sekä 5) yksilöllistäminen.

Selvitettyäni hyvän ohjauksen osa-alueet lähdin pohtimaan, kuinka kehittäminen voisi tapahtua palvelumuotoilusta lainatun palvelupolku-menetelmän avulla. Käytin apuna palvelupolkukarttaa, johon sijoitin nuoren saamaa ohjausta ennen työpajalle tuloa, sen aikana sekä sen jälkeen palvelupisteiden avulla. Palvelupolkukarttaa on mahdollista hyödyntää yhdessä työpajojen työntekijöiden sekä nuorten kanssa ja täten tarkastella jokaista vaihetta ohjauksen eri osa-alueiden näkökulmasta. Yhteiskehittämisellä saataisiinkin aikaan entistä parempaa palvelua, koska kehittämisessä olisivat osallisina juuri ne henkilöt, joita palvelu koskee.


Maahanmuuttajataustaiset nuoret osallisina palvelujen kehittämisessä -opinnäytetyö NäytönPaikka-nettipalvelun kehittämistarpeista

Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina, ja Suomi on monikulttuurisempi kuin koskaan ennen. Maahanmuuttajista suurin osa on nuoria ja he kohtaavat usein niin kieleen kuin kulttuuriin liittyviä haasteita. Nuoret tarvitsevat usein lisätukea oppimisen, koulutuspolkujen, hyvän sosiaalisen ja psykososiaalisen kasvun sekä terveyden ylläpitämisessä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus nuorten matalan kynnyksen palveluissa, kuten Ohjaamoissa, on kasvanut vuosi vuodelta. Siksi palveluja tulee jatkossa kehittää aiempaa paremmin myös maahanmuuttajanuorten tarpeita vastaaviksi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK) sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Jaana Mäkinen ja Liibaan Sheekhdoon tarttuivat haasteeseen ja laativat opinnäytetyönsä Suomen Setlementtiliiton hallinnoimasta digitaalisesta NäytönPaikka-nettipalvelusta ja sen kehittämistarpeista.

Opinnäytetyön aihe lähti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Tuija Suikkanen-Malinin ideasta. Suikkanen-Malin ehdotti opiskelijoille perehtymistä meneillään olevaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaan MOTIIVI-hankkeeseen ja hankkeessa käytettävän sähköisen NäytönPaikka-nettipalvelun mahdollisiin kehittämistarpeisiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia sähköisen NäytönPaikka-nettipalvelun käytöstä ja kehittämistarpeista. Tavoitteena oli myös selvittää käyttäjäkokemuksiin pohjautuvia kehittämis- ja ratkaisuehdotuksia, joiden avulla nettipalvelua voitaisiin jatkossa kehittää paremmin myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeita vastaavaksi.

Tulosten mukaan kaikille käyttäjille oli jäänyt positiiviset kokemukset nettipalvelun käytöstä, ja he voivat suositella palvelun käyttöä etenkin työttömille sekä eri tavoin tukea tarvitseville henkilöille. Palvelun työkaluista nuoret käyttivät eniten niitä, jotka tukivat käyttäjiä koulutuksessa ja työllistymiseen liittyvien asioiden hoidossa.

Kehittämiskohteina tulivat näkyviksi Internet-pohjaisen palvelun käyttöturvallisuus, ulkoasun visuaalinen muokkaaminen sekä kielivalikon laajentamisen tarpeellisuus. Nuorten puheista kävi ilmi, että nuorta ei saisi jättää tilanteensa kanssa yksin. Tapaamisten järjestäminen nuoren ja ammattilaisen kesken koettiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeänä.

Opinnäytetyö oli laadullisin tutkimusmenetelmin toteutettu työelämälähtöinen kehittämistyö ja toimijoina oli kuusi 19–30-vuotiasta maahanmuuttajataustaista nuorta. Toiminnallinen osuus toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen, ja tulokset esitellään ketterän kehityksen mukaisesti käyttäjätarinoiden muodossa.

Työ löytyy jatkossa Theseus-tietokannasta.

Suomen Setlementtiliitto, NäytönPaikka-nettipalvelu


NäytönPaikka-verkkopalvelulle kansainvälistä huomiota Sairaanhoitajapäivillä

Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön, ICN:n, puheenjohtaja Annette Kennedy (keskellä vaaleassa jakussa) keskustelee Motiivi-hankkeen asiantuntijalehtori Marianne Sipilän kanssa.
Yleistunnelmaa Metropolian ja Motiivi-hankkeen messuosastolta

Sairaanhoitajapäivät olivat 22. - 23.3.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Päivien ohjelmisto oli laaja. Luentoja oli hoitotyön etiikasta, johtamisesta, kliinisestä hoitotyöstä ja kehittämisestä sekä osaamisesta ja koulutuksesta. Teemat liikkuivat toimintojen parantamisesta ja palvelujärjestelmien muutoksista teknologian hyödyntämiseen hoitokeinona ja oppimisen välineenä. Näyttelyyn osallistui tänäkin vuonna yli 4 300 kävijää.

Motiivi-hanke oli mukana esittelemässä NäytönPaikka -verkkopalvelua, jonka osaksi opiskelijat keräsivät osallistujien kokemuksia terveyskysymyksistä. Linkkilistalle on koottu terveysaiheisia linkkejä mahdollisimman kattavasti, painopisteen ollen nuorille syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville suunnatussa materiaalissa. Opiskelijat saivat paljon uusia ideoita ja näkemyksiä sekä työelämän edustajilta että opiskelijoilta. Kansainvälistä kokemusta ja englanniksi asiansa esittämistä pääsi kokeilemaan, kun osastolla vieraili Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön, ICN:n puheenjohtaja Annette Kennedy. Kennedyä kiinnosti NäytönPaikan saatavuus englanniksi sekä terveyspalvelujen ja linkkilistan monipuolisuus. Osastolla vieraili myös Europarlamentin edustaja Sirpa Pietikäinen. MEP Pietikäistä kiinnosti teknologian käyttö potilaiden/asiakkaiden ja omaisten auttamisessa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun edustajia oli jakamassa asiantuntemustaan sekä luennoilla että näyttelyalueella. Hoitotyön pakohuoneessa osallistujat ratkaisivat ”Osaston arvoituksen”, kun hätäkutsu yhtäkkiä soi! Pakohuoneen tapahtumia pystyi seuraamaan näytön ja äänentoiston kautta. Posterinäyttelyssä esiteltiin tutkimustuloksia ja Klinikkalavalla tarjottiin kuulijakohtaisia ja käytännönläheisiä tietoiskuja.

Tänä vuonna Metropolian näyttelypiste TerveysCasino tarjosi elämyksellisen messukokemuksen, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysala-aiheisia peliprojekteja hyödynnettäviksi päivittäisessä työssä. Yhtenä vetonaulana oli ambulanssi, johon kävijöillä oli vierailumahdollisuus. Ensimmäistä kertaa messuosaston teknisestä ja visuaalisesta toteutuksesta vastasivat Metropolian kulttuurituotanto-opiskelijat. Osastolla esiteltiin kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan, pelisovellusten sekä GameStudion toimintaa. Ammattikorkeakoulun, yritysten ja järjestöjen edustajina toimivat Barracuda Disaster, TE3 Balance, Mubik, Motiivi-hanke ja Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelu.

Motiivi-hanke oli edustavasti esillä messuilla. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen rikastuttaa elämää ja antaa näkemystä siitä, mihin ollaan matkalla. Sairaanhoitajapäivät messuineen tarjosi uusia virikkeitä oman ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä verkostoitumista alan toimijoiden kanssa. TerveysCasino antoi toiminnallisen keinon tutustua useisiin toimijoihin yhdellä kertaa.


Arviointityökalun kehittäminen osaksi Motiivi-ryhmätoimintaa

Yksi Motiivi-ryhmätoiminnan kehittämisen osa-alueista on ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi. Motiiviin tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa paitsi koko hankkeen arviointikehikkoa, myös Motiivi-ryhmätoiminnassa käytettävää arviointimittaria, jonka tarkoituksena on toimia toiminnan vaikuttavuuden seurantatyökaluna.

Motiivi-mittarin kehittäminen on aloitettu teoreettiseen tietoon perustuen, mutta sen jatkokehittely toteutetaan hankkeessa toimivien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, työpajaohjaajien ja työpajoilla käyvien nuorten kanssa yhdessä. Tavoitteena on tuottaa työkalu, jota voidaan käyttää paitsi ryhmätoimintajakson alussa ja lopussa toiminnan vaikuttavuuden arviointiin, myös nuorten ja ohjaajien toiveiden mukaan itse toiminnassa. Mittarin osa-alueista voidaan nostaa käsittelyyn nuoria omassa elämäntilanteessaan askarruttavia teemoja, ja näiden mukaan räätälöidä ryhmätoimintaa kulloisenkin ryhmän tarpeiden mukaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi.

Motiivi-mittarin on tarkoitus herättää pohtimaan ja omalta osaltaan auttaa nuoria löytämään vastauksia kysymyksiin kuka minä olen, mitä minä osaan ja mihin minä pystyn. Mittari kartoittaa yksinkertaisten väittämien avulla nuoren omaa arviota mm. elämäntilanteestaan, terveydentilastaan ja arjen sujumisesta sekä auttaa hahmottamaan ja kehittämään tulevaisuusajattelua, työelämätaitoja sekä omaa toimintaa osana ryhmää. Tulevaisuusajattelun herättely, realististen tavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä elementtejä Motiivi-toiminnassa. Mittarin tarkoitus on tukea näiden elementtien saavuttamista työpajatoiminnan kautta yhdessä nuorten kanssa.


Järjestötori tarjosi mahdollisuuksia verkostoitumiseen

R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry esitteli Motiivi-hanketta Järjestöt maahanmuuttajien työnhaun tukena -aamiaistilaisuudessa Helsingin Kaisaniemessä tiistaina 6.2.2018. Tapahtuman järjestivät Uudenmaan ELY-keskuksen Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke ja Töihin Suomeen -hanke. R3 piti tilaisuudessa lyhyen esittelypuheenvuoron yleisesti R3:n toiminnasta sekä Motiivi-hankkeesta. R3:n työntekijät pitivät myös tilaisuudessa esittelypöytää, mistä toiminnasta kiinnostuneet saivat halutessaan lisätietoa.  

Tapahtuma kokosi yhteen pääkaupunkiseudun eri järjestötoimijoita, jotka tukevat maahanmuuttajia työnhaussa ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. R3:lle tapahtuma tarjosi hienon tilaisuuden esitellä hankkeen toimintaa, verkostoitua ja löytää sopivia asiakkaita R3:n järjestämään Motiivi-ryhmätoimintaan.


Työrauha nuorten verkostoissa tuottaa paremman tuen nuorelle

Nuorisoalan ja Motiivi-hankkeen verkostoyhteistyö aiheena Kirkon Kasvatuksen päivillä

Motiivi-hankkeen työntekijät Kirsi Purhonen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta sekä Annukka Kurki R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:stä puhuivat nuorisoalan sekä Motiivi-hankkeen verkostoyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista Kirkon Kasvatuksen päivillä 10.1.2018.

Kirkon kasvatuksen työssä painotetaan 2018-2019 rauhan merkitystä ja näin ollen myös kirkon kasvatuksen päivien teema vuodelle 2018 oli rauha. Teeman kautta kirkko kannustaa kirkon ja yhteiskunnan kasvattajia edistämään osaltaan rauhaa ja toimimaan rauhantekijöinä.

Kirsin ja Annukan esitelmä käsittelikin erityisesti rauhaa nuorisotyön verkostoyhteistyön näkökulmasta. Esitelmässä keskityttiin pohtimaan, kuinka nuorten ohjaustyön puolesta tehtävä verkostoyhteistyö saadaan ”rauhoitettua” nuorta parhaiten palvelevaksi, ilman ammattien reviirejä. Motiivi-hankkeessakin käytetty Näytön Paikka -verkkopalvelu toimi positiivisena esimerkkinä ohjaus-ja verkostoyhteistyön kehittämisessä. Verkkopalvelu tarjoaa nuorisoalan työntekijöille valmiin, monikäyttöisen ja asiakaslähtöisen tavan tehdä syrjäytymisen vastaista työtä, hahmottaa ja päivittää nuoren ympärillä olevaa verkostoa, tukea nuorta ja kannustaa tätä ottamaan vastuuta omasta elämästään.


Motiivi-ohjaajakoulutukset käynnistyvät

Motiivi-ohjaajakoulutukset ponkaisevat liikkeelle vuoden 2018 alusta. Tarkoituksena on hahmottaa yhdessä työpajaohjaajien kanssa mitä tulevaisuuden suunnittelu oikeastaan tarkoittaa työpajojen toiminnassa ja ohjaajien toimenkuvassa. Mitkä ovat parhaita tapoja luotsata nuoria tulevaisuuteen? Heräävätkö realistiset urasuunnitelmat parhaiten pajatoiminnan lomassa tapahtuvissa keskusteluissa? Tarvitaanko ohjaukseen erityisiä menetelmiä? Mitä digitaalisia välineitä tässä voidaan käyttää? Miten tulevaisuutta ylipäätään pitäisi hahmottaa muuttuvassa maailmassa?

Koulutuksen suunnittelupalaverissa ohjaajat pitivät tärkeänä sitä, että he pääsevät itse tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittymisen tarpeitaan ohjaajina. Myös ajankäyttöön liittyvät kysymykset askarruttavat. Joillakin pajoilla kehitetään parhaillaan intensiivisesti entistä osallistavampaa toimintakulttuuria, jossa nuoret itse vastaavat pitkälti toiminnan suunnittelusta, arvioinnista ja toteutuksesta. Työpajoilla tehdään hyvin erilaisia asioita ja ohjaajien ammatilliset taustat vaihtelevat sen mukaisesti. Koska toimintakulttuurit ovat hyvin erilaisia, ohjaajilla on paljon opittavaa toinen toisiltaan.

Ohjaajia askarruttaa myös kysymys siitä, mitä keinoja heillä on tunnistaa erityisiä ohjauksen tarpeita ja terveyskysymyksiä. Motiivi-hankkeessa kehitetäänkin yhtenä näkökulmana näiden tunnistamista avustavia vuorovaikutteisia digitaalisia välineitä.

Pohdimme ohjaajakoulutuksessa myös, miten nuoret voivat itse olla mukana kehittämässä keinoja tehokkaaseen tulevaisuusorientoituneeseen ohjaamiseen ja itseohjautuvuuteen.

Millaiselta tulevaisuus näyttäytyy nuorten silmissä? Tutkimme tätä kysymystä yhdessä Mediakylpylän nuorten multimediaryhmän kanssa Tulevaisuuden kuvat -työpajassa. Pajassa nuoret tutkivat kuvallisen ilmaisun keinoin positiivisia ja negatiivisia käsityksiään aiheesta. Käytimme muun muassa intuitiivisia tarinakuvakortteja innokkeina henkilökohtaiseen tarinankerrontaan. Näiden pohjalta nuoret lavastivat pajaympäristössä maskein toteutettuja symbolisia kuvia, joissa nuoret samalla opettivat toinen toisilleen uusia kuvankäsittelyohjelmia. Kuva: Mediakylpylä


Motiivi-hanke oli esillä Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarissa 9.11.2017

Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Master’s -koulutus järjesti Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarin torstaina 9.11.2017 Metropolian Leppävaaran kampuksella.

Järjestyksessään neljäs, jo perinteeksi muodostunut Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari pureutui nyt kansalaisen vapauden, vastuun ja oikeuksien moninaisiin tarkastelukulmiin uudistuvissa palveluissa.

Seminaarin osallistujat olivat kiinnostuneita Motiivi-hankkeen monipuolisesta toiminnasta.

Lue lisää opiskelijoiden mietteitä Uudistuva sosiaalialan osaaminen - Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogista.

Mistä sinä unelmoit? Missä näet itsesi 10 vuoden päästä? Mitä askeleita sinun tulisi ottaa jotta voit saavuttaa tavoitteesi?

Hae mukaan R3:n Motiivi-ryhmään, jossa etsimme yhdessä sinun kanssasi vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Ryhmä starttaa maanantaina 6.11 ja jatkuu kuuden viikon ajan aina 15.12 asti.

Tapaamisia on 2-3 viikossa ja ne järjestetään pääosin R3:n tiloissa Myyrmäessä. Ryhmässä vahvistetaan työelämä- ja työtaitoja, tutustutaan eri oppilaitoksiin ja työnantajiin ja vahvistetaan elämänhallinnan ja arjen sekä tulevaisuuden suunnittelun taitoja. Samalla opimme videokuvausta ja -editointia ammattilaisten johdolla ja käytämme tätä välineenä oman kehityksen reflektoimiseen.

Mukana menossa on myös tubettaja, artisti ja vaikuttaja Kontulan Hassan!

Hakeaksesi ryhmään sinun tulee olla:

  • 18-29 vuotias
  • maahanmuuttaja- tai romanitaustainen nuori
  • aidosti sitoutunut ja kiinnostunut kehittämään omaa työ- ja toimintakykyä
  • sujuva suomen- tai englanninkielen taito

Hae ryhmään mennessä lähettämällä lyhyt kirjallinen hakemus tai lyhyt esittelyvideo itsestäsi sähköpostiin: annukka.kurki r3 fi. Hakuaika päättyy 31.10. Lisätietoja saat Annukalta puh. 045 2251941.

NäytönPaikka palveluun uutta sisältöä: terveys-osio

Metropolian eri tutkintojen opiskelijat ovat vahvasti mukana Motiivi-hankkeessa. Yksi osallistumisen muoto on opinnäytetyöt, jotka ovat herättäneet paljon kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa.

Kaksi opinnäytetöistä keskittyy kehittämään NäytönPaikan terveys-osiota. Opinnäytetöissä sairaanhoitajaopiskelijoiden tarkoituksena on luoda NäytönPaikkaan osio, jossa portaalin käyttäjät voivat itse kirjata terveystietojaan ja jakaa niitä haluamansa työntekijän, esimerkiksi terveydenhoitajan tai työpajakouluttajan kanssa. Samaan yhteyteen kootaan linkkejä, joista löytyy luotettavaa tietoa terveysasioista sekä terveyspalveluista. Opinnäytetöiden työstäminen on alkanut pohtimalla useita kysymyksiä mm. Minkälaista sisältöä terveysosiossa tulisi olla? Miten tieto tulisi järjestää? Miten terveysosio houkuttelisi käyttäjiä, eikä olisi liian hankala käyttää tai vaikea ymmärtää? Minkälaiset linkit oikeasti auttavat löytämään luotettavaa terveystietoa helposti?

Opinnäytetyön tekemisessä opiskelijat pääsevät työskentelemään osana monialaista tiimiä, jossa sairaanhoitajaopiskelijat ja sosiaalialan opiskelijat tuovat omat vahvuutensa esiin opinnäytetyön taustatyössä, ja tekniikan opiskelijat hoitavat tietoteknisen toteutuksen. Tämän lisäksi opiskelijat toimivat yhteistyössä Motiivi-hankkeen eri toimijoiden kanssa. Opiskelijoille tarjoutuu opinnäytetyön tekemisen lisäksi siis mahdollisuus oppia monia yhteistyötaitoja. Motiivi-hankkeelle opinnäytetyöt tuottavat tärkeää tietoa ja NäytönPaikkaan uutta sisältöä.

Motiivi-hanke kouluttaa - NäytönPaikka ja digitaaliset ohjausmenetelmät Kouvolassa

Kouvolassa kokoonnuttiin 29.8 koulutukseen, joka oli suunnattu Ohjaamo Kouvolan verkostoille. Miikkael Ringman Setlementistä esitteli NäytönPaikkaa verkostolle. NäytönPaikka palvelu on tarkoitettu nuorten omaksi työkaluksi, jolla voi tehdä omaa elämäänsä näkyväksi ja hallita omia tärkeitä tietojaan yhdessä palvelussa. NäytönPaikkaan voi rakentaa muun muassa omia päiväkirjoja, ansioluettelon tai omia verkostokarttoja. Nuori voi jakaa haluamansa asiat ja tiedot ohjaavalle työntekijälle, mikäli nuori itse haluaa. Miikkael sai meidät vakuuttuneeksi siitä, että NäytönPaikkaa kannattaa tarjota nuorille heidän omaksi työkalukseen.

Samassa tilaisuudessa käytimme hiukan aikaa erilaisten ilmaisten ja helppojen verkko-ohjausmenetelmien kokeiluun. Kokeilimme muun muassa WordCloud-sovellusta, jolla voi tehdä yksinkertaisesti omaa unelmatyötänsä näkyväksi. Nuorille on luontevaa toimia digitaalisuuden parissa, mutta miten ohjaajina taivumme digitaalisten välineiden käyttöön? Erilaisten appsien käyttö ohjauksessa on helppoa ja usein maksutonta. Kyse on lopuksi vai siitä, miten sovellamme ja viemme oman ohjausmenetelmämme erilaisiin sovelluksiin kysymyksen asettelun kautta.

Oman unelmatyön hahmottamista adjektiiveilla

Erilaiset digitaaliset menetelmät ja sosiaalinen media ohjauksen välineinä kiinnostivat koulutukseen osallistujia ja tarve jatkokoulutuksiin on ilmeinen. Lupasimme tarttua tähän tarpeeseen myöhemmin syksyllä uudelleen.

MOTIIVI-hankkeen ristiinpölytysseminaari kokosi yhteen eri toimijat

Motiivi-hankkeen toimijat järjestivät 14.6.2017 ristiinpölytysseminaarin, jossa samanaikaisesti kohtasivat nuoren kanssa toimivat asiantuntijat. Seminaari oli hieno osoitus eri sektoreiden välisestä yhteistyöstä, jossa keskiössä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset.

Nuorisotila Brankkarissa Kouvolan kaupungin nuorisotyönohjaajat tutustuivat Annukka Kurjen johdolla R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n toimintaa, jonka jälkeen Miikkael Ringman, Setlementtiliitosta esitteli nuorille tarkoitetun NäytönPaikka työkalun.

Kirsi Purhonen, XAMK:sta esitteli tekemänsä Nuorten kohtaaminen ammattien rajapinnoilla -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus toteutettiin 1.8.2016-31.1.2017. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 299 ammattilaista. Ohjauksen keskeinen filosofia on Minä ja Sinä eikä Minä ja Se (M.Buber). Tässä filosofiassa toteutuu dialogisuus ja tasavertaisuus. Tutkimuksen myötä syntyi uusi käsite: Kolmas työ, jossa nuoren tarpeet asetetaan keskiöön.

Kirsin esityksen jälkeen Motiivi-hankkeen toimijat siirtyivät tutustumaan Kouvolan Ohjaamoon Justiina Lampilan johdolla. Kouvolan Ohjaamo on toiminut vasta lyhyen aikaa, mutta nuoret ovat löytäneet hyvin paikan ja sen monipuolisen tarjonnan.

Lounaan jälkeen Motiivi-hankkeen toimijat jatkoivat Eija Raatikaisen johdolla työkokousta Viiraamolla, joka on yhteisöllinen työtila keskellä Kouvolaa.

NäytönPaikka -työkalu

Twitter: #motiivihanke

Tulevat tapahtumat

Omat tapahtumat

-

Muut tapahtumat

Motiivi-hanke on esillä Varian maahanmuuttajamessuilla 8.11.2018. Lisätietoja tapahtumasta

MOTIIVI muualla

Yhteistyössä

Mistä sinä unelmoit?