MOTIIVI: Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät

Kenelle?

Motiivi -hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia 16-29-vuotiaita nuoria tunnistamaan ammatillisen kasvunsa edistäjiä ja esteitä sekä suuntaamaan toimintansa kohti realistisia, ammatillisia tavoitteita.

Mitä MOTIIVI -hankkeessa tehdään?

Hankkeessa kootaan olemassa olevia nuorten tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä sekä kehitetään ja arvioidaan uusia toimintatapoja. Kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen, tasa-arvon toteutumiseen ja terveyskysymysten huomiointiin. Toimintamallit hyödyntävät nuorille suunnattuja digitaalisia työkaluja, erityisesti Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelua.

MOTIIVI -hankkeen tulokset

Vuoteen 2019 kestävässä hankkeessa toimintamallit tuotteistetaan, kootaan sähköiseen käsikirjaan ja niitä levitetään hankkeen aikana Etelä-Suomessa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eija Raatikainen,
Metropolia Ammattikorkeakoulu,
eija.raatikainen metropolia fi
p. 040 641 8113

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry  yhteistyössä Stadin Ammattiopiston nuorten työpajojen ja Ohjaamo Kouvolan  kanssa.

Euroopan sosiaalirahasto – Euroopan unioni.
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.

Tarkemmin hankkeesta

Millaista työtä nuorten kanssa vuonna 2025?

Motiivi-hanke vietti päätösseminaaria 24.9.2019 yhteistyössä edelleen jatkuvien Niko -97- ja Peili-hankkeiden kanssa teemalla Näe nuori 2025. Kulttuurituotannon opiskelija Roosa Isokääntä kirjoitti tilaisuudesta seminaariartikkelin, josta voit lukea tilaisuuden kulusta. Seminaarin loppuyhteenvedossa koottiin osallistujien kommentteja kysymykseen "Millaista työtä nuorten kanssa vuonna 2025?". Tässä vastauksia:

  • Nuorten palveluista pitäisi saada pysyviä. Tällä hetkellä palvelut ovat pirstaleisia ja hankkeistettuja eli määräaikaisia. Hankesykli katkaisee prosesseja.
  • Sosiaaliala tulee tekemään enemmän yhteistyötä verkossa. Nuorten palvelujen tulee löytää ne digitaaliset kanavat, joissa nuoret ovat, ja tehdä työtä niissä.
  • Kohtaamisia ja kuuntelevia korvia tarvitaan nykyistä enemmän. Tavoitteena olisi, että nämä kuuluvat kaikkiin nuorille tarjottaviin palveluihin.
  • Käyttäjien tulee päästä nykyistä enemmän mukaan heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen.

Motiivi-hankkeen toiminta päättyy 31.10.2019, mutta Niko -97- ja Peili-hankkeet, kuten varmasti monet muutkin, jatkavat nuorten parissa tehtävän työn kehittämistä nämä asiat huomioiden.

Teksti: Anu Ipatti, projektisuunnittelija, Motiivi-hanke
Kuva: Roosa Isokääntä, kulttuurituotannon opiskelija, Metropolia AMK


MOTIIVIn loppujulkaisu on valmis!

Nuorten tulevaisuusohjaus - monta tietä tulevaan -julkaisu.

MOTIIVI toteutti Nuorten TULEVAISUUSohjaus - monta tietä tulevaan -loppujulkaisun, jossa kuvataan hankkeen tärkeimmät tulokset: MOTIIVI-tulevaisuustyöskentelyn mallit, MOTIIVI-mittari ja uudistunut NäytönPaikka. Lisäksi julkaisuun on koottu hankkeessa tehdyt opinnäytetyöt.

Julkaisun painettu versio jaetaan tiistaina 24.9.2019 Näe nuori 2025 -seminaarin osallistujille.

Kuva: Anu Ipatti


MOTIIVI-ohjaajakoulutuksen kolmas toteutus on saatu päätökseen

MOTIIVI-ohjaajakoulutuksen todistusten jako.
Motiivi-ohjaajakoulutuksen osallistujajoukko ja kouluttajat.

MOTIIVI-ohjaajakoulutus toteutettiin kolmannen kerran keväällä 2019 Metropoliassa. Ohjaajakoulutuksen tavoitteena oli lisätä työpajaohjaajien ja R3:n ohjaajien tulevaisuussuuntautunutta ohjausosaamista.

Tällä kertaa ohjaajakoulutuksen teemoja olivat

  • terveys ja hyvinvointi (mm. uni ja päivärytmi, mielenterveyden haasteet ja MOTIIVI-mittari),
  • digitaalisen ohjauksen erilaiset välineet ja työkalut sekä
  • oppimisen haasteet (Helsingin erilaiset oppijat, Hero).

Lisäksi koulutuksessa keskusteltiin nuorten pelaamisesta (VERKE, Mimmi Mäkinen-Kukkonen) ja osaamisen tunnistamisesta, sekä paneuduttiin erilaisiin toiminnallisiin ryhmänohjausmenetelmiin. Esille nostettiin myös empatia, tunteet ja tunnetaidot tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa.

NäytönPaikka oli jatkuvana osana koulutuskokonaisuutta. Koulutus toteutettiin kevään aikana kuuden kerran kokonaisuutena, ja siihen kytkettiin vahvasti myös kehittämisnäkökulma mukaan. Koulutus toteutettiin integroimalla konkreettisia tehtäviä osaksi Helsingin kaupungin työpajojen arkea sekä R3:n toimintaa. Vastuullisina kouluttajina Motiivi-hankkeesta olivat Jouni Piekkari ja Marianne Sipilä. Itse puhuin empatiasta ja tunteiden merkityksestä.

Teksti: Eija Raatikainen, hankkeen projektipäällikkö, Metropolia AMK
Kuva: Susanna Palo, Suomen Työpajayhdistys


Ristiinpölytystä Kouvolassa 28.5.2019

Motiivi-työryhmä lähes kokonaisuudessaan
Motiivi-työryhmä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin aulassa..

Motiivi-hankekumppani XAMK järjesti hankkeen työntekijöille ristiinpölytysseminaarin Kouvolan kampuksella. Osallistujia oli Metropolia AMK:sta, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:stä, XAMK:sta sekä Helsingin kaupungin nuorten työpajoilta. Aloitimme päivän hankkeen itsearvioinnilla, jossa todettiin seuraavia onnistumisia:

  • Hankkeessa on saatu aikaan terveydenhoitopalvelut nuorten työpajoilla. Aiemmin työpajanuoret olivat väliinputoajia, sillä he eivät enää olleet kouluterveydenhuollon piirissä, eivätkä opiskelu- ja työpaikan puuttuessa myöskään opiskeluterveydenhuollon eivätkä työterveyshuollon piirissä. Terveydenhoitaja Mariam Umar on käynyt työpajoilla, ja osa nuorista on jo käynyt hänen vastaanotollaan.
  • Ohjaajakoulutuksen nykytila: kahvilat ja WooDoo-werstas ovat olleet intensiivisesti mukana. Kevään 2019 ohjaajakoulutukset ovat olleet osallistujien mielestä erittäin hyviä.
  • NäytönPaikka-verkkopalvelu on otettu Kouvolassa aktiiviseen käyttöön.
  • Nuorten palaute valmennuksista ja koulutuksista on ollut erittäin hyvää sekä Helsingissä että Kouvolassa.
  • Kouvolan ohjaamon Onni-hanke on jatkamassa XAMK:n Tuunaa tulevaisuutesi -valmennusta syksyllä 2019.

Hankkeessa tuotetaan vielä viimeisenä toimintasyksynä käsikirja ja järjestetään yhteisseminaari Näe nuori 2025 ti 24.9.2019 Niko -97 ja Peili -hankkeiden kanssa Metropolia AMK:n Myllypuron kampuksella.

Teksti: Anu Ipatti, projektisuunnittelija, Metropolia AMK
Kuva: Riikka Järvinen, suunnittelija, eCampus, XAMK


Metropolia AMK:n sairaanhoitotyön opiskelija Sami Intke teki opinnäytetyön terveyden huomioimisesta R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n toiminnassa ohjaajien näkökulmasta

Tein opinnäytetyön terveyden huomioimisesta R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n toiminnassa ohjaajien näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli kuvailla, miten R3-toimintakeskuksessa ohjaajat huomioivat maahanmuuttajanuorten terveyden päivittäisessä toiminnassaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille R3-toimintakeskuksen ohjaajien työtapoja terveyden huomioimisessa sekä kuvailla miten tietoa voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto hankittiin haastattelemalla R3-toimintakeskuksen ohjaajia.

Usein maahanmuuttajanuoret tarvitsevat enemmän tukea kotoutumiseen, oppimiseen, koulutuspolkuihin, terveyden ylläpitämiseen ja hyvään sosiaaliseen ja psykososiaaliseen kasvuun liittyen. Maahanmuuttajien kaikkiin terveyden osa-alueisiin liittyviä ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä helpottamalla kotoutumista muun muassa riittävillä palveluilla ja tukitoimilla. Alkuvaiheen tukimuodoista tärkeitä ovat ohjauksen ja neuvonnan saaminen omalla äidinkielellä, kielikoulutus sekä yhteiskunnallisten taitojen kehittämiseen tarjottava tuki.

Opinnäytetyön tulokset

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että terveyttä huomioidaan R3-toimintakeskuksessa ohjaajien oman päivittäisen työn ja R3-toimintakeskuksen tarjoamien palvelujen avulla. Maahanmuuttajanuorten terveyttä huomioidaan sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että arkipäivän toiminnassa, jolloin ohjaajien työskentely on neuvomista ja tukemista.  Ohjaajat tukevat ja auttavat maahanmuuttajanuoria myös terveyspalveluiden etsimisessä ja toimivat tarvittaessa tulkkausapuna. R3-toimintakeskuksen tuottamien palvelujen, kuten erilaisten liikuntavuorojen, katsottiin edistävän maahanmuuttajanuorten fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Myös R3-toimintakeskuksen yhteisöllinen ilmapiiri nähtiin nuorten henkistä ja sosiaalista terveyttä tukevana tekijänä.

Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajanuorten terveys voitaisiin huomioida tulevaisuudessa paremmin muun muassa ohjaajien lisäkoulutuksella ja R3-toimintakeskuksen toiminnan kehittämisellä. Tulosten mukaan ohjaajat ovat motivoituneita työhönsä ja haluaisivat kehittää omaa ammattitaitoaan. R3-toimintakeskuksen toiminnan kehittämisessä pidettiin tärkeänä, että kehittäminen lähtisi kohderyhmän eli maahanmuuttajanuorten mielipiteistä ja tarpeista. Kehittämishaasteena nähtiin myös, että R3-toimintakeskuksen tarjoamat palvelut eivät tällä hetkellä kulttuurierojen vuoksi palvele kaikkia. Tämän vuoksi toimintaa tulisi monipuolistaa.


Teksti: Sami Intke, sairaanhoitotyön opiskelija, Metropolia AMK
Kuvalähde: Pixabay 

Työ Theseus-tietokannassa

Terveyden huomioiminen R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n toiminnassa ohjaajien näkökulmasta Intke, Sami (2019) (Theseus)


Hyvässä porukassa hyvän asian parissa

Kuvakooste Kouvolassa järjestetystä terveyspäivästä.
Terveyspäivän osallistujia istuu lepotuoleilla.

Suunnittelimme ja järjestimme terveyspäivän nuorille 2.4.2019. Päivä oli osa Tuunaa tulevaisuutesi -valmennusta, ja se pidettiin NuPan eli NuortenPaikan tiloissa Kouvolassa. Kerromme blogitekstissämme, mitä päivän aikana tapahtui ja kuinka me koimme koko prosessin.

Terveyspäivämme piti sisällään teoriatietoa liikunnasta ja ravitsemuksesta, mindfulness-harjoituksen, smoothien valmistamisen sekä kaupunkisuunnistuksen. Tämä kaikki tapahtui vain viidessä tunnissa! Etenkin kaupunkisuunnistus sai paljon kiitosta.

Päivän järjestämisen aloitimme jo hyvissä ajoin eli helmikuussa 2019, jotta päivämme rakentuisi kaikkia osapuolia parhaiten palvelevaksi, ja tässä onnistuimme. Prosessiin lähdimme innolla, jota riitti koko työskentelyn ajan. Intoamme piti yllä myös toistemme seura. 

Töitä päivän eteen piti tehdä, ja paljon. Emme osanneet alussa aavistaa, kuinka paljon “vain” yhden päivän järjestäminen vaatii ja mitä kaikkea tulee huomioida. Ennen päivää teimme esimerkiksi valmiiksi palautekyselyn päivästämme, mietimme päivän sisällön ja suunnittelimme suunnistuksen vihjeet sekä rastien paikat.

Ajoittain tunsimme lähes epätoivon tunteita, kun samaan aikaan suunnittelimme terveyspäivää, kirjoitimme kehittämistyötä, teimme työharjoittelujaksoa sekä teimme koulutehtäviä. Mutta nuorenahan jaksaa, eikö?

Tarkkaan saimme miettiä, mitä milloinkin tulee olla valmiina, ja aikataulusta tuli pitää kiinni. Prosessi opetti meitä hienosti hallitsemaan ajankäyttöä, ja terveyspäivästä tuli hyvin onnistunut kokonaisuus. Sekä me että Motiivi-hankkeen työntekijät olimme tyytyväisiä.

Päivä ei olisi ollut näin onnistunut ilman Tuunaa tulevaisuuteesi -valmennukseen osallistuneita nuoria. Nuoret olivat vastaanottavaisia, ja ryhmässä vallitsi positiivinen ja kannustava ilmapiiri.

Pohdimme, lähtisimmekö samaan vielä uudestaan, jos saisimme valita. No miksipä ei. Hyvässä porukassa ja hyvän asian parissa on aina mukavaa ja antoisaa työskennellä!

Mikä oli meistä parasta koko prosessissa? No tietenkin kaikkien uusien tuttavuuksien tapaaminen. Toiseksi parasta on se, kun saamme tämän tekstin myötä päätökseen koko prosessin.

Teksti ja kuva: opiskelijat Elisabeth Aspelin ja Hanna Järvelä, XAMK


Jaa omia kokemuksiasi!

Motiivi-ryhmätoiminnan piloteissa pyrimme siihen, että ohjaaja pidättäytyy pitkälti neuvomasta nuoria ja antamasta valmiita vastauksia käsiteltäviin aiheisiin. Tavoitteena on kysymyksiä esittämällä ja tehtäviä antamalla saada nuorten oma tiedonhalu heräämään. Ohjaaja auttaa heitä löytämään yhdessä vastauksia itse esittämiinsä kysymyksiin. Havaitsimme kuitenkin, että nuoret arvostavat sitä, että ohjaajakin kertoo silloin tällöin “ihmettelevään ja pohtivaan tyyliin” esimerkkejä omasta elämästään. Kun ohjaaja avaa jotain matalalla statuksella omasta itsestään, ryhmä alkaa luottaa ohjaajaan. Vanhemman ihmisen elämänkaari tarjoaa nuorelle peilattavaksi omaan ajankuvaansa sijoittuvan kertomuksen eräästä elämänpolusta valintoineen. Mikä on samaa, mikä nykymaailmassa on toisin?

Sen sijaan, että ohjaaja nähdään ihanteellisena esimerkkinä “onnistuneesta elämästä”, ohjaaja voi tasavertaistaa pohdintaa kertomalla omista arjen haasteistaan ja omista vaikeista valinnan paikoistaan aiemmassa elämässään. Ohjaaja voi visualisoida omaa elämäänsä kokoamalla lattialle “Elämän polun” joistakin todistuksista, valokuvista tai esineistä, jotka liittyvät omaan elämäntarinaan. Millaisia valintoja esimerkiksi opiskelun suhteen tein tässä elämänvaiheessa? Mitä tuolloin ajattelin? Polun voi toteuttaa myös yksinkertaisilla elämävaiheita kuvaavilla otsikkolapuilla ja kertomalla polustaan niiden avulla. Sen voi toteuttaa myös diakuvaesityksenä tai yksinkertaisena piirroksena taululla.

“Oli ok, että ohjaaja kertoi myös omista kokemuksistaan, eivätkä ne olleet liian diippejä kuitenkaan, sellaisia arkisia asioita.” (pajanuoren haastattelu)

“Hyvä, että ohjaajalla oli keskusteleva tyyli ja kertoi esimerkkejä omasta elämästäänkin ja kokemuksistaan.” (pajanuoren haastattelu)

Pohdinnan voi heittää myös osallistujille: Mitä sinä olisit valinnut tai tehnyt tuossa tilanteessa? Ohjaaja voi paljastaa omat ratkaisunsa, kun ryhmä on ensin eläytynyt valintatilanteeseen. Missä tilanteessa olisin halunnut valita toisin?
Ohjaaja vastaa tietenkin itse omasta suojaamisestaan ja valitsee työskentelyyn asioita, joita haluaa jakaa ryhmälleen. Usein kuitenkin varsin arkiset haasteet voivat olla nuorille ajankohtaisia ja kiinnostavia. Siivoaminen, laskujen maksaminen, asunnon etsiminen, ajan ja motivaation riittäminen kuntoilulle ja muu arjen sujuminen ovat teemoja, jotka kiinnostavat nuoria tässä elämänvaiheessa, jossa monella elämän peruspalikat ovat melko hajallaan. Miten itse selvisit näistä haasteista, kun aloitit opiskelujasi tai lähdit kotoa?

“Toisaalta harjoitteissa itse mukana oleminen auttaa. Niiden kautta oppii erityylistä keskustelua kuin pelkän työroolin kautta. Enemmän sellaista kuntouttavaa otetta, jota pidän tärkeänä. Luottamus syntyy siinä muutenkin kuin vain työroolin kautta.” (Työvalmentajan haastattelu)

Teksti: Jouni Piekkari, lehtori, Metropolia AMK
Kuvalähde: Pixabay


Nuoren motivoiva haastattelu ohjaajan näkökulmasta

Motivoiva haastattelu on William R. Millerin vuonna 1983 kehittämä potilaskeskeinen ohjausmenetelmä, jonka avulla pyritään löytämään ja vahvistamaan ihmisen motivaatiota elämäntapamuutokseen.

Motivoivan haastattelun menetelmä on asiakaskeskeinen, nuoren omista tarpeista ja arvomaailmasta lähtevä ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuoren sisäistä motivaatiota ja halua muutokseen. Kaikki lähtee luottamuksesta, nuoren arvostavasta kohtaamisesta ja kunnioittamisesta. Nuoren motivaatiota voidaan herättää, kasvattaa ja vahvistaa taitavalla kommunikaatiolla.

Motivoiva haastattelu perustuu nuoren ja ohjaajan luottamukseen ja kumppanuuteen, jossa molemmat osapuolet tutkivat ja rakentavat uutta ymmärrystä, ratkaisevat ongelmia ja tarkastelevat ristiriitoja. Perustana on yhdessä toimiminen, voimavarojen löytäminen ja itsemääräämisoikeus. Motivoivan toimintatavan perusajatus on, että nuori löytää muutokseen tarvittavat voimavarat itsestään ja on valmis, halukas ja kykenevä muuttumaan.
Ohjaajan tehtävänä on antaa välineitä sekä tukea ja mahdollistaa voimaantumista. Keskeisiä periaatteita motivoivassa haastattelussa ovat empatia, jota osoitetaan kiinnostuksella ja katsekontaktilla sekä nuoren itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen, jossa sanoitetaan vahvuuksia ja löydetään pienetkin edistysaskeleet tai voimistetaan nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välillä olevaa ristiriitaa. Lisäksi vältetään väittelyä ja vastarinnan myötäilemistä, sillä ohjaajan todistelu ei yleensä paranna asiaa.

Motivoiva haastattelu menetelmänä

Menetelminä työskentelyssä käytetään avoimia kysymyksiä. Keskustelu alkaa esim. mitä, miten, kuinka tai koska -sanoilla, joilla estetään lyhyt kyllä/ei -vastaus. Tavoitteena on, että nuori puhuu enemmän kuin ohjaaja. Tärkeää on reflektoiva eli heijastava kuuntelu, jossa tarkastetaan, onko se "mitä ohjaaja luulee nuoren tarkoittavan” sama kuin “mitä nuori todella tarkoittaa”. Jos keskustelussa on ristiriitoja, on ohjaajan syytä tehdä ne näkyviksi. Vahvistamisella ja palautteen annolla tuetaan nuoren syntyvää ajatusta. Muutospuheen kuulemisella, sen houkuttelulla ja siihen tarttumisella päästään tärkeän asian äärelle. Tekemällä yhteenvetoja ohjaaja kokoaa keskeisimmät asiat, jotka on kuullut ja ymmärtänyt. Yhteenvedon avulla voidaan osoittaa, että nuori on tullut kuulluksi. Samalla nuorella on mahdollisuus vielä korjata ja täydentää kertomaansa.
Muutos tapahtuu parhaiten positiivisen vahvistuksen kautta. Nuoren ambivalentti suhtautuminen täytyy käsitellä ja ratkaista ennen kuin pitkäaikainen muutos on mahdollinen. Ohjaaja ei määrää, mitä menetelmiä käytetään, vaan kertoo vaihtoehdoista ja nuori valitsee vapaasti ollen näin myös vastuussa kehityksestään. Motivoivassa haastattelussa fokusoidaan nuoren pystyvyyden tunteeseen (able to change). Jos tunne pystyvyydestä puuttuu, nuori turvautuu yleensä välttämiskäyttäytymiseen suojatakseen itseään tuskalta.

Onnistumisen edellytykset:

  • Kysy, mikä toimii? Mitä nuori tekee? Mikä mahdollistaa tämän?
  • Tutki ihannetilaa: Mistä nuori unelmoi? Mikä on paras mahdollinen tilanne? Mistä tietää saavuttaneensa tavoitteen?
  • Suunnittele prosessi: Mikä on nuorelle tärkeää? Mitä on valmis tekemään sen eteen? Mihin kaikkeen muuhunkin se voi vaikuttaa myönteisesti?
  • Innosta toteuttamaan. Kysy nuorelta: Miten toimit? Mistä aloitat? Mitä teet seuraavaksi? Miten voit palkita itsesi? Mistä saat tukea, kannustusta, palautetta?

Ohjaajan toiminta

Ohjaaja vaikuttaa passiiviselta, muttei ole sitä, vaan hänellä tulee olla mielessään koko ajan vahva tarkoitus ja päämäärä sekä käytössään selkeä strategia ja taidot. Intervention ajoitusta tulee suunnitella huolella. Ohjaaja pyrkii ymmärtämään nuoren tilanteen ja viitekehyksen reflektiivisen kuuntelun avulla. Hyväksynnän ja tuen ilmaiseminen on tärkeää, jolloin nuoren valinnanvapaus ja itseohjautuvuus hyväksytään.

Motivoivalla haastattelulla on viisi pääperiaatetta:

  1. Osoita empatiaa: empaattinen lämpö ja reflektiivinen kuuntelu. Kysymys on lopulta nuoren kokemuksen täsmällisestä ymmärtämisestä. Ohjaaja osoittaa hyväksyntää ottamalla vastaan tunteet ja näkökulmat arvottamatta, tuomitsematta ja kritisoimatta. Hyväksyntä ei tarkoita samaa mieltä olemista, mutta sen tulisi vapauttaa nuori muutosta varten.
  2. Auta näkemään ristiriita. Nuoren on tärkeä huomata epämiellyttävä todellisuus tilanteessaan sekä käyttäytymisen aiheuttamat ongelmat terveydentilassa, koulu/työmenestyksessä, perhesuhteissa ja minäkuvassa.
  3. Vältä argumentointia ja todistelua, sillä se johtaa usein hyödyttömään väittelyyn ohjaajan ja nuoren välillä. Nuoren asenteita muokkaa parhaiten hänen omat sanansa.
  4. Pyörittele vastarintaa. Mitä tahansa tapahtuukin, tulee sen olla ohjaajan kontrollissa. Vuorovaikutus ei ole taistelua. Siinä ei ole voittajia eikä häviäjiä. Nuorta rohkaistaan löytämään itse omia ratkaisuja ongelmiin ja määrittelemään uusia mahdollisia tavoitteita.
  5. Tue nuoren itseohjautuvuutta. Vahvista uskoa omiin kykyihin selviytyä muutoksessa ja saavuttaa muutos. Jos nuorella itsellään ei ole toivoa oman muutoskykynsä suhteen, hän ei yleensä yritä mitään ja kaikki ohjaajan interventiot ovat alkuunsa turhia tai turhauttavia. Ohjaajan omat odotukset ovat tärkeitä. Motivoivalla haastattelulla pyritään lisäämään nuoren uskoa itseensä. Nuorella on yksilönä vastuu. Hän ei ainoastaan voi, vaan hänen täytyy tehdä muutos, koska kukaan muu ei voi sitä hänen puolestaan tehdä.

”Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ensin ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan muita. Auttaakseni jotakuta minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän ymmärtää, mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki aito auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Mikäli en tähän pysty, en pysty myöskään auttamaan ketään.” Søren Kierkekaard

Teksti: Marianne Sipilä, lehtori, Metropolia AMK
Kuvalähde: Pixabay

LÄHTEET
Järvinen, M. 2014. Motivoiva haastattelu. Verkkojulkaisu. Helsinki: Käypähoito.
Koski-Jännes, A & Ehrling, L. & Sarpavaara, H. & Rakkolainen, M. & Tolonen, K.: 2009. Ratkaiseva kohtaaminen. Motivoiva haastattelu, päihdehoitoon sitoutuminen ja muutos. Teoksessa Kaipio, K. & Ruisniemi, A: (toim.): Ihan oikea ihme. Kirjoituksia päihdetyöstä.
Miller, W.R. Living As If: How positive faith can change your life. Philadelphia: Westminster Press, c 1985.
Miller, W.R. and Rollnick, S. Motivational Interviewing, Third Edition: Helping People Change. NY: Guilford Press, 2012. ISBN 978-1-60918-227-4.
Miller W, Rollnick S. Motivaatio ja muutos. Sosiaalisairaalan koulutusmateriaalia. Verkkojulkaisu (pdf). 


Motivoiva keskustelu - kannattaa kokeilla myös kotona!

Metropolian lehtori, psykologi Jukka Oksanen johdatti meidät Motiivi-hankkeen ohjaajien koulutuksessa Motivoivan haastattelun perusteisiin. Motivoiva haastattelu on pikemminkin motivoivaa keskustelua, jossa päällepäsmäröinnin sijaan herätetään henkilön sisäinen motivaatio muutosta vaativaan asiaan. Keskustelussa on tärkeää luoda hyvä fiilis ja olla empaattinen sekä kiinnostunut keskustelukumppanin asioista. Tarkoitus on tutustua toiseen ja ymmärtää asia hänen kannaltaan. Käytä avoimia kysymyksiä. Pidättäydy neuvomasta ja anna lapsen tai nuoren itse keksiä, miten homma pyörii. Näin tuet lapsen itseluottamusta. Älä siis yritä tietää paremmin. Neuvomisen sijaan lämpö, kuuntelu, aitous, kannustus ja kiittäminen ovat etusijalla. Hyvä tapa on muuttaa neuvo kysymykseksi, mitä mieltä itse olet tästä?

Henkilön tuodessa itse muutospuhetta esiin, tartu siihen ja toista haluttu muutos. Yhteenvedot ja tiivistelmät henkilön puheesta lisäävät tietoisuutta ja auttavat päätöksenteossa. Jos keskustelukumppani ryhtyy puolustuskannalle, älä jyrää, vaan palaa takaisin alkupisteeseen ja keskustele hyvän fiiliksen asioista. Henkilö tuo esiin muutospuheen sitten, kun hän itse on siihen valmis. Häiriökäyttäytyminen on lapsen tai nuoren toive valepuvussa, joten kuuntele ja tutustu lapsen maailmaan.

Teksti: Mira Vinnari, Sosionomi AMK -opiskelija, Metropolia AMK
Kuvalähde: Pixabay


Metropolia AMK:n Degree Programme of Nursing -opiskelija Jemina Melin tuotti opinnäytetyössään tietoa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen

Nuori nainen on epätoivoisena peittänyt kasvonsa käsillään.

Nuorten syrjäytyminen on ollut pinnalla oleva puheenaihe jo pitkään. Se on prosessi, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Syrjäytyessä ihminen ajautuu ulkopuolelle työmarkkinoilta, koulutuksesta, perheestä ja/tai tukiverkostaan tai hän ei muutoin ole osallisena yhteiskunnassa. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää ottaa huomioon yksilön osallisuus omassa elämässään. Tämä tarkoittaa, että hänellä olisi tarvittavat resurssit ja mahdollisuus toimia päätöksentekijänä omassa elämässään. Näin hän voisi tuntea sosiaalisesti merkittävää kuuluvuuden tunnetta sekä yksilönä että ryhmässä. Nuorelle sosiaalinen verkosto ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeä tuki ja voimavara elämässä.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveyspalveluissa syrjäytyneiden nuorten parissa tehtävässä työssä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 8 tutkimusta, joista yksi oli tehty Norjassa ja loput 7 Suomessa. Tutkimusten aiheina oli muun muassa syrjäytyneiden nuorten ja palvelujärjestelmien välinen suhde, opiskelijoiden terveys, hyvinvointi ja opiskeluterveydenhuolto sekä syrjäytymisen riskiryhmiin kuuluvien nuorten aikuisuuteen siirtyminen, sen nivelvaiheet ja nivelvaiheissa ilmenevä tarve tuelle ja ohjaukselle.

Työn tuloksina näyttäytyy, että nuoret hyötyvät matalan kynnyksen palveluista ja yksilöllisestä tuesta. Nuorelle tarjotun tuen tulisi olla tarpeeksi laaja-alaista ja sitä tulisi olla helposti saatavilla. Nuorten syrjäytymisessä on kyse monitasoisesta ongelmien kasaantumisesta pitkän ajan kuluessa, ja näin ollen syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa tehtävän työn tulisi ulottua elämän eri osa-alueille tarpeeksi syvällisesti ja pitkäaikaisesti. Oleellista on, että työntekijällä on riittävää ammattitaitoa ja ammatillisuutta syrjäytyneen nuoren kohtaamiseen ja kykyä nähdä, mitä tämä tarvitsee. Nuori hyötyi terveyspalvelujen kautta saamastaan sosiaalisesta tuesta.  Vuorovaikutussuhde on hyödyllinen, kun se on luottamuksellinen sekä yksilöllinen, ja nuoren itsetunnon kehittymistä tuettiin. Nuorelle on hyötyä vertaistuesta hänen saadessaan tukea oman elämän hallintaan esimerkiksi vertaisryhmissä. Vertaistuki mahdollistaa, että nuori saa kokea tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi. Itsestä ja omasta elämästä on mahdollista löytää myös positiivisia asioita ja voimavaroja käsitellessä asioita toisten samaa kokeneiden kanssa.

Aineiston löytäminen erilaisten terveyspalveluiden hyödyistä syrjäytyneille nuorille osoittautui haastavaksi. Erilaisia tutkimuksia nuorten syrjäytymisestä yleisesti ja syrjäytymisen syistä löytyi hyvin. Tilastoja nuorten syrjäytymisen laajuudesta, seurauksista tai syrjäytymisen kustannuksista löytyi myös runsaasti. Kuitenkin terveyspalveluista saatavista hyödyistä tutkimustietoa on toistaiseksi vähän.

Opinnäytetyötä tehdessä nousi esiin, kuinka tärkeää jatkotutkimuksissa olisi selvittää tarkemmin, millaista tukea syrjäytyneet nuoret todella tarvitsevat ja millaisista palveluista he todella hyötyisivät. Monesti nousi esille myös syrjäytymisen ilmiöön liittyvä ongelmallisuus siitä, kuinka syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia nuoria on vaikea ylipäätään tavoittaa tai saada tuen piiriin. Kuinka siis auttaa nuorta, jota ei pystytä tavoittamaan, vaikka toimivia apukeinoja olisikin?

Teksti: Jemina Melin
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Terveyspalveluiden hyödyt syrjäytymisuhan alla oleville nuorille -opinnäytetyö Melin, Jemina (2019) (Theseus)

Lähteet:

Aaltonen, Sanna - Berg, Päivi – Ikäheimo, Salla 2015. Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Verkkodokumentti (pdf). Luettu 27.2.2018.

Harkko, Jaakko – Lehikoinen, Tuula – Lehto, Sarita – Ala-Kauhaluoma, Mika 2016. Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen tukeva palvelujärjestelmä. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 144.

Kestilä, Laura – Heino, Tarja – Solantaus, Tytti 2011. Nuorten syrjäytyminen – epäsuotuisia polkuja aikuisuuteen. Haaste-verkkolehti 2011 (1). Luettu 6.4.2018.

Kunttu, Kristiina – Komulainen, Anne – Makkonen, Katri – Pynnönen, Päivi (toim.): Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim Oppiportti. 

Moen, Oyfrid Larsen – Skundberg-Kletthagen, Hege 2017. Public health nurses’ experience, involvement and attitude concerning mental health issues in a school setting. Nordic Journal of Nursing Research 38 (2). 61-67. 

Notkola, Veijo – Pitkänen, Sari – Tuusa, Matti – Ala-Kauhaluoma, Mika – Harkko, Jaakko – Korkeamäki, Johanna – Lehikoinen, Tuula – Lehtoranta, Pirjo – Puumalainen, Jouni 2013. Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia? (pdf). Luettu 29.3.2018.

Rytkönen, Minna – Tanninen, Hanna-Mari – Varjoranta, Pirjo – Pirskanen, Marjatta - Pietilä, Anna-Maija 2014. Voimavaralähtöinen ryhmäkeskustelu terveyden edistämisen menetelmänä kouluterveydenhuollossa: nuorten näkemyksiä. Tutkiva hoitotyö 2014 (4).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Syrjäytyminen ja osallisuus. Verkkodokumentti Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 13.04.2017. Luettu 25.02.2018.


Mukavaa vai epämukavaa?

Motiivi-ryhmätoiminnassa voidaan käyttää yhden teeman käsittelyyn monenlaisia työtapoja. Aihetta voidaan käsitellä keskustellen, ongelmia ratkaisten, draaman tai pelien avulla tai videoita tehden. Omaan asumiseen liittyviin tulevaisuuden unelmiin voidaan pureutua vaikkapa rakentamalla piparkakkutalo. Mutta milloin pitäisi valita mikäkin työtapa?

Ryhmän kanssa on hyvä keskustella mukavuus- ja epämukavuusalueista. Tavoitteena on toisaalta etsiä osallistujien vahvuuksia ja antaa mahdollisuus käyttää ja kehittää itselle mieluisia ilmaisun tapoja. Toisaalta tavoitteena on haastaa kokeilemaan uutta tai sellaista, josta aiemmin on ollut huonojakin kokemuksia. Uudessa ryhmässä ja uudella tavalla toteutettuna näistä voi saada korjaavan kokemuksen ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Nuori saattaa itse tuoda tässä keskustelussa esille myös taustalla olevia oppimisvaikeuksiaan. Turvallisessa ryhmässä nuori saa ymmärrystä ja tukea niissä myös ryhmältään.

Myös ohjaajan on hyvä tunnistaa omat mukavuus- ja epämukavuusalueensa. Ohjaaja saattaa jättää käyttämättä itselleen epämukavia työtapoja, vaikka ryhmä saattaisikin pitää niistä. Iäkkäämpi sukupolvi saattaa esimerkiksi kammoksua digitaalisia välineitä, vaikka nuoret voisivatkin opettaa toinen toisiaan ja ohjaajaansakin niiden käytössä. Motiivi-hankkeessa Stadin ammattiopiston pajoilla nuorten mieltymykset vaihtelivat hyvin paljon jo senkin perusteella, mille pajalle he olivat hakeutuneet; toisaalta tietylle pajalle hakeutuminen ei aina välttämättä kerro todellisista kiinnostuksen alueista. Esimerkiksi puutyöpajassa Woodoo-verstaalla tapasimme nuoria, jotka olivat kiinnostuneet toimittajan työstä, julkaisutoiminnasta tai vaikkapa puutarha-alasta.

Selvitimme näitä osallistujien usein vakan alla säilyttämiä kiinnostuksia ja osaamisia esim. listaamalla taululle erilaisia tekemisen tapoja (video, valokuva, piirtäminen, näytteleminen, kirjoittaminen…). Osallistujat äänestivät näitä plussilla ja miinuksilla. Näistä keskusteleminen auttaa ryhmätoiminnan suunnittelussa, eriyttämisessä ja sopivien yksilöhaasteiden rakentamisessa.

Mukavuus- ja epämukavuusalueiden tutkimiseen voi käyttää myös verkosta ladattavaa Metropolia AMK:n KAMU- ja KEPELI-hankkeissa kehitettyä Mieltymysmittari-peliä. Peliä käytetään mallin alkuvaiheissa tutustumiseen ja nuorten kiinnostusten ja osaamisen tunnistamiseen.
Myöhemmin eri ilmaisumuotoja käytettiin Motiivi-ryhmätoiminnassa eri teemojen käsittelyyn. Pyrimme siinä tasapuolisuuteen niin, että kaikki saivat haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Joskus saman tehtävänkin voi toteuttaa eri tavalla oman mieltymyksen mukaan.

Teksti: Jouni Piekkari, lehtori, Metropolia AMK


Vertaistuesta lisää ryhtiä

Seitsemän kättä asetettu päällekkäin toistensa tukemisen merkiksi.

Moni nuorten ohjausmenetelmä, silloinkin kun se tapahtuu ryhmämuotoisesti, keskittyy siihen, miten yksilö kertoo itsestään. Yksilö tekee urasuunnitelman, pohtii omia ongelmiaan, suunnittelee, miten selviää jatkossa ja kertoo tästä ryhmälle. Tämä heijastaa ehkä yksilökeskeistä ajattelua kulttuurissamme.

Motiivi-ryhmätoiminnassa korostetaan kuitenkin ryhmää monella tavalla:

  • toiminnassa etsitään yhteisiä teemoja
  • osallistujat oppivat toistensa tarinoista, unelmista ja haasteista
  • ryhmäläiset oppivat antamaan tukea ja kannustusta toisilleen
  • ryhmä rakentaa omaa ryhmäidentiteettiään ja tarkoitustaan
  • haasteita ratkotaan yhdessä
  • yksilötehtävien ohella tehdään paljon pari- ja pienryhmätehtäviä
  • ryhmä toimii tunnetaitojen harjoituskenttänä

Esimerkkinä Motiivi-mallissa kehitetyistä työtavoista ovat vahvuuskortit, joilla nostetaan esille jokaisen ryhmäläisen yksilöllisiä vahvuuksia (esim. tarmokas, auttavainen jne.). Tavallisesti ryhmätoiminnassa kukin nostaa itselleen itseä kuvaavia kortteja. Motiivi-mallissa kuitenkin yksi kerrallaan saa pienryhmässä itselleen muiden hänelle valitsemia vahvuuskortteja, joiden pohjalta he kertovat saajan hyvistä piirteistä. Nuoret opiskelevat tässä myönteisen palautteen antamista ja myös vastaanottamista, mikä monelle itsetunto-ongelmien kanssa painivalle nuorelle voi olla erittäin vaikeaa. Kortit ojennetaan “rituaalisesti” nuorelle, joka myös kirjaa tai valokuvaa ne itselleen talteen. Tehtävää käytetään pohjustamaan CV:n kirjoittamista: “Ystäväni pitävät minua… Ohjaajiltani olen saanut palautetta siitä, että….”.
Tehtävän avulla voidaan virittää keskustelua esimerkiksi tulevaisuuden työelämätaidoista ja työhyvinvoinnista. Tehtävän vaikutukset voivat siirtyä suoraan pajatoiminnan arkeen ja parantaa ilmapiiriä. Nuoret ovat kertoneet, että harjoitus on havahduttanut heitä arjessa, kotona ja ystävien kanssa antamaan toisilleen kannustusta.

Stadin ammattiopiston nuorten työpajalla, Kahvila Villa Ullaksessa eräs nuori kuvasi harjoitusta seuraavasti:

“Se oli mieleenpainuva se korttijuttu, kun sai valita adjektiiveja; sai sanoa jokaisesta vain positiivista, siinä kannustettiin hienosti toinen toista. Harvemmin ihmiset kehujaan sanoo suoraan. Kiva hetki, kun siinä tuli kaikkien kaikki hyvät puolet esiin.”

Nämä harjoitukset ovat nostaneet esiin erityisesti hiljaisia nuoria pajoilla ja tutustuttanut heitä toisiinsa. Hiljaisten kohdalla tämä ei tapahdu aina luonnostaan pajan työtoiminnassa. Tällainen työskentely on tärkeää erityisesti heti alussa nuoren tullessa pajalle. Harjoitusten aikana on ollut ilo nähdä, miten kumaraisen nuoren ryhti suoristuu: itsetunto paranee kirjaimellisesti silmissä.

Teksti: Jouni Piekkari, lehtori, Metropolia AMK
Kuvalähde: Pixabay


Oi elämän kevät! - Metaforat nuorten tulevaisuustyöskentelyssä

Metafora kuvaa, kuluu ja uudistaa

Metafora on Tieteen termipankin mukaan ”kielikuva, jossa sana tai lause viittaa johonkin muuhun kuin ilmeiseen ja tavanomaiseen merkitykseensä. - - kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle. Metafora on keskeinen poeettisen kielen keinoista.” Aristoteles luonnehti metaforaa kätketyksi vertaukseksi, joka rakentuu ilman kuin-sanaa.

Runous on metaforien valtakuntaa, mutta niillä on paikkansa myös proosassa ja jopa proosallisessa arkielämässä. Metaforan suosiota selittää, että se ”vetoaa sekä älyyn että tunteeseen”. Sen avulla erilaiset kielelliset merkitykset ovat yhtä aikaa voimassa.

Metaforat ovat tarinallistamisen perusainesta. Käyttökelpoisimmat kielikuvat ovat käytettävissä sekä yksinään että toisiinsa yhdisteltyinä.

Suosiolla on hintansa: ”Yleiskielessä metaforat kuitenkin usein kuluvat jatkuvassa käytössä, jolloin ne automatisoituvat ja niiden ilmaisullinen teho katoaa.”

Motiivi-hankekin hyödyntää metaforia

Millaisia metaforia nuorten tulevaisuustyöskentelyssä käytetään? Motiivi-hankkeessa työskennellessäni olen törmännyt monenlaisiin huumaaviin metaforiin. Olemme kaikki kuvakielen suurkuluttajia, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Onko nuorisotyössä sijaa myös kielteissävytteisille metaforille? Jos ihminen elämänsä keväässä eksyy synkkään metsään, voiko kielipoliisipartiomme auttaa polulta harhautunutta?

Miten reagoimme, jos nuori kuvaa oloaan syvässä suossa tarpomiseksi tai tunneliksi, jonka päässä ei näy valoa? Voivatko liian voimakkaat kielikuvat ahdistaa ryhmätilanteessa muita nuoria tai ohjaajia?

Eräs nuori julkaisee Instagram-tilillään kolkkoja risukkokuvia. Hän liittää niihin runoja, jotka pursuavat metaforia kuoleman synkästä sylistä ja pirun ahnaista käsivarsista. Pitäisikö näistä olla huolissaan, vai voiko tuotoksesta nauttia huoletta synkkyyden poetiikan esteettisenä ilmentymänä?

Millaista evästä nuori saa mukaansa elämän merimatkalle?

Poimin satunnaisia esimerkkejä Motiivi-hankkeessa käytetyistä metaforista. Ne ovat peräisin sekä nuorilta että ohjaajilta ohjaustilanteissa ja ohjaajien artikkeleista. Esimerkeistä huomaa, että metafora paitsi kuvaa kohdettaan, myös heijastaa aikaansa.

Polku kulkee menneestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Se kiemurtelee, polveilee ja on yllätyksiä täynnä - kuvaa siis hyvin nuoren olotilaa murrosiässä ja miksei sen jälkeenkin.

Tie on polkua leveämpi, hyväkuntoisempi ja hoidetumpi. Eikö olekin niin, että tien kulkija hallitsee elämäänsä paremmin kuin poluilla vaeltaja? Olisiko moottoritie jo turhankin tehokas, sieluton ja runsaspäästöinen kuvailmaus?

Matka on elämän ja etenemisen metafora. Onko se neutraaliudessaan jo kulunut banaaliksi? Eikö jokaisessa tosi-tv-ohjelmassa kuvailla, miten huikea matka juuri tämä kilpailu on ollut? Muoti-ilmauksesta on todella lyhyt matka ärsyttävyyden kautta tavanomaisuuteen.

Meri ja muut siihen liittyvät sanat (vene, paatti, ruori, köli, kompassi, purjeet, pelastusrengas jne.) kuvaavat nuoren ja miksei vanhemmankin ihmisen elämän ristiaallokkoa ja siitä selviytymisen keinoja. Meri on iso ja arvaamaton. Elämän järvi ei taida tuntua yhtä kohtalokkaalta metaforalta, tuoreemmalta kylläkin.

Peli on vahvoilla nykyajassa. Vielä pari vuosikymmentä sitten pelaamista pidettiin helppona ajanvietteenä, jopa vilunkimeininkinä. Nyt peli on paitsi käypä metafora erilaisille elämänkuvioille, myös vakavasti otettava digitaalinen työkalu aiheeseen kuin aiheeseen. Hahmotatko Sinä pelin areenaksi, jossa voi jujuttaa ja huijata, vai säntilliseksi, sääntöjen ohjaamaksi reilun tiimityön kentäksi?

Rakennus ja rakentaminen kuvaavat voimakasta tulevaisuuden uskoa ja kyvykkyyttä. Vaikka kaikki haluaisivat rakentaa pomminkestävän bunkkerin, miksi joskus ponnistelujen tuloksena on huojuva talo? Työkalut ovat tarpeen niin talon kuin minuuden rakentajalle.

Eväs on välttämätöntä elämän retkellä. Kuvittelenko vain, vai onko elämän eväiden kuvallinen käyttö vähentynyt yltäkylläisyytemme kasvaessa? Vai onko ruoka nykyään niin kiistanalainen asia, että eväsleipä tuoksahtaa liikaa rasvaiselta sianmakkaralta?

Ovatko valokuvat helppoheikkien metaforia?

Laajassa mielessä myös valokuvat (ja muutkin kuvat) palvelevat metaforista ilmaisua. Kuva voi palauttaa ikävän tunteen, joka oli mielessä yön synkkänä hetkenä, ja auttaa pääsemään ahdistuksen yli.

Kuvakortteja käytetään monenlaisissa ohjaustilanteissa, ja niiden avulla voi helpommin saada kiinni tunteistaan ja puhua niistä. Kun nuorille suunnattu valmennusohjelma Tuunaa tulevaisuutesi alkoi, myös me ohjaajat valitsimme kortin tai kortteja kuvaamaan olotilaamme. Minun korttini kuvasivat eri puoliani: sekä lapsen iloa ja hämmennystä uuden edessä että elämänkokemuksen tuomaa viisautta ja rauhaa.

Voivatko valmiiksi kuvitetut ja sanoitetut apuvälineet johtaa harhaan tai ohjata helppoon ratkaisuun? Valmennusohjelman ryhmäytymistehtävässä nuori valitsee kissan kuvan ja toteaa: Tää kuva kertoo kaiken, kun kissa on mulle tärkee. Kuva voi olla ikään kuin liian valmis tunteiden tulkki ja estää ajatuksia löytämästä uusille lentoreiteille.

Tuunaa tulevaisuutesi -ryhmässä käytimme monia muitakin metaforisia menetelmiä. Unelmakartan tai tulevaisuuskartan teossa niin nuoret kuin me ohjaajat istuimme keskittyneinä, välillä jutellen, välillä hiirenhiljaa. Leikkelimme lehdistä kuvia ja tekstejä paperille liimattavaksi. Kokonaisuuteen sai myös piirtää, värittää ja kirjoittaa, jos kuvalehtien valmis ilmaisukieli ei puhutellut tarpeeksi. Muokkasimme tulevaisuuden haaveitamme näkyvään muotoon.

Kuvat voivat siis myös ohjata askeleen syvemmälle tiedostamiseen tai poistaa raskaista tunteista ylimääräistä taakkaa. Siksi olenkin valmis nimeämään kuvan hyväksi metaforatyökaluksi oman elämänsä asiantuntijuuteen pyrkivälle nikkarille.

Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, XAMK

Sitaatit ja määrittelyt ovat Tieteen termipankista.


Hei ohjaaja, puhutko somea?

Kännykän näyttö, jossa näkyy sosiaalisen median sovelluskuvakkeita.

Joka minuutti noin 2,5 miljoonaa kuvaa, päivitystä tai muuta sisältöä jaetaan Facebookissa. Joka minuutti lähetetään noin 100 000 tviittiä, ja YouTubeen ladataan noin 48 tuntia videomateriaalia (uutinen aiheesta Kalevan verkkolehdessä).

Media ja internet, etenkin sosiaalisen median kanavat, ovat nyt työelämään siirtyville nuorille muutakin kuin väline tai paikka. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa 16-24-vuotiaista nuorista kaikki (100 %) käyttivät internetiä ja heistä 99 prosenttia käytti sitä päivittäin (SVT 2018). Me 90-luvun alussa ja sitä myöhemmin syntyneet nuoret olemme siis kasvaneet maailmassa, jossa verkko on läsnä kaikkialla ja luontainen osa elämää. Jokaiselle meistä on tuttua, että verkossa tapaamme uusia ihmisiä, muodostamme ihmissuhteita, etsimme tietoa, luomme erilaisia profiileja ja keskustelemme. Tiedostaen tai tiedostamatta siis rakennamme maailmankuvaamme älylaitteidemme kautta.

Verkossa haemme myös töitä. Teknologiakehityksen myötä on syntynyt lukemattomia uusia ammatteja. Tuntuu siltä, että yhteiskunnassamme työntekijän digitaalisia taitoja pidetään jo lähes itsestäänselvyytenä. Työpaikkoja ilmoitetaan Facebook-ryhmissä, ansioluettelossa ei riitä enää vain Word- ja Excel-ohjelmien hallinta, ja lisäksi toivotaan videohakemusta. Vaikka nuori toimii vapaa-ajallaan verkossa kuin kala vedessä, voi työnhaku olla aivan eri juttu.

Motiivi-hankkeen osatoteuttaja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry järjestää viiden päivän pituisen valmennuksen (pdf) 18-29-vuotiaille työttömille, koulun ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille 15. - 22.5.2019 (ke-pe & ti-ke). Valmennukseen osallistuvat pääsevät tarkastelemaan omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan sekä etsimään itseä motivoivia mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja työelämässä. Mediatyöskentelyn avulla pureudumme identiteetin ja representaation merkityksiin. Valmennuksessa tutustumme erilaisiin työllistymisen vaihtoehtoihin sekä laajaan ammattien kirjoon, erityisesti media- ja kulttuurialoilla. Valmennuksen ohjelmassa on mm. digitaalisten työnhakutaitojen työstäminen, osallistuminen Sun Festivaalien järjestelyihin, toimintaa mediatyöpajassa sekä media-alan ammattilaisten tapaaminen ja tilaisuus kuulla heidän inspiroivia tarinoitaan matkasta unelma-ammatteihinsa.

Toiminta on maksutonta ja siihen sisältyy lounas sekä kahvit jokaisena päivänä. Valmennuksen päätteeksi osallistujille jaetaan todistukset sekä luodaan jatkopolku digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 7.5.2019 mennessä laura.vepsalainen r3 fi tai puh. 045 225 1941.

Teksti: Laura Vepsäläinen, projektikoordinaattori, R3 Motiivi
Kuvalähde: Pixabay

Lähteitä/kirjallisuutta:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -verkkojulkaisu (Tilastokeskus). ISSN=2341-8699. 2018, 1. Suomalaisten internetin käyttö 2018 – viestintää, asiointia, tiedonhakua ja medioiden seuraamista. Helsinki: Tilastokeskus.

Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia 2018 -uutinen (Kaleva-verkkolehti), www.kaleva.fi. Uutiset. Kotimaa.


Keravan ja Kouvolan kollit ja kisut puhuivat asiaa

Ohjaamossa saimme tietoa ja vaihdoimme kokemuksia.
Joukko ihmisiä istuu seuraamassa luentoa Keravan Ohjaamon tiloissa.
Miikkael esittelee NäytönPaikkaa Annille ja muille osallistujille.
Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta esittelee NäytönPaikka-palvelua tilaisuuden osallistujille.

Iskuryhmä AA (Anni & Arja) Xamk-Kouvolasta lähti kupeet vyötettyinä pahamaineiselle Keravalle. Mitä lienee siellä vastassa? Miten Keski-Uusimaa reagoi digitaalisiin ohjausmenetelmiin? Onnistuuko ristiinpölytys vai onko tiedossa pahemman luokan pöllytys?

Meitä osallistujia eli nuorisotoimijoita kokoontui Keravan Ohjaamoon kymmenisen henkeä tiistaina 12.3.2019. Asiaa puhuttiin, välillä myös aamupäivän muiden töiden lomassa: oli asiakastapaamista, autonsiirtoa ja työpuhelua. Rennossa hengessä saimme kaksi hankesuunnitelman työpaketin mukaista asiakokonaisuutta käsiteltyä.

Ensimmäisestä luentopläjäyksestä vastasi Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta. Hän avasi meille NäytönPaikka-nettipalvelun periaatteita ja esitteli havainnollisesti myös sen käyttöä. NäytönPaikka on työväline oman elämän pohtimiseen. Esimerkiksi verkostokarttaan palvelun käyttäjä voi koota eri elämänalueidensa suhteet ja verkostot. Aikajanan avulla hän voi valaista vaiheitaan. Valmis ansioluettelopohja auttaa kokoamaan opiskelu- ja työtiedot yhteen paikkaan.

Osoitteesta https://www.naytonpaikka.fi/ voi tilata ilmaiset käyttäjätunnukset ja päästä näin käyttämään palvelua. Tallentamiaan tietoja pääsee näppärästi muokkaamaan, ja niitä voi halutessaan jakaa työntekijöille ja tukihenkilöille. NäytönPaikka voimauttaa ja osallistaa käyttäjänsä, sillä hallitessaan omia tietojaan ihminen on oman elämänsä aktiivinen subjekti.

Keski-Uusimaa lämpeni NäytönPaikalle. Tunnuksia tilattiin ja luovia käyttökohteita keksittiin. Yhteistyö peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa on suunnitteilla, jotta NäytönPaikan ilosanomaa saataisiin levitettyä mahdollisimman laajalle.

Toisessa tietotäräyksessä AA esitteli Motiivi-hanketta ja Tuunaa tulevaisuutesi -valmennusohjelman pilottia. Valmennusohjelman toinen kierros pyörähtää käyntiin maaliskuun lopussa ja kolmas kesäkuun alussa.

Keskustelimme vilkkaasti Tuunaa tulevaisuutesi -ohjelman toimintatavoista ja löysimme paljon yhteistä kosketuspintaa. Keravallakin on tehty yhteistyötä Marttojen kanssa ravitsemusohjauksessa, ja uravalmennusta on annettu monessa muodossa. Pysyvämmän ura- ja tulevaisuussuunnittelun toimintamalliin on myös Keravalla tarvetta. AA kannustikin tähän pontevasti.

Ristiinpölytystä toivottiin ja siinä onnistuttiin. Keravalaiset kertoivat tajuamut.fi-palvelusta, johon voivat ottaa yhteyttä sekä nuoret että heitä kohtaavat auttajat. Etsivä nuorisotyö on sitten yhteydessä nuoreen viikon sisällä.

Isäntäväki antoi meille lähtiäisiksi paikallis-innovatiivisia liikelahjoja: kondomeja ja karvanoppia. Kondomit suojaavat hallitsemattomilta ristiinpölytyksen hedelmiltä, ja keväänvihreät karvanopat sopivat aikuisempaankin autoilukulttuuriin.

Ohjaamosta lähdettyämme piipahdimme vielä Sinkka-taidemuseon kaupassa. Ihastelimme Che Kerava -paitoja, joissa on kuvituksena aito kolli. Miten hauskasti Kerava onkaan tuotteistanut raffin-betonisen maineensa, amisviikset ja takatukan! Kouvolalla on Keravalta paljon opittavaa.

Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, XAMK


Stadin liikkuva mielenterveystiimi esitteli toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa

MOTIIVI-ohjaajakoulutus 19.3.2019
Motiivi-ohjaajakoulutuksen osallistujat kuuntelevat esitystä.
Sosiaaliohjaaja Asta Rekonen ja psykologi Tuomas Mansikka esittelivät toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa.
Stadin liikkuvan mielenterveystiimin edustajat esittelevät toimintaansa Motiivi-ohjaajakoulutuksen osallistujille.

Stadin liikkuva mielenterveystiimi on tarkoitettu syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alla oleville helsinkiläisnuorille, jotka jäävät helposti vaille tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyseessä on moniammatillinen psykososiaalinen työryhmä, johon kuuluu psykologi, sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja (henkilöstöresurssi on 3½). Sosiaaliohjaaja Asta Rekonen ja psykologi Tuomas Mansikka esittelivät toimintaansa MOTIIVI-ohjaajakoulutuksessa.

Liikkuvan mielenterveystiimin pääasiallisena työmuotona on jalkautuva eli liikkuva työ. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria tavataan heille parhaiten sopivassa paikassa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kahvilat, kirjastojen työskentelytilat tai vaikka nuoren kodit. Toiminnan tarkoituksena on olla täydentävä sote-palvelu. Tapaamiset vaihtelevat yhdestä kymmeneen kertaan. Nuoren hoitokontakti on aina ensisijaisesti perus-, opiskelu- tai työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Nuoret ohjautuvat toiminnan piiriin Ohjaamon, (uusinta)kutsuntatarkastuksien (Puolustusvoimat), alueellisen sosiaalityön, etsivän nuorisotyön, jälkihuollon tai TE-palvelujen kautta.

MOTIIVI-hanke ja Stadin liikkuva mielenterveystiimi selvittelevät kevään aikana yhteistyömahdollisuuksia Helsingin työpajojen kanssa.


Mikä on nuortenneuvojan nappi-ikä?

Kotkan Nelosteatterin seinän muraali, jonka on maalannut brittitaiteilija Helen Bur.

Viime syksynä nuorten valmennusohjelman suunnittelupalaverissa jäin aatoksiin. Kollegani totesi, että laitetaan valmennuksen vastuuvetäjäksi nuorin eli alle nelikymppinen. Hän on katu-uskottavampi kuin me kuudenkympin kumpaakin puolta koputtelevat leidit.

Naarailenkin nyt nuortenneuvojan nappi-ikää.

Ohjaajan ja ohjattavan iän lisäksi neuvontatilanteeseen vaikuttavat heidän koulutuksensa, ammattinsa, (elämän)kokemuksensa ja ulkoiset puitteet. Keskityn tässä manifestissa yksisilmäisesti ikään ja jaottelen ihmiset karskisti kahtia: nuoria ovat alle 40-vuotiaat ja vanhoja yli 40-vuotiaat.

Käytän uhmakkaasti neuvoa- ja ohjata-verbejä synonyymeinä. Neuvonnalla on kielessämme ylhäältä alaspäin -sävy, joten se sopii kyllä ammatillisen auttamisen kontekstiin. Kohtaamistilanne ei koskaan ole täysin tasa-arvoinen, vaan siinä tiedolla johtava ohjaaja antaa asiantuntijan neuvoja neuvottomalle ohjattavalleen.

Kun nuori neuvoo nuorta, etuna on maailmojen tuttuus. Somenatiivien kiinnostuksen kohteet ja viestintävälineet ovat liki toisiaan. Kumpikin tietää, mitä tarkoittaa lyhenne YOLO, eikä Lakko merkitse heille työnseisausta. Snapchat sujuu. Facebookin voi lievällä ylenkatseella jättää eläkeläispiirien käyttöön. Saman ikäiset löytävät siis helposti yhteisen kielen, jolla lähteä ratkomaan ongelmia.

Mitä tapahtuu, kun nuori ohjaaja kohtaa nuorella ohjattavalla samanlaisen elämänkriisin, jonka syövereissä hän juuri itse kamppailee? Pystyykö ohjaaja etäännyttämään ongelmaa itsestään tarpeeksi ja neuvomaan nuorta ratkaisuissa? Toivottavasti ohjaaja ei jää yksin, vaan saa tukea tiimiltä, oli ikä mikä tahansa.

Vanha ohjaaja ei pahimmassa tapauksessa ymmärrä tai edes halua ymmärtää, mistä nuori puhuu. Oma kokemus identiteetin etsinnästä ja tykätyksi tulemisen kaipuusta on kaukaisenhaalea muisto. Pelimaailmakin näyttäytyy erilaisena eri-ikäisille: nuorille se tarkoittaa uusimpia fantasiapelejä mobiilisovelluksina, vanhoille bingoa tai markettien yksikätisiä.

Parhaimmillaan vanha ohjaa nuorta tervehdyttävän välimatkan päästä. Nuori saa olla oma hauras itsensä. Hän voi luottaa siihen, että ohjaaja ei pelästy pahojakaan ulostuloja, vaan ottaa taakkoja tyynesti kantaakseen. Nuoresta voi tuntua turvalliselta, että veteraaniohjaaja ei väkisin yritä tunkeutua sellaiseen digiuniversumiin, jossa hän jäisi jämäkästi ulkokehälle. Eläköön sukupolvien välinen kuilu!

Ikäkysymyksissä kärvistellään myös kirkon työssä, erityisesti rippikoulussa ja -leireillä. Seurakunnassa on paljon muitakin tehtäviä kuin nuorten lähiohjaus, joten ikään perustuva työnjako onnistunee helpommin kuin maallisessa nuorisotyössä. Voiko vanha ihminen - ikään vedoten - kieltäytyä nuorisotyöstä? Saako näistä asioista puhua työyhteisössä ääneen?

Millä tavoin Sinun vastaanottavuuteesi vaikuttaa neuvonantajan ikä? Minkä ikäisenä koit tai koet olevasi parhaimmillasi nuortenneuvojana?

Teksti ja kuva: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija, XAMK

Kirjallisuutta

Ahlstrand Anita 2017. Vallankäyttö ohjauksessa -blogiteksti 12.12.2017. Metropolia. Luettu 5.3.2019.

Ahlstrand Anita 2017. Milloin ihminen on liian vanha leikkimään? -blogiteksti 31.5.2017. Metropolia. Luettu 5.3.2019.

Allianssi. Suomen nuorisoalan kattojärjestö. Luettu 5.3.2019.


Villa Ullaksen nuoret ja Motiivi-hankkeen työharjoittelija Mira Vinnari: Nyt puri ulkoilukärpänen!

Villa Ullaksen nuoria kulkemassa kohti Seurasaaren siltaa aurinkoisena talvipäivänä.

Suuntasimme Villa Ullaksen työpajan nuorten kanssa metsäretkelle Seurasaareen. Metsässä oleilun terveysvaikutukset olivat nuorilla hyvin hallussa: pulssi laskee, lihasjännitys vähenee, keskittymiskyky paranee ja paljon muuta. Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusta löytyy lisätietoa: Luonto on ihmiselle ominainen ympäristö, jossa aistit eivät väsy samalla tavalla kuin rakennetussa ympäristössä. Lyhytkin oleilu ja kevyet aktiviteetit metsässä vaikuttavat virkistävästi mielialaan ja kasvattavat itsetuntoa. Luonnossa arkipäivän roolit ja huolet jäävät taakse ja toisiin ihmisiin suhtaudutaan myönteisemmin. Myös uusien tietojen ja taitojen oppiminen helpottuu, sillä tiedonkäsittely on ihmiselle sujuvampaa luontoympäristössä.

Motiivi-hankkeen ryhmänohjauksessa nuoret pohtivat kysymyksiä: Kuka minä olen?, Mitä minä osaan? ja Mihin minä pystyn?. Luontoympäristössä näitä teemoja voi käsitellä esimerkiksi etsimällä luonnosta jonkin kappaleen, joka kuvastaa sitä, mitä nuori haluaa olla tulevassa mielikuvitusyrityksessä. Nuoret voivat myös luoda omalle mielikuvitusyritykselleen logon luonnonmateriaaleista.

Teemaa voi lähestyä myös pohtimalla, mitä ei halua olla. Nuotion ääressä makkaraa grillatessa Ullaksen porukan kynätkin alkoivat sauhuamaan, kun jokainen kirjoitti lapulle asioita tai tunteita, joista haluaa eroon. Tämän jälkeen laput laskettiin tuleen ja ne haihtuivat savuna ilmaan.

Metsäkävelyn jatkuessa teimme vielä lihasharjoittelun puuta vasten sekä bongailimme lintuja. Näkyipä matkan varrella myös lumikko. Päätimme päivän perinteikkäässä kahvilassa merimaisemien ympäröimänä. Reilun kolmen tunnin ulkoilun jälkeen aurinko paistoi ja iloiset päivitykset ilmestyivät WhatsAppiin.

Luontoaiheisia tehtäviä löytyy esimerkiksi ympäristökasvatuksen MAPPA-materiaalipankista.

Luonnon terveyttä edistäviä vaikutuksia löytyy esimerkiksi Greencare Finland -sivuilta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusta (pdf).


NäytönPaikka kiinnostaa valtakunnallisesti

Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta vastaa NäytönPaikka-verkkopalvelun kehittämisestä. Kuva on ote uuden version suunnitelmasta.
NäytönPaikka-verkkopalvelun Oma osioni -sivun kuvakkeita.

NäytönPaikka ja Suomen Setlementtiliitto on esitellyt toimintaansa 2018 loppuvuoden ja 2019 alkuvuoden aikana STM:n Yksi lapsi – yksi tilannekuva -työryhmälle. Lisäksi se osallistuu jatkossa Valtiovarainministeriön AuroraAi-hankkeen toimintoihin sekä Digi Arkeen -neuvottelukuntaan

Ministeriöiden toimijoita on NäytönPaikassa kiinnostanut erityisesti asetelma, jossa ihminen omistaa tiedon omasta elämästään ja halutessaan tekee sen näkyväksi myös ympärillään toimivalle palveluiden verkostolle. Vahvasti vapaaehtoinen ja ihmisen omaa osallisuutta mahdollistava ja vahvistava tapa kulkea palveluissa näyttää olevan tulevaisuuden digitaito.


Motiivi-hankkeessa edistetään helsinkiläisten työpajanuorten terveyspalveluja

Kuvassa vasemmalta oikealle: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Anne Röppänen, Motiivi-hankkeen projektipäällikkö Eija Raatikainen, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Pia Valjakka sekä Motiivi-hankkeen asiantuntijalehtori Marianne Sipilä.
Motiivi-hankkeen projektipäällikkö Eija Raatikainen ja hanketyöntekijä Marianne Sipilä seisovat Metropolian Myllypuron kampuksen käytävällä kahden Helsingin kaupungin opiskeluterveydenhuollon edustajan kanssa.

MOTIIVI-hanke ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan opiskeluterveydenhuolto (osastonhoitajat Pia Valjakka ja Anne Röppänen) keskustelivat terveystarkastusten mahdollistamisesta Helsingin työpajojen nuorille. Tapaamisessa otettiin ensiaskeleita asian järjestämiseksi ja sovittiinkin, että ensimmäiset pilotoinnit aloitetaan kevään aikana. Lisäksi sovittiin, että perhe- ja sosiaalipalvelujen toimintaan kuuluva liikkuva tiimi ja terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja tulevat mukaan kevään MOTIIVI-ohjaajakoulutukseen kertomaan terveyspalveluistaan. Toiminta tullaan mallintamaan osaksi MOTIIVI-(ryhmä-)toimintamallia (Helsingin alueella).


Nuorten työpajoilla korostui yhteenkuuluvuus

Metropolian sosionomi YAMK -opiskelija Mari Ruohonen teki opinnäytetyönsä Motiivi-hankkeelle. Työn nimi on "Nuoret kohti koulutusta ja työelämää" (Theseus). 

Opinnäytetyössäni saivat äänensä kuuluville työpajatoimintaan osallistuneet nuoret.  Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokivat työpajan ihmissuhteet pajatoiminnan tärkeimmäksi arjen voimavaraksi. Hyvä yhteishenki ja toimivat vuorovaikutussuhteet korostuivat positiivisina työpajatoimintaan liittyvinä seikkoina.

Työpajatoimintaan osallistutaan yleensä opintojen nivelvaiheessa. Oman paikan löytäminen ja urasuunnitelmien tekeminen ei ole välttämättä helppoa. Osa nuorista tarvitsee tukea ja ohjausta erilaisista syistä riippuen oman tulevaisuutensa suuntien pohtimiseen. Tässä tilanteessa voi apua saada myös työpajatoiminnan kautta. Hämäläinen ja Palo (2014) kuvailevat työpajatoiminnan perustehtäväksi valmentamisen. Valmentaminen toteutuu luonteeltaan joustavassa valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristössä.

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössäni tarkastelin nuorten työpajatoimintaan liittyvää motivoitumista sekä nuorten kokemuksia työpajatoiminnan tuomista motivointivaikutuksista tulevaisuutta, koulutusta ja työelämää varten. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaan Motiivi-hankkeeseen kuuluvan opinnäytetyön harkinnanvaraiseen otokseen kuului Stadin ammattiopiston työpajatoimintaan osallistuvia nuoria. Teoreettisena viitekehyksenä käytin Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaa. Itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on synnynnäisiä, psykologisia perustarpeita, joiden tyydyttyminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, suorituskykyyn, sinnikkyyteen ja mielenterveyteen. Teorian mukaiset perustarpeet ovat autonomia, pätevyys ja yhteenkuuluvuus. (Deci & Ryan 2000: 227.)

Itsemääräämisteorian mukaan autonomian perustarpeeseen kuuluu omiin toimintoihin liittyvä itsenäisyyden tunne. Pätevyyden perustarpeeseen taas kuuluu tunne osaamisesta ja kyvystä suoriutua tehtävistään. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyvät kokemukset yhteydestä muihin ihmisiin, huolehtiminen, hyväksytyksi tuleminen ja vuorovaikutus. (Deci ja Ryan 2004: 7 – 8.)

Autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden toteutuminen

Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta olivat positiivisia. He vaikuttivat tyytyväisiltä arkeensa työpajalla. Itsemääräämisteorian näkökulmasta tarkasteltuna voi olettaa, että nuorille oli mahdollista kokea autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita työpajan toiminnoissa. Tyytyväisyyden tunnetta voi tulkita siten, että nuorten perustarpeiden toteutuminen tulee riittävässä määrin huomioiduksi työpajan arjessa ja käytännöissä. (vrt. Deci & Ryan 2000: 227, 263.)

Tuloksissa tuli voimakkaasti ja toistuvasti esille yhteenkuuluvuuden perustarve ja kokemukset sen toteutumisesta työpajan arjessa. Jokainen nuori otti esille työpajalla vallitsevan hyvän tunnelman ja ihmissuhteiden merkityksen. Muita pajatoimintaan osallistuvia nuoria kuvailtiin työkavereiden sijasta myös kavereina. Myös työpajaohjaajia kuvailtiin positiivisilla sanavalinnoilla. Pajan tunnelma koettiin miellyttäväksi, sinne oli mukava tulla ja siellä oli mukava olla.

Myös autonomian ja pätevyyden tarpeiden riittäviä kokemuksia tuli esille opinnäytetyön tuloksissa. Tuloksissa tuli myös autonomiaan liittyen esille seikka, että nuoret eivät välttämättä halunneetkaan vaikuttaa itsenäi-sesti erilaisiin työpajan asioihin, vaan kokivat rutiinit ja struktuurit myös hyviksi asioiksi. Runsasta itsemääräämistä autonomian suhteen kuvailtiin myös stressitekijäksi. Autonomian tunnetta tuotiin kuitenkin esille mm. mahdollisuutena mieluisien työtehtävien tekemiseen liittyvien valintojen suhteen. Pätevyyden tunteen toteutumista tukivat mm. nuorten kokemukset uusien asioiden oppimisesta, avun saamisesta tarvittaessa ja muiden auttamisesta.

Kaiken kaikkiaan nuoret kertoivat viihtyvänsä työpajalla. Tämän lisäksi he osasivat eritellä työpajatoiminnan tuomia hyötyjä eri osa-alueilta tarkasteltuna. Työpajaympäristö koettiin rennoksi ja turvalliseksi ympäristöksi harjoitella työelämää varten. Nuoret kokivat työpajatoiminnasta olevan hyötyä monenlaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille, oikeastaan kaikille. Opinnäytetyön tulosten perusteella työpajatoimintaa voi pitää onnistuneena nivelvaiheen tukimuotona.

Teksti: Mari Ruohonen
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Nuoret kohti koulutusta ja työelämää Ruohonen Mari (2019) (Theseus)

Lähteet:

Teksti perustuu vuonna 2019 valmistuneeseen opinnäytetyöhöni: Mari Ruohonen 2019. Nuoret kohti koulutusta ja työelämää. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Deci, Edward L – Ryan, Richard M 2000. “The What and Why” of Goal Pursuits: Human needs and Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 2000, 11 (4). 227 – 268.

Deci, Edward L – Ryan, Richard M 2004. Handbook of self-determination research. Rochester (N:Y9). University of Rochester Press.

Hämäläinen, Tuija – Palo, Susanna 2014. Työpajapedagogiikka. Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla. Helsinki: Valtakunnallinen Työpajayhdistys.


Romaninuoren polku itselleen mielekkääseen ammattiin vaatii päättäväisyyttä, periksi antamattomuutta ja rohkeutta tehdä omia valintoja

Panelistit Carmen Varelius, Tamara Åkerlund ja Dimitri Lindgren
Motiivi- ja Romaninuori-hankkeiden ristiinpölytysseminaarin paneelikeskustelun kolme osallistujaa istuu sohvalla.

Motiivi- ja Romaninuori-hankkeet järjestivät ristiinpölytysseminaarin R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n tiloissa Vantaan Myyrmäessä keskiviikkona 23.1.2019. Seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu, jossa Romaninuori-hankkeen hanketyöntekijä Tamara Åkerlund, Suomen Romaniyhdistyksen Au Mensa -hankkeen työntekijä ja tapahtumatuottaja sekä Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Dimitri Lindgren ja Romaninuorten neuvoston jäsen Carmen Valerius kertoivat elämäntarinansa. Aiheena oli ”Ruohonjuuritason näkökulmia romaninuorten moninaisen identiteetin kehittymiseen opinnoissa, työllistymisessä ja työelämässä”.

Panelisteja yhdisti moni tekijä, joka on menestystekijänä myös valtaväestön elämänpolulla: päättäväisyys, periksi antamattomuus, rohkeus tehdä omia valintoja sekä vahva tahto edistää kulttuurinsa asemaa yhteiskunnassamme. Romaninuoret kohtaavat monia haasteita opiskelu- ja työuraa tavoitellessaan: opinto-ohjaajat tarjoavat heille pääsääntöisesti vain tiettyjen ammattien opintoja (kokki, siivooja, lähihoitaja, kampaaja, bussinkuljettaja ja automaalari). Jos nuori ei itse osaa vaatia laajempaa tarjontaa, saattaa hän päätyä sellaiselle alalle, joka ei häntä lainkaan kiinnosta. Romaninuoret tarvitsevat tuekseen ohjaajan, joka kohtaa romaninuoren yksilönä ja ohjaa omiin valintoihin. Tällaisia ovat R3:n hanketyöntekijät, jotka auttavat nuoria mm. viranomaisten kanssa asioinnissa.

Hankkeiden hyviä käytäntöjä

R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry on osatoteuttajana ESR-rahoitteisessa Motiivi-hankkeessa ja toteuttaa lisäksi STEA:n rahoituksella Romaninuori- ja R3 Action! -hankkeita. Hankkeiden hyviä käytäntöjä ovat:

1)    R3 Action! -hanke: Nuorten aktivoiva toimintakeskushanke 18-29-vuotiaille nuorille aikuisille. Hanke edistää vantaalaisten nuorten aktiivisuutta ja elämänhallintaa. Tarjolla on avoin nuorisotila, ryhmätoimintaa ja henkilökohtaista ohjausta, jota on saatavilla matalan kynnyksen periaatteella silloin, kun nuori tarvitsee apua. Hanke käyttää toimintamuotona myös liikkuvaa neuvontaa, jolloin ohjaaja käy esim. nuoren asiointiapuna Kelassa, asuntonäytöissä tms. Hankkeen aktiivisin ja pitkäaikaisin toimintamuoto on Tyttöjen ryhmä, jossa tarjotaan erilaisia tekemisen mahdollisuuksia ja tila tytöille.

2)    Romaninuori-hanke: Kohderyhmänä ovat 18-34-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat romanit. Toimintamuotoja ovat asiakasneuvonta, vapaa-ajan toiminta, romaninuorten kerho maanantaisin ja romaninaisten kerho tiistaisin R3:n tiloissa. Tärkeäksi teemaksi on noussut romaninuorten opiskelujen tukeminen. Ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tukena romaninuorten arkielämän toiminnoissa.

Hankkeita yhdistää se, että hanketyöntekijät tarjoavat nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi omana itsenään sekä auttavat nuoria, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa. Hanketyöntekijät ovat helposti tavoitettavissa, ja nuorilla on mahdollisuus edistää yhdellä kertaa useampaa mieltään askarruttavaa asiaa. Erilaisten haasteiden keskellä olevat nuoret saavat näin ollen monipuolista apua hankkeilta. Keskeistä on auttaa nuoria löytämään vastaus kysymyksiin ”Kuka minä olen?”, ”Mitä minä osaan?” ja ”Mihin minä pystyn?”.


Motiivi-ohjaajakoulutus alkaa kuluvalla viikolla kolmannella toteutuksella

Motiivi-ohjaajakoulutus alkaa torstaina 24.1.2019 kolmannella toteutuksella. Koulutuksessa keskitytään tulevaisuussuuntautuneeseen ohjaukseen. Motiivin ohjaajakoulutuksesta voi lukea lisää Kohtaamon blogista."


Metropolian sosiaalialan opiskelija Emmi Vainionpää: Motiivin ryhmätoiminta Villa Ullaksessa osallistaa nuoria

Villa Ullaksen rakennus Helsingin Vuosaaressa
Villa Ullaksen rakennus talvella.

Hankkeen ryhmätoiminta on ollut käynnissä syksyn 2018 ajan Stadin Ammattiopiston nuorten työpajoilla. Yksi mukana olleista pajoista on ollut Kahvila Villa Ullas, joka sijaitsee Vuosaaressa Kallahden alueella Ullaksen puistossa. Kahvilassa on työkokeilupaikkoja kymmenelle nuorelle. Pajalla nuoret pääsevät kartuttamaan kokemustaan asiakaspalvelusta, leivonnasta ja ruoanlaitosta. Villa Ullas on hyvin suosittu vuosaarelaisten keskuudessa, ja asiakasvirta on päivittäin vilkasta.

Motiivi-ryhmätoimintaa järjestettiin pajalla yhdeksän viikon ajan tiistaisin. Ryhmässä käsittelimme nuorten unelmia ja toiveita tulevaisuuden suhteen positiivisten asioiden kautta. Opettelimme tunnistamaan omia vahvuuksia ja tukemaan ryhmän avulla minäkuvaa. Kartoitimme samalla niitä nuorille tärkeitä asioita, jotka motivoivat heitä suunnittelemaan omaa tulevaisuuden polkuaan, käyttäen keskustelujen tukena esimerkiksi Mieltymysmittaria sekä erilaisia symbolikortteja kuten Vahvuus- ja Mythoskortteja.

Ryhmän jäsenet onnistuivat luomaan ryhmästä turvallisen ja luotettavan. Toiminta koettiin tärkeäksi osaksi ryhmäytymistä sen ollen samalla monelle myös hetki, jossa sai työn lomassa hengähtää ja keskittyä omien asioiden miettimiseen saaden niihin tukea muilta osallistujilta.

Näin yksi nuorista kuvailee toiminnan vaikutusta: ”Minulla oli joskus vakavaakin sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joten yllätyin suuresti, kun huomasin, ettei se ryhmätoiminta ollutkaan niin ahdistavaa. Ensimmäisillä kerroilla muistan olleeni hieman hermostunut aina silloin, kun piti itse puhua ja muut kuuntelivat, mutta joka kerralla muutuin vain rennommaksi, eikä viimeisillä kerroilla tullut mieleenkään ahdistua. Tuohon tietenkin vaikutti se, että porukka, niin nuoret kuin vetäjätkin, tulivat koko ajan vain tutummiksi. Ja onhan meillä täällä Ullaksessa mielestäni erittäin hyvä ryhmähenki.”

Myös harjoitteet saivat kiitosta. ”Harjoitteet auttoivat pistämään asioita järjestykseen. Pistivät miettimään tulevaisuutta. Niistä on myös mukava päästä keskustelemaan muiden kanssa. Harjoitteet ovat vaikuttaneet omaan olemiseen ja meidän ryhmähenkeen.”

Mielestäni nämä kommentit kuvaavat hyvin sitä, miten nuoret ovat kokeneet ryhmätoiminnan: kuinka he omalla toiminnallaan tukivat toistensa osallisuutta yhteisössä. Ryhmänä oleminen kehittää samalla vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tulevaisuudessa työelämässä hyödyllisiä.

Myös kahvilan kouluttajat kokivat ryhmätoiminnan lisänneen yhteisöllisyyttä pajalla. ”Toiminta on antanut meille paljon uusia menetelmiä ja apuja ryhmätoimintaan. Näen, että nämä ovat asioita, jotka tukevat myös meidän oman ammattitaidon kehittämistä.”, kommentoi Villa Ullaksen kouluttaja Sirpa.

Oma kokemukseni ryhmätoiminnasta on sellainen, että osallisuus ja toisten tukeminen saatiin aikaiseksi ryhmänä. Nuoret olivat rohkeita tuodessaan omia asioitaan esille toisten kuultavaksi. Kaikki saatiin aikaiseksi ryhmänä: ryhmä toimi peilinä asioissa.


Positiivinen palaute pilotista rohkaisee jatkamaan

Paperi, johon on kirjoitettu positiivisia palautesanoja: pirteä, rento ja mukava, asiantunteva, innostava, energiaa antava.

“Tämän valmennuksen avulla sai uutta uskoa omaa tulevaisuuttaan ajatellen.” Näin kirjoitti nuori, joka osallistui lokakuussa Motiivi-hankkeen Tuunaa tulevaisuutesi -valmennuspilottiin Kouvolassa. Voiko parempaa palautetta toivoa? Valmennuksessa nuoret pohtivat meidän ohjaajien tukemana kysymyksiä kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn.

Pyysimme kymmenpäiväisen pilotin käyneiltä nuorilta palautetta, mikä valmennuksessa oli parasta ja miksi. Kolmen päivän työkokeilu mainittiin monessa lapussa: ”Avaa ovia ja antaa mielikuvia.” Myönteisiä mainintoja saivat myös uratarinoitaan kertoneet yrittäjät ja työllisyydenedistäjävirkamiehet, Marttojen vetämä välipalapäivä ja naprapaattiopiskelijoiden tekemät kuntotestit. ”Kannustava ilmapiiri.” ”Parasta oli kivat, mukavat ja ymmärtävät ohjaajat.” Nämä eivät ole maksettuja mainoksia, vaan nuorten positiivisia palautteita. Mukava henki vallitsi sekä nuorten että ohjaajien yhteistyössä. Organisaatiorajat ylittävä toiminta palkitsi ja kehitti siis meitä kaikkia.

Kysyimme tietenkin myös, rehellisyyden nimissä, mikä ei toiminut ja mitä kehitettävää olisi. Työkokeilun olisi toivottu olevan pidempi kuin kolmipäiväinen, ja työpaikan hankkimista voisi miettiä jo valmennukseen haun vaiheessa: ”Lyhyellä varoitusajalla hankala päästä moniin paikkoihin.” ”Kokonaisuudessaan ehkä hiukan sekava kokonaisuus aiheiden suhteen.” ”Päivät ei olleet todellakaan tylsiä, vaan sopivan vaihtelevia.” Olemme yksilöitä, eli toisen hyvä on toisen tylsyys. Nuorten kommenttien pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toista valmennusjaksoa, esim. tiivistämään teoriaosuutta ja laajentamaan työelämään tutustumisjaksoa. Tarkoitus on muokata ohjelmasta näppärä, pysyvä työväline Ohjaamoille.

Jokainen valmennettu sai aherruksestaan todistuksen, josta ilmenevät sisällöt ja opiskeltu tuntimäärä. Paperista lienee hyötyä ainakin urapolun alussa kehittämisvälineenä. Hankkeessamme on suunnitteilla ammattiopiston verkkokurssi näistä aiheista, eli tämän tyyppistä valmennusta yritetään saada hyväksiluettavien opintojen joukkoon.

Itsearviointi on tärkeä osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Siihen ohjattiin valmennuspilotissamme sekä suullisesti että sähköisesti. ”Hyvä fiilis ja oli kiva, että itsearviointi tehtiin alussa sekä lopussa, koska huomasi omien vastauksien osittain muuttuneen. Tämä itsearviointi sai silmiä avautumaan omaa itseään kohtaan, että minä riitän. Mutta pystyn ”parantamaan” elämääni.”

Pyysimme nuoria arvioimaan valmennusta asteikolla 5 – 10, ja arviot pyörivät seiskasta kymppiplussaan. Keskiarvo läheni ysiä, eli kiitettävää koputeltiin. Tämä velvoittaa ja rohkaisee jatkamaan!


Metropolia AMK:n sairaanhoitotyön opiskelijat Teea Paul ja Susu Klingberg tekivät opinnäytetyön päihteitä käyttävien syrjäytyneiden nuorten terveyspalvelujen käytöstä

Mies istuu maassa nojaten betoniseinään kädessään lappu, jossa lukee "Stop drugs".

Teimme opinnäytetyömme päihteitä käyttävien syrjäytyneiden nuorten terveyspalveluiden käytöstä. Tutkimuskysymyksemme oli: mitä syrjäytyneiden päihteitä käyttävien nuorten terveyspalveluiden käytöstä tiedetään. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Eurooppalaiseen tasoon verrattuna alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat Suomessa nuorison keskuudessa vähentyneet. Silti osa nuorista ajautuu entistä rajumpaan päihteidenkäyttöön. Päihteiden käyttö itsessään ei ole vähentynyt, mutta asenteet päihteitä kohtaan ovat lievempiä.

Syrjäytyminen on moniulotteinen käsite, eikä voida tarkasti määrittää, kuka on syrjäytynyt. Korkeintaan voidaan arvioida syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä voidaan tunnistaa, kun tiedetään, mitkä asiat voivat altistaa syrjäytymiseen. Näitä asioita voivat olla mm. perheen sisäiset ongelmat, terveyteen liittyvät ongelmat, huostaanotto, mielenterveyden ongelmat ja koulutuksen sekä työelämän ulkopuolelle jääminen.

Terveydenalan ammattilaisten tulisi eri toimintayksiköissä (mm. perusterveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, päivystyspoliklinikat) tunnistaa syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Terveysasemilla, opiskelijaterveydenhuollolla ja lääkärillä onkin tärkeä rooli ongelmien varhaisessa havaitsemisessa, vaikka kohtaamiset potilaan kanssa ovat yleensä lyhyitä. Henkilökunta tarvitsee lisää koulutusta näiden nuorten tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Tutkimusten muukaan nuoruudessa koettu masennus saattaa altistaa nuoren käyttämään päihteitä, ja päihteiden käyttö on yksi syrjäytymisen riskitekijä.  Nuori ei välttämättä pelon tai häpeän vuoksi ota päihteiden käyttöään esille vastaanotolla tai ei ajattele, että päihteiden käytöllä olisi vaikutusta terveydentilaan. Terveydenalan ammattilaisen tulisikin kysyä nuoren mielialasta ja päihteiden käytöstä luontevasti, ilman syyllistämistä. Nuoret hyötyvät avoimesta keskustelusta, jossa heille annetaan näyttöön perustuvaa tietoa. Tutkimusten mukaan syrjäytyneet käyttivät enemmän terveyspalveluita, vaikka toisaalta riski terveyspalveluiden ulkopuolelle jäämisessä on suuri. Heikommassa sosiaaliekonomisessa asemassa olevat kokivat myös saavansa vähemmän tietoa sairaudestaan tai kokivat etteivät voi vaikuttaa hoitoonsa. 

Syrjäytyminen on laaja ja moniulotteinen käsite, eikä sitä voida tarkastella yhdestä näkökulmasta. Monimuotoisuutensa vuoksi se koskettaa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia eri yksiköissä. Yksilön sekä yhteiskunnan kannalta syrjäytyminen ja sen ehkäisy tulevat olemaan yhä näkyvämpiä ja ajankohtaisempia ilmiöitä, minkä takia tulevaisuudessa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Teksti: Teea Paul ja Susu Klingberg
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Päihteitä käyttävien syrjäytyneiden nuorten terveyspalveluiden käyttö : Kirjallisuuskatsaus
Paul, Teea; Klingberg, Susu (2018) (Theseus)


NäytönPaikka esillä Minne miehen matka 2 -seminaarissa Tieteiden talolla 7.11.2018

Esimerkkinäkymä NäytönPaikan Arviointimittarista

Motiivi-, Matti- ja Auta miestä mäessä -hankkeet järjestivät yhteisseminaarin Tieteiden talolla 7.11.2018. Seminaarin aiheena oli heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, erityisesti nuorten miesten, ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy. Toisena aiheena oli nuorten miesten oman elämäntilanteensa kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja realistisia ammatillisia tavoitteita kohti toimiminen.

Motiivi-hanke esitteli nuorten ryhmänohjauksissa käytettävää, Suomen Setlementtiliiton hallinnoimaa NäytönPaikka-palvelua. Palvelusta on kehitteillä uusi versio, johon Linda Hublin ja Marianne Sipilä ovat kehittäneet arviointimittarin. Sen avulla nuori voi kartoittaa omaa terveydentilaansa ja muita hyvinvoinnin tekijöitä sekä hahmottaa, mitkä terveydelliset seikat mahdollisesti vaikuttavat hänen tilanteeseensa koulutus- ja työmarkkinoilla. Arviointimittaria on testattu ja yhteiskehitelty yhdessä nuorten kanssa R3:ssa ja Helsingin työpajoilla keväällä 2018. Arviointimittari on valmistuttuaan siirretty NäytönPaikka- palveluun. (Lue aiemmin tällä blogisivulla julkaistu teksti nimellä Arviointityökalun kehittäminen osaksi Motiivi-ryhmätoimintaa)

NäytönPaikkaa on usein kuvattu sähköiseksi työpöydäksi asiakkaan ja työntekijöiden välille tai digitaaliseksi kartaksi omaan elämään. Palvelua voisi myös verrata kansioon, oman elämän portfolioon, jota käyttäjä kuljettaa mukanaan ja josta jakaa ympärillä olevalle verkostolle lukuoikeuksia. Palvelussa on omaa elämää näkyväksi tekeviä valmiita työkaluja. Uusi arviointimittari on rakennettu NäytönPaikka-palvelussa työkalun sisälle. Arviointimittarin avulla nuori voi arvioida omaa elämäntilannettaan ja tehdä sen halutessaan näkyväksi ympärillä olevalle tukiverkostolle. Mittaristo tarjoaa tarkentavia apukysymyksiä elämäntilanteen eri osa-alueisiin, ja halutessaan käyttäjä pystyy tallentamaan ja visualisoimaan vastauksensa. Kysymykset ovat voimavaralähtöisiä, positiivisia väittämiä, joihin käyttäjä pystyy vastaamaan neliportaisella asteikolla (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä). Työkalu toimii myös hyvänä keskustelutyön apuvälineenä.
NäytönPaikka-palvelun tekninen ja sisällöllinen uudistus on parhaillaan käynnissä ja uutta versiota voimme odotella testikäyttöön jo ensi kesään mennessä. Uudistuksessa huomioidaan myös visuaalinen ulkoasu sekä teknisen alustan päivittäminen. Käyttäjä tulee saamaan helposti käytettävän, tulevaisuuteen suuntaavan ja eri elämäntilanteiden tarpeisiin vastaavan digitaalisen työskentelyalustan.

NäytönPaikka-nettipalvelu


Metropolia AMK:n sairaanhoitotyön opiskelijat Minna Kassila ja Elli Mäkinen tekivät opinnäytetyön syrjäytyneen nuoren mielenterveyden tukemisesta terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyön avulla

Ahdistunut mies on peittänyt kasvonsa käsillään.

Tekemämme opinnäytetyön, Terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö syrjäytyneen nuoren mielenterveyden tukemisessa, tavoitteena oli antaa työkaluja Motiivi-hankkeelle selvittämällä, miten perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö voisi tukea syrjäytynyttä nuorta, etenkin silloin, kun tällä on mielenterveyden häiriöitä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteistyötä perusterveydenhuollolla ja kolmannella sektorilla on. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaattein.

Tulokset jaoteltiin kolmeen kategoriaan, jotka olivat: Mielenterveyden tukeminen perusterveydenhuollossa, Mielenterveysasiakkaille suunnitellut palvelut kolmannella sektorilla sekä Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö. Nuorten ikähaarukka on rajattu 13-29-vuotiaisiin.

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen on siirretty kuntien vastuulle. Perusterveydenhuoltoa pidetään ensisijaisena paikkana mielenterveysongelmien hoidossa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyden tukeminen aloitetaan jo neuvolassa, ja se jatkuu läpi lapsuuden ja nuoruuden kouluterveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollolle kuuluvat erityisesti terveystarkastukset, joiden tavoitteena on löytää varhaisessa vaiheessa ne perheet ja nuoret, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea.

Kolmannen sektorin palveluista nousi esiin etenkin Vamos-toiminta, joka on tarkoitettu nuorille. Vamosta ylläpitää Helsingin Diakonissalaitos. Toiminnan tarkoituksena on ehkäistä nuorten jäämistä yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Vamos-palvelut on tarkoitettu 16-29-vuotiaille nuorille. Palvelut ovat maksuttomia oman paikkakunnan asukkaille. Vuonna 2013 mukana oli jo 1343 nuorta.

Muita kolmannen sektorin palveluita, joita työssämme esittelimme, ovat erilaiset asumispalvelut, tukihenkilötoiminta, vertaistukiryhmät potilaille ja omaisille, uravalmennus, ryhmätoiminnot, erilaiset valmennuskurssit, ehkäisevä ja etsivä nuorisotyö sekä erilaiset koulutukset ja tapahtumat. Kolmannen sektorin järjestöistä Vamoksen lisäksi esiin nousivat FinFami, Nuorten ystävät ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry.

Motiivi-hankkeen yhteistyökumppanina toimii R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, jonka tarkoituksena on yhdessä julkisen sektorin kanssa ehkäistä 16-26-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja edistää heidän asemaansa yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa nuorille neuvonta- ja ohjauspalveluita ja edunvalvontaa sekä järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia.

Perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö näkyy rahoituksena, ohjauksena eri palveluiden piiriin sekä asumispalveluissa. Toimivalla yhteistyöllä järjestöt pystyvät tunnistamaan kunnan puolelta erilaisia palvelutarpeita, mikä antaa järjestöille paremmat mahdollisuudet tarttua asiakkaan tarpeeseen joustavasti ja helposti. Järjestöjen ammatillisuus tukee kunnan palveluita, mikä puolestaan vahvistaa moniammatillista tiimityötä.

Työ sopii loistavasti alan opiskelijoiden - ammattilaisten ja asiasta kiinnostuneiden - tietopankiksi. 

Teksti: Minna Kassila ja Elli Mäkinen
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyö syrjäytyneen nuoren mielenterveyden tukemisessa; Kassila, Minna; Mäkinen, Elli (2018) (Theseus)


Motiivi esillä nuorisotutkimuspäivillä

Motiivi-hankkeen Metropolian projektipäällikkö Eija Raatikainen ja Kaakkois-Suomen AMK:n (XAMK) entinen projektipäällikkö Kirsi Purhonen

MOTIIVI -hanketta esiteltiin 5.11.2018 Nuorisotutkimuspäivillä Helsingissä. Kirsi Purhosen ja Eija Raatikaisen otsikko oli: Kuka minä olen, Mitä minä osaan, Mihin minä pystyn? – Heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret oman tulevaisuuden rakentajina identiteettikehityksen ja palveluja osana työryhmää ”HYVÄ, PAREMPI OHJAUS – OHJAAMOJEN KEHITTYVÄT KÄYTÄNNÖT"- järjestelmän välimaastossa.

Nuori peilaa itseään ja omaa identiteettiään toisiin nuoriin ja ympäröivään yhteisöön. Hänen on asemoitava itsensä suhteessa moneen asiaan ja tehtävä valintoja. Valintojen tarjonta ja määrä ovat valtavat ja päätöksenteko niiden välillä on vaikeaa. Miten nuori pystyy tekemään omannäköisiä elämänsuunnan valintoja, mikäli hänen kokonaiskäsityksensä omasta itsestä, omista taidoista tai omasta kyvykkyydestä on vielä hahmottumatta?

Motiivi-hanke on kehittänyt ja testannut erilaisia toiminnallisia ja tulevaisuussuuntautuneita ohjauksen menetelmiä. Näiden menetelmien avulla nuori voi hahmottaa omaa tulevaisuuttaan pienissä erissä ja rakentaa omannäköistä elämänkuvaansa kohti unelmia, realisoimalla ensin unelmien saavuttamiseen tarvittavat reunaehdot.

Nuorisotutkimuksen esityksessä nostimme esille nuorten kanssa tehtävässä työssä käytettyjä digitaalisia ja tulevaisuussuuntautuneita ohjausmenetelmiä sekä nuorten ja ammattilaisten kokemuksia ja pohdintaa monialaisesta ohjauksesta.

Nuorisotutkimuspäivien ohjelma ja abstraktikirja englanniksi (pdf) 


Arvioi ihmistä vasta, kun olet kulkenut päivän hänen saappaissaan!

Millaisiin saappaisiin Sinä haluaisit hypätä?

Erilaisia saappaita ripustettuna kaupan rekkiin.

Motiivi-hankkeen kymmenpäiväiseen ”Tuunaa tulevaisuutesi”-valmennuspilottiin osallistui Kouvolassa seitsemän alle 30-vuotiasta työtöntä nuorta lokakuussa 2018. He etsivät erilaisten digitaalisten ja kasvokkaisten keinojen avulla vastauksia kysymyksiin ”Kuka olen? Mitä osaan? Mihin pystyn?” Jokaiseen valmennuspäivän kuului yrittäjätarinoita, ohjaavien työntekijöiden vierailuja tai tutustumiskäyntejä. Henkilökohtaisten kontaktien solmiminen eri alojen ihmisiin oli valmennusohjelman parasta antia sekä nuorille että meille ohjaajille. Valmennuspäivien aikana konkretisoitui myös se, miten monipuolisia palveluja kaupunki asukkailleen tarjoaa.

Nuoret saivat valita oman työelämääntutustumispaikkansa. Työt vaihtelivat hautausmaan haravoinnista ja eläintenhoidosta mediataitojen harjoitteluun. Nuoret olivat tyytyväisiä kolmen TET-päivän antiin, sillä se auttoi hahmottamaan urapolun seuraavaa käännettä.

Pilottiohjelman viimeisen päivän päätteeksi tutustuimme porukalla Kouvolan teatteriin. Näyttelijä Raimo Räty kierrätti meitä kulisseissa ja haasteli eläväisiä tarinoita paikan ja sen ihmisten historiasta. Oman uratarinansa kertoivat lavastaja, puvustaja, valaisija ja äänityöntekijä. Heidänkin tiensä oli polveillut monien vaiheiden, harjoitteluiden ja opiskelujen kautta nykyiseen pestiin. Yhteistyön merkitys korostuu teatterin teossa: kun näyttelijä farssissa putoaa puusta maahan, hän voi luottaa kollegoiden varmistamaan turvalliseen alastuloon.

Teatterikäynti avasi silmiä myös empatian suuntaan. Eläytyminen toisen ihmisen asemaan ja kohtaloon on hieno taito kaikessa työssä - missä siihen perinpohjaisemmin coachataan kuin teatteriesityksessä? Puvustamossa, kymmenientuhansien asusteiden katveessa, elimme todeksi vanhan viisauden: ”Arvioi ihmistä vasta, kun olet kulkenut päivän hänen saappaissaan!”


Aleksis Kivi olisi hyötynyt Motiivi-hankkeesta

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi etsi omaa tietään, harhaili, kärsi ja löysi. Hän ei saanut kovin hehkeää aikalaispalautetta seitsemän veljen seikkailuistaan, mutta myöhemmin se nostettiin kulttiteokseksi kansakunnan kaapin päälle. Nuori Aleksis olisi varmasti hyötynyt Motiivi-hankkeen ”Tuunaa tulevaisuutesi” -valmennusohjelmasta.

Kymmenpäiväiseen valmennuspilottiin osallistuu Kouvolassa noin kymmenen alle 30-vuotiasta nuorta. Yksi on kiinnostunut kirjoittamisesta, toinen kipuilee esiintymisjännityksen kourissa, kolmas etsii tulevaisuuden alaansa. Heitä kaikkia auttaa ryhmässä verkostoituminen, työelämään tutustuminen, uratarinoiden kuuleminen ja video-CV:n laatiminen.

Kuka olen? Mitä osaan? Mihin pystyn? Nämä valmennusohjelmamme kysymykset ovat ajankohtaisia niin nuorille kuin vanhoille, siis meille ihmisille ylipäätään arvoituksellisessa universumissamme. Syvään ihmisyyteen liittyvät pohdinnat koskettavat yhtä lailla ohjaajia kuin ohjattaviakin. Jo ensimmäisenä valmennuspäivänä pääsimme keskustelemaan itsetuntemuksen perusteista ominaisuusmarkkinoiden avulla. Minä löysin tiskiltä, vaihtokauppojen jälkeen, omakseni luonnehdinnat ’lämmin’, ’hätäilijä’ ja ’taiteellinen’.

Elämänsä vaikeista vaiheista huolimatta Aleksis Kivi loi maailmaan kirjallista iloittelua ja toi teksteillään valoa ihmismieleen. Toimikoon Motiivi-hanke samoin! Kajauttakaamme ilmoille ilolaulu veljeksistä vanhimman eli Juhanin kanssa:

”Mitä minä huolin, veitikka nuori,
jolla on rinta kuin Tunturi-vuori?
Frallaralla rallaralla rallarallalaa!”


Kesän kuulumisia Kouvolasta

Keskustelutilaisuus ohjauksen teemasta 14.8.2018 XAMK:n kampuskirjastolla Motiivi-hankkeen ja Ope valmentaa -kirjan kirjoittajien, Kristina Strömin ja Kati Pakkalan kanssa. Kuva: Sini Joutjärvi
Tilaisuuden osallistujia keskustelemassa kirjan kirjoittajan kanssa.

Kouvolassa järjestettiin 12.6.2018 ristiinpölytysseminaari koko Motiivi-hankkeen verkostolle. Päivän teemana oli menetelmien esittely, opinnäytetöiden tulosten esittely ja Kouvolan osahankkeen haastattelujen tulosten alustava esittely. Lainasimme myös Mikkelin XAMK:n osaamista, kun Sanna Lappalainen kertoi Digillä duuniin -hankkeen kokeiluista.

Erilaisten digitaalisten ja pelillisten menetelmien arvo piilee siinä, että menetelmien käyttö ja tarkoitus on tarkkaan mietitty, jolloin niillä on selkeä lisäarvo eivätkä ne jää irrallisiksi tempuiksi. Tämä ajatus konkretisoitui muun muassa yhteisöpedagogiopiskelija Anni Tainan vetämän ryhmän loppukeskustelussa. Ryhmäprosessi oikein käytetyillä menetelmillä tuottaa parhaimmillaan osallisuutta ja toivoa!

Elokuussa viritettiin keskustelutilaisuus ohjauksen ympärille 14.8. XAMK:n kampuskirjastolla Motiivi-hankkeen ja Ope valmentaa -kirjan kirjoittajien, Kristina Strömin ja Kati Pakkalan kanssa. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa esiteltiin Kouvolan Motiivi-hankkeen tuloksia ja tilaisuus oli samalla kirjan julkistamistilaisuus. Valmentava ja kannustava ohjauspuhe on asia, joka on yhdistänyt meitä verkoston toimijoita hankkeen alusta asti.


Motiivi- ja Matti -hankkeet järjestivät yhteisen ristiinpölytysseminaarin 31.5.2018

Motiivi-ohjaajakoulutusten yhteiskehittelyä
Motiivi-ohjaajakoulutuksen osallistujat ja ohjaajat istuvat ringissä keskustelemassa ohjaajakoulutuksen kehittämisestä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoimat Motiivi: Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät ja Matti: Miesten matkat työhön - ylisukupolvisten työttömyyden kierteiden katkaiseminen -hankkeet järjestivät yhteisen ristiinpölytysseminaarin hankkeiden tuloksista kertomiseksi ja hyvien käytänteiden vaihtamiseksi. Lisäksi seminaarissa esiteltiin opiskelijoiden hankkeisiin opinnäytetyönään tuottamaa materiaalia. Hankkeita yhdistää nuorten elämänpolun löytäminen sekä yhteistyö nuorten työpajojen kanssa.

Seminaariin osallistui 22 henkilöä: hankkeiden projektipäälliköt ja hanketyöntekijöitä, hankekumppaneiden edustajia, Helsingin kaupungin nuorten työpajojen ohjaajia sekä hankkeisiin materiaalia tuottavia, opinnäytetyötään hankkeille tekeviä opiskelijoita. Aamupäivä koostui hankkeiden hyvien käytäntöjen ja tulosten esittelyistä, ja iltapäivällä pidettiin yhteiskehittelytuokio Motiivi-ryhmätoimintamallin juurruttamiseksi. Helsingin kaupungin nuorten työpajojen ohjaajat suunnittelivat Motiivi-ohjaajakoulutusten vetäjä Jouni Piekkarin johdolla syksyn ohjaajakoulutuksia. Toisessa ryhmässä jatkojalostettiin opiskelija Linda Hublinin opinnäytetyönään Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut -osaamisalueen lehtori Marianne Sipilän ohjauksella tuottamaa terveystietopakettia, joka tulee osaksi NäytönPaikka-palvelua.

Osallistujat olivat motivoituneita ja päivä oli tuottelias. Erityisesti työpajaohjaajat kokivat hyödylliseksi sen, että saivat olla mukana Motiivi-ohjaajakoulutusten suunnittelussa. Yhteiskehittely todettiin hyväksi työskentelytavaksi, jota jatketaan myös tulevaisuudessa.


Opiskelijat Anne-Mari Virtanen ja Pirina Surakka toteuttivat opinnäytetyönään terveysaiheisia verkkosivustoja sisältävän linkkilistan NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjille

Teimme toiminallisen opinnäytetyön Motiivi-hankkeeseen yhteistyössä NäytönPaikka-verkkopalvelun kanssa. Verkkopalvelun kehittämissuunnittelija Miikkael Ringman toi esille tarpeen uudistetusta linkkilistasta, jonka linkit liittyisivät terveyteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda NäytönPaikka-verkkopalvelun linkkilistaan helppokäyttöinen ja selkeä terveysosio. Tavoitteena on, että NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjät löytävät helposti yhdestä paikasta terveyteen liittyvät ajankohtaiset sekä luotettavat sivustot. Linkkilistalle tuotettiin 51 linkkiä eri internetsivustoille. Linkit otsikoitiin järkevien aiheiden alle, jotta käyttäjien on helpompi löytää hakemaansa tietoa. Otsikoiksi valikoituivat:

  • Akuutti apu
  • Apua ja tukea
  • Riippuvuudet
  • Terveys
  • Mielenterveys
  • Seksuaalisuus.

Linkkilistan toteutuksen verkkopalveluun tekevät Metropolian opiskelijat.

Opinnäytetyösuunnitelman teko

Opinnäytetyöprojekti aloitettiin suunnitelman teolla sekä tutustumalla siihen, mitä terveys on, minkälaista tietoa terveydestä löytyy internetistä ja mitä ihmiset sieltä etsivät. Tarkoituksena oli löytää työssä käytettävä luotettava aineisto, joka tukisi linkkilistan linkkien valinnassa. Opinnäytetyössä käytettiin kansainvälisiä tutkimuksia ihmisten tiedonhausta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jotka saatiin Cinahl- ja Medline-tietokannoista. Internet on yleisesti käytetty terveyteen liittyvän tiedon lähde. Monet käytännölliset, kulttuurilliset ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat siihen, miksi, milloin ja miten ihmiset käyttävät sitä. Viime vuosina terveyteen liittyvän tiedon laatu ja määrä internetissä on lisääntynyt huomattavasti. Luotettavan, edullisen ja nopean internetyhteyden yleistyessä myös terveyteen liittyvän tiedon hakeminen internetistä lisääntyy nopeasti. Tutkimusten vastaajista vähintään 60 % oli etsinyt terveyteen liittyvää tietoa internetistä. Teemoittelun avulla koostimme tuloksista keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten tiedonhakuun: sosiaaliluokka, ikä, perhe, sukupuoli, terveys ja muut vaikuttavat tekijät. Nämä tekijät näkyvät raportissa myös alaotsikoina, joiden alle tiivistettiin aineistosta keskeisimpiä asioita. Kaikki nämä vaikuttavat terveyteen liittyvän tiedon etsintään, mutta suurin vaikutus todettiin useissa tutkimuksissa olevan sosiaaliluokalla. Korkeammassa sosiaaliluokassa oleva henkilö etsii nelinkertaisella todennäköisyydellä terveyteen liittyvää tietoa kuin alemmassa sosiaaliluokassa oleva.

Opinnäytetyön toteutus

Toteutusvaiheessa käytiin NäytönPaikka-verkkopalvelun linkkejä läpi ja poistettiin listalta epärelevantit ja vanhentuneet linkit sekä lisättiin sopivaksi todettuja, luotettavia sivustoja. NäytönPaikka-verkkopalvelua käyttävät eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat henkilöt, joten tilaajan toiveena oli, että linkkilistaa ei kohdistettaisi spesifisiin ikävuosiin, vaan siitä saataisiin mahdollisimman laajaa yleisöä palveleva. Luimme aineistoa liittyen valittuihin verkkosivustoihin, jotta linkkilistalle valikoituivat vain luotettavat sivustot. Aineistona toimivat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportit liittyen terveyteen, esimerkkinä raportit sukupuolitaudeista sekä rokotuksista. Linkkilistan alustava versio testattiin kahdeksalla eri alojen opiskelijalla, sillä uskomme, että koulutuksella voi olla myös vaikutuksia terveyteen liittyvien sivustojen käytössä. Lähetimme osallistumispyynnön ja saatekirjeen yli 30 terveydenalan koulutuksessa olevalle henkilölle. Lehtori Ilkka Kylmäniemi hankki meille tieto- ja viestintätekniikan koulutuksesta neljä henkilöä, jotka myös saivat saatekirjeen, jonka jälkeen he vielä pystyivät päättämään, haluavatko he osallistua. Testauksesta saatiin uusia näkökulmia linkkilistaan ja sen kokoamiseen liittyen. Linkkilistaa muokattiin saatujen vinkkien perusteella, jotta Sairaanhoitajapäivillä meillä oli päivitetty versio, jota esittelimme Metropolia Ammattikorkeakoulun pisteellä yhden päivän ajan keräten messukävijöiden mielipiteitä omista hyväksi koetuista linkeistä. Linkkiehdotuksia saatiin 16 kappaletta, jotka otettiin huomioon lopullista linkkilistaa viimeistellessä.

Opinnäytetyön tulos

Motiivi-hankkeessa käytetään NäytönPaikka-verkkopalvelua digitaalisena työkaluna, joka tuodaan tutuksi hankkeen myötä laajalle alueelle Suomeen. Tuotetun linkkilistan avulla toivomme NäytönPaikka-verkkopalvelun käyttäjien löytävän luotettavan tiedon pariin. Tämän myötä edistäisimme käyttäjien terveystietoisuutta. Tietoisuuden lisäämisellä uskomme olevan vaikutuksia ihmisten terveyskäyttäytymiseen sekä henkilökohtaista terveyttä koskeviin päätöksiin.

Teksti: Anne-Mari Virtanen ja Pirina Surakka
Kuva: Anu Ipatti

Työ Theseus-tietokannassa

NäytönPaikka-verkkopalvelun linkkilista: Motiivi-hanke Virtanen, Anne-Mari ja Surakka, Pirina (2018) (Theseus)


NäytönPaikka-verkkosivusto uudistuu

NäytönPaikka-verkkosivuston uudistusta työstävät Metropolian opiskelijat Sudarshan Koirala ja Otto Järvinen.
NäytönPaikka-verkkosivuston uudistusta työstävät Metropolian opiskelijat Sudarshan Koirala ja Otto Järvinen työn ääressä.

NäytönPaikka-verkkosivusto on parhaillaan uudistuksen alla. Tulevassa versiossa palvelun ulkoasu tulee olemaan kiinnostavampi ja nykyaikaisempi. Käyttäjähallinta helpottuu ylläpitäjälle, mikä nopeuttaa oman tilin luomista ja vähentää ylläpitäjän tämänhetkistä työtaakkaa. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on moderni kieliversiointi, mikä mahdollistaa sivun kääntämisen vaivattomasti eri kielille. Lisäksi NäytönPaikka tulee sisältämään uusia ominaisuuksia, kuten terveyskyselyitä.


Nuorten osallisuuden edistäminen mielenterveyspalveluissa aiheena opiskelija Pasi Jukan Motiivi-hankkeeseen tekemässä opinnäytetyössä

Tekemäni opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa osallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistosta tuli hankkeen ja aihepiirin sekä hoitotieteellisen tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi monitieteellinen, ja se koostui hoitotieteellisen datan lisäksi sosiaali- ja psykologiatieteen aineistosta. Saatuja tuloksia testattiin jo olemassa olevaan osallisuuden malliin.

Osallisuuden malli

Osallisuuden malli muodostuu osista belonging, having ja acting. Belonging-osioon liittyvät tulokset sisältävät tekijöitä hoidon sosiaalisista ja asenteellisista esteistä, nuoren ja ammattilaisen välisestä hoitosuhteesta ja vuorovaikutuksesta, perheen merkityksestä hoitoon sekä vertaistuen merkityksestä. Having-osioon liittyvät tulokset koskevat käytettyjä hoitointerventioita ja -menetelmiä, palvelujärjestelmää tai hoidon jatkuvuutta, yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteita ja taloudellista tukea sekä yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen ominaisuuksia ja taitoja. Acting-osioon liittyvät tulokset koostuvat nuoren tiedonsaannin tarpeesta, nuoren halusta osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, nuoren oman käyttäytymisen ja asenteen merkityksestä hoitoon sitoutumiseen, tavoitteiden asettamisesta ja kotitehtävien teosta, nuorten tarpeesta kokea omaa pätevyyttä ja vapautta tuomitsevuudesta sekä osallisuuden toteutumisen yhteydestä hoidon jatkuvuuteen. 

Opinnäytetyön tulokset

Opinnäytetyö ja sen tulokset vastaavat mielestäni Motiivi-hankkeen ydinajatukseen, kun halutaan tulevaisuusorientoituneesti tukea syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja nuoria aikuisia sekä heidän ammatillista kasvuaan. Vaikka tämä opinnäytetyö ja tutkimuksellinen työ tarkastelevat perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja, voi tuloksia soveltaa osaltaan koskemaan mitä tahansa muuta nuorten parissa tehtävää työtä; niin terveys- kuin sosiaalialan työtä. Uskon, että esimerkiksi nuorten tarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi kokonaisena yksilönä ja omana yksilöllisenä persoonana ei juuri muutu, vaikka siirryttäisiin terveydenhuollosta jonkin muun alan toimintaympäristöön.

Aineelliset resurssit, eli palvelujen saatavuus ja yhteiskunnan tuki sekä sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen tuki niin perheeltä kuin ammattilaisilta, mutta yhtä lailla myös oma aktiivinen toimijuus; nuoren oma asenteellinen ja käyttäytymisellinen sitoutuminen ovat tärkeitä niin mielenterveyspalveluissa, mutta yhtä lailla esimerkiksi koulutusta ja työllisyys- tai urapolkua suunniteltaessa.

Mikään edellä mainituista ei yksin riitä takaamaan nuoren tilanteen kohenemista, mutta kaikki nuo edellä mainitut yhdessä toteutuessaan – belonging, having, acting – voivat saada toivottua, positiivista muutosta aikaan ja edistää nuorten osallisuutta palveluihin.

Teksti: Pasi Juka
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuus perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa Juka, Pasi (2018) (Theseus).


Aurinkoiset terveiset Uusimaa-päivästä!

Miikkael Ringman esittelee Motiivi-hankkeessa keskeistä NäytönPaikka-työkalua.
Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta esittelee NäytönPaikka-verkkopalvelua.
Toiminnallisena ajatustenherättelijänä toimii esimerkiksi Osuma-peli.
Osuma-peli.

Motiivi-hanke osallistui Uusimaa-päivän Kaikki jakoon! Työvälineitä nuorten kanssa työskentelyyn -tapahtumaan, joka oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa! Tapahtuma keräsi yhteen kuusi eri nuoriin liittyvää hanketta. Tarkoituksena oli esitellä hankkeissa kehitettyjä tai hyödynnettyjä työvälineitä sekä pohtia niiden erilaisia käyttötapoja.

Päivä starttasi rytmikkäästi Tämä elämä -hankkeen kehorytmejä hyödyntävällä esittelyllä, minkä jälkeen pääsimme esittelemään Motiivi-hankkeessa vahvasti mukana olevaa NäytönPaikka -palvelua. NäytönPaikka on palvelu, jonka tarkoituksena on tehdä nuoren oma elämä näkyväksi. Se on nuoren henkilökohtainen sähköinen kansio, joka tukee löytämään vastauksia Motiivi-hankkeen keskeisiin kysymyksiin; kuka minä olen, mitä minä osaan ja mihin minä pystyn.

Päivän aikana tapahtumassa päästiin lisäksi mm. tutustumaan Niko97-hankkeessa kehitettävään seksuaaliterveyttä edistävään pienryhmätoimintaan, pelaamaan Osuma-peliä, tutustumaan Combo-hankkeen ammattikirjastoon, jossa kirjojen sijaan lainataankin eri alojen ammattilaisia, sekä virittäytymään sosiaalisen elokuvan käyttöön OpenCinema Agoran elokuvamakupalan myötä.

Nuorten hyvinvointiin ja osaamiseen liittyvien hankkeiden välillä on nähtävissä runsaasti yhtymäkohtia sekä näin ollen myös yhteistyömahdollisuuksia ja uusia kumppaneita. Nimensä mukaisesti päivän tarkoituksena oli laittaa esiteltävät työvälineet jakoon!


Motiivi-hanke esillä EPALE:n blogissa

Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin Epalen verkkosivujen etusivu.

Motiivi-hanke pääsi Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE) blogiin. Jutussa on haastateltu hankkeen projektipäällikkö Eija Raatikaista (Metropolia AMK) sekä osatoteuttajien edustajia XAMK:n projektipäällikkö Kirsi Purhosta ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankekoordinaattori Annukka Kurkea.

Ohjausta tulevaisuustyönä - Itsetuntemuksen avulla lisää voimavaroja nuorille aikuisille -blogiteksti (Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALE)


Opiskelija Taija Järvenpää teki sosiaalialan opinnäytetyönsä Motiivi-hankkeelle tutkien hyvää ohjausta nuorten työpajoilla

Toteutin sosiaalialan opinnäytetyöni Motiivi-hankkeen parissa tutkien hyvää ohjausta nuorten työpajoilla. Työn tarkoituksena oli myös etsiä ehdotus ohjaamisen kehittämisestä entistä paremmaksi. Työ koostui tausta-aineistoon tutustumisesta, ja suurimman annin toi työpajojen työntekijöiden sekä työpajoille osallistuvien nuorten haastattelut. Näiden tietojen perusteella pystyin kategorisoimaan ohjauksen viiteen eri osa-alueeseen: 1) vuorovaikutus, 2) ohjaajan ymmärrys teoreettisesta taustasta, 3) ohjaajan reflektointikyky, 4) motivointi oivalluksiin sekä 5) yksilöllistäminen.

Selvitettyäni hyvän ohjauksen osa-alueet lähdin pohtimaan, kuinka kehittäminen voisi tapahtua palvelumuotoilusta lainatun palvelupolku-menetelmän avulla. Käytin apuna palvelupolkukarttaa, johon sijoitin nuoren saamaa ohjausta ennen työpajalle tuloa, sen aikana sekä sen jälkeen palvelupisteiden avulla. Palvelupolkukarttaa on mahdollista hyödyntää yhdessä työpajojen työntekijöiden sekä nuorten kanssa ja täten tarkastella jokaista vaihetta ohjauksen eri osa-alueiden näkökulmasta. Yhteiskehittämisellä saataisiinkin aikaan entistä parempaa palvelua, koska kehittämisessä olisivat osallisina juuri ne henkilöt, joita palvelu koskee.

Teksti: Taija Järvenpää
Kuvalähde: Pixabay

Työ Theseus-tietokannassa

Ohjauksen kehittäminen nuorten työpajoilla Järvenpää, Taija (2018) (Theseus)


Maahanmuuttajataustaiset nuoret osallisina palvelujen kehittämisessä -opinnäytetyö NäytönPaikka-nettipalvelun kehittämistarpeista

NäytönPaikka-verkkopalvelun etusivu.

Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina, ja Suomi on monikulttuurisempi kuin koskaan ennen. Maahanmuuttajista suurin osa on nuoria ja he kohtaavat usein niin kieleen kuin kulttuuriin liittyviä haasteita. Nuoret tarvitsevat usein lisätukea oppimisen, koulutuspolkujen, hyvän sosiaalisen ja psykososiaalisen kasvun sekä terveyden ylläpitämisessä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus nuorten matalan kynnyksen palveluissa, kuten Ohjaamoissa, on kasvanut vuosi vuodelta. Siksi palveluja tulee jatkossa kehittää aiempaa paremmin myös maahanmuuttajanuorten tarpeita vastaaviksi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK) sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Jaana Mäkinen ja Liibaan Sheekhdoon tarttuivat haasteeseen ja laativat opinnäytetyönsä Suomen Setlementtiliiton hallinnoimasta digitaalisesta NäytönPaikka-nettipalvelusta ja sen kehittämistarpeista.

Opinnäytetyön aihe lähti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Tuija Suikkanen-Malinin ideasta. Suikkanen-Malin ehdotti opiskelijoille perehtymistä meneillään olevaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaan MOTIIVI-hankkeeseen ja hankkeessa käytettävän sähköisen NäytönPaikka-nettipalvelun mahdollisiin kehittämistarpeisiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia sähköisen NäytönPaikka-nettipalvelun käytöstä ja kehittämistarpeista. Tavoitteena oli myös selvittää käyttäjäkokemuksiin pohjautuvia kehittämis- ja ratkaisuehdotuksia, joiden avulla nettipalvelua voitaisiin jatkossa kehittää paremmin myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeita vastaavaksi.

Tulosten mukaan kaikille käyttäjille oli jäänyt positiiviset kokemukset nettipalvelun käytöstä, ja he voivat suositella palvelun käyttöä etenkin työttömille sekä eri tavoin tukea tarvitseville henkilöille. Palvelun työkaluista nuoret käyttivät eniten niitä, jotka tukivat käyttäjiä koulutuksessa ja työllistymiseen liittyvien asioiden hoidossa.

Kehittämiskohteina tulivat näkyviksi Internet-pohjaisen palvelun käyttöturvallisuus, ulkoasun visuaalinen muokkaaminen sekä kielivalikon laajentamisen tarpeellisuus. Nuorten puheista kävi ilmi, että nuorta ei saisi jättää tilanteensa kanssa yksin. Tapaamisten järjestäminen nuoren ja ammattilaisen kesken koettiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeänä.

Opinnäytetyö oli laadullisin tutkimusmenetelmin toteutettu työelämälähtöinen kehittämistyö ja toimijoina oli kuusi 19–30-vuotiasta maahanmuuttajataustaista nuorta. Toiminnallinen osuus toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen, ja tulokset esitellään ketterän kehityksen mukaisesti käyttäjätarinoiden muodossa.

Suomen Setlementtiliitto, NäytönPaikka-nettipalvelu

Teksti: Mäkinen Jaana, Sheekhdoon Liibaan

Työ Theseus tietokannassa

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN NUORTEN KOKEMUKSIA NÄYTÖNPAIKKA-NETTIPALVELUSTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEISTA Sheekhdoon, Liibaan; Mäkinen, Jaana (2018) (Theseus)


NäytönPaikka-verkkopalvelulle kansainvälistä huomiota Sairaanhoitajapäivillä

Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön, ICN:n, puheenjohtaja Annette Kennedy (keskellä vaaleassa jakussa) keskustelee Motiivi-hankkeen asiantuntijalehtori Marianne Sipilän kanssa.
Annette Kennedy keskustelee Motiivi-hankkeen asiantuntijalehtori Marianne Sipilän kanssa.
Yleistunnelmaa Metropolian ja Motiivi-hankkeen messuosastolta
Messukävijöitä Metropolian ja Motiivi-hankkeen messuosastolla.

Sairaanhoitajapäivät olivat 22. - 23.3.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Päivien ohjelmisto oli laaja. Luentoja oli hoitotyön etiikasta, johtamisesta, kliinisestä hoitotyöstä ja kehittämisestä sekä osaamisesta ja koulutuksesta. Teemat liikkuivat toimintojen parantamisesta ja palvelujärjestelmien muutoksista teknologian hyödyntämiseen hoitokeinona ja oppimisen välineenä. Näyttelyyn osallistui tänäkin vuonna yli 4 300 kävijää.

Motiivi-hanke oli mukana esittelemässä NäytönPaikka -verkkopalvelua, jonka osaksi opiskelijat keräsivät osallistujien kokemuksia terveyskysymyksistä. Linkkilistalle on koottu terveysaiheisia linkkejä mahdollisimman kattavasti, painopisteen ollen nuorille syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville suunnatussa materiaalissa. Opiskelijat saivat paljon uusia ideoita ja näkemyksiä sekä työelämän edustajilta että opiskelijoilta. Kansainvälistä kokemusta ja englanniksi asiansa esittämistä pääsi kokeilemaan, kun osastolla vieraili Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön, ICN:n puheenjohtaja Annette Kennedy. Kennedyä kiinnosti NäytönPaikan saatavuus englanniksi sekä terveyspalvelujen ja linkkilistan monipuolisuus. Osastolla vieraili myös Europarlamentin edustaja Sirpa Pietikäinen. MEP Pietikäistä kiinnosti teknologian käyttö potilaiden/asiakkaiden ja omaisten auttamisessa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun edustajia oli jakamassa asiantuntemustaan sekä luennoilla että näyttelyalueella. Hoitotyön pakohuoneessa osallistujat ratkaisivat ”Osaston arvoituksen”, kun hätäkutsu yhtäkkiä soi! Pakohuoneen tapahtumia pystyi seuraamaan näytön ja äänentoiston kautta. Posterinäyttelyssä esiteltiin tutkimustuloksia ja Klinikkalavalla tarjottiin kuulijakohtaisia ja käytännönläheisiä tietoiskuja.

Tänä vuonna Metropolian näyttelypiste TerveysCasino tarjosi elämyksellisen messukokemuksen, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysala-aiheisia peliprojekteja hyödynnettäviksi päivittäisessä työssä. Yhtenä vetonaulana oli ambulanssi, johon kävijöillä oli vierailumahdollisuus. Ensimmäistä kertaa messuosaston teknisestä ja visuaalisesta toteutuksesta vastasivat Metropolian kulttuurituotanto-opiskelijat. Osastolla esiteltiin kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan, pelisovellusten sekä GameStudion toimintaa. Ammattikorkeakoulun, yritysten ja järjestöjen edustajina toimivat Barracuda Disaster, TE3 Balance, Mubik, Motiivi-hanke ja Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelu.

Motiivi-hanke oli edustavasti esillä messuilla. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen rikastuttaa elämää ja antaa näkemystä siitä, mihin ollaan matkalla. Sairaanhoitajapäivät messuineen tarjosi uusia virikkeitä oman ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä verkostoitumista alan toimijoiden kanssa. TerveysCasino antoi toiminnallisen keinon tutustua useisiin toimijoihin yhdellä kertaa.


Arviointityökalun kehittäminen osaksi Motiivi-ryhmätoimintaa

Yksi Motiivi-ryhmätoiminnan kehittämisen osa-alueista on ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi. Motiiviin tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa paitsi koko hankkeen arviointikehikkoa, myös Motiivi-ryhmätoiminnassa käytettävää arviointimittaria, jonka tarkoituksena on toimia toiminnan vaikuttavuuden seurantatyökaluna.

Motiivi-mittarin kehittäminen on aloitettu teoreettiseen tietoon perustuen, mutta sen jatkokehittely toteutetaan hankkeessa toimivien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, työpajaohjaajien ja työpajoilla käyvien nuorten kanssa yhdessä. Tavoitteena on tuottaa työkalu, jota voidaan käyttää paitsi ryhmätoimintajakson alussa ja lopussa toiminnan vaikuttavuuden arviointiin, myös nuorten ja ohjaajien toiveiden mukaan itse toiminnassa. Mittarin osa-alueista voidaan nostaa käsittelyyn nuoria omassa elämäntilanteessaan askarruttavia teemoja, ja näiden mukaan räätälöidä ryhmätoimintaa kulloisenkin ryhmän tarpeiden mukaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi.

Motiivi-mittarin on tarkoitus herättää pohtimaan ja omalta osaltaan auttaa nuoria löytämään vastauksia kysymyksiin kuka minä olen, mitä minä osaan ja mihin minä pystyn. Mittari kartoittaa yksinkertaisten väittämien avulla nuoren omaa arviota mm. elämäntilanteestaan, terveydentilastaan ja arjen sujumisesta sekä auttaa hahmottamaan ja kehittämään tulevaisuusajattelua, työelämätaitoja sekä omaa toimintaa osana ryhmää. Tulevaisuusajattelun herättely, realististen tavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä elementtejä Motiivi-toiminnassa. Mittarin tarkoitus on tukea näiden elementtien saavuttamista työpajatoiminnan kautta yhdessä nuorten kanssa.

Kuvalähde: Pixabay


Järjestötori tarjosi mahdollisuuksia verkostoitumiseen

R3:n kaksi työntekijää istuu R3:n ja Motiivi-hankkeen esittelypisteellä.

R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry esitteli Motiivi-hanketta Järjestöt maahanmuuttajien työnhaun tukena -aamiaistilaisuudessa Helsingin Kaisaniemessä tiistaina 6.2.2018. Tapahtuman järjestivät Uudenmaan ELY-keskuksen Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke ja Töihin Suomeen -hanke. R3 piti tilaisuudessa lyhyen esittelypuheenvuoron yleisesti R3:n toiminnasta sekä Motiivi-hankkeesta. R3:n työntekijät pitivät myös tilaisuudessa esittelypöytää, mistä toiminnasta kiinnostuneet saivat halutessaan lisätietoa.  

Tapahtuma kokosi yhteen pääkaupunkiseudun eri järjestötoimijoita, jotka tukevat maahanmuuttajia työnhaussa ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. R3:lle tapahtuma tarjosi hienon tilaisuuden esitellä hankkeen toimintaa, verkostoitua ja löytää sopivia asiakkaita R3:n järjestämään Motiivi-ryhmätoimintaan.


Työrauha nuorten verkostoissa tuottaa paremman tuen nuorelle

Nainen istuu tietokoneen ääressä keskittyen työhönsä.

Nuorisoalan ja Motiivi-hankkeen verkostoyhteistyö aiheena Kirkon Kasvatuksen päivillä

Motiivi-hankkeen työntekijät Kirsi Purhonen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta sekä Annukka Kurki R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:stä puhuivat nuorisoalan sekä Motiivi-hankkeen verkostoyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista Kirkon Kasvatuksen päivillä 10.1.2018.

Kirkon kasvatuksen työssä painotetaan 2018-2019 rauhan merkitystä ja näin ollen myös kirkon kasvatuksen päivien teema vuodelle 2018 oli rauha. Teeman kautta kirkko kannustaa kirkon ja yhteiskunnan kasvattajia edistämään osaltaan rauhaa ja toimimaan rauhantekijöinä.

Kirsin ja Annukan esitelmä käsittelikin erityisesti rauhaa nuorisotyön verkostoyhteistyön näkökulmasta. Esitelmässä keskityttiin pohtimaan, kuinka nuorten ohjaustyön puolesta tehtävä verkostoyhteistyö saadaan ”rauhoitettua” nuorta parhaiten palvelevaksi, ilman ammattien reviirejä. Motiivi-hankkeessakin käytetty Näytön Paikka -verkkopalvelu toimi positiivisena esimerkkinä ohjaus-ja verkostoyhteistyön kehittämisessä. Verkkopalvelu tarjoaa nuorisoalan työntekijöille valmiin, monikäyttöisen ja asiakaslähtöisen tavan tehdä syrjäytymisen vastaista työtä, hahmottaa ja päivittää nuoren ympärillä olevaa verkostoa, tukea nuorta ja kannustaa tätä ottamaan vastuuta omasta elämästään.

Kuvalähde: Pixabay


Motiivi-ohjaajakoulutukset käynnistyvät

Motiivi-ohjaajakoulutuksen kaksi osallistujaa pukeutuneina naamioihin.

Motiivi-ohjaajakoulutukset ponkaisevat liikkeelle vuoden 2018 alusta. Tarkoituksena on hahmottaa yhdessä työpajaohjaajien kanssa mitä tulevaisuuden suunnittelu oikeastaan tarkoittaa työpajojen toiminnassa ja ohjaajien toimenkuvassa. Mitkä ovat parhaita tapoja luotsata nuoria tulevaisuuteen? Heräävätkö realistiset urasuunnitelmat parhaiten pajatoiminnan lomassa tapahtuvissa keskusteluissa? Tarvitaanko ohjaukseen erityisiä menetelmiä? Mitä digitaalisia välineitä tässä voidaan käyttää? Miten tulevaisuutta ylipäätään pitäisi hahmottaa muuttuvassa maailmassa?

Koulutuksen suunnittelupalaverissa ohjaajat pitivät tärkeänä sitä, että he pääsevät itse tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittymisen tarpeitaan ohjaajina. Myös ajankäyttöön liittyvät kysymykset askarruttavat. Joillakin pajoilla kehitetään parhaillaan intensiivisesti entistä osallistavampaa toimintakulttuuria, jossa nuoret itse vastaavat pitkälti toiminnan suunnittelusta, arvioinnista ja toteutuksesta. Työpajoilla tehdään hyvin erilaisia asioita ja ohjaajien ammatilliset taustat vaihtelevat sen mukaisesti. Koska toimintakulttuurit ovat hyvin erilaisia, ohjaajilla on paljon opittavaa toinen toisiltaan.

Ohjaajia askarruttaa myös kysymys siitä, mitä keinoja heillä on tunnistaa erityisiä ohjauksen tarpeita ja terveyskysymyksiä. Motiivi-hankkeessa kehitetäänkin yhtenä näkökulmana näiden tunnistamista avustavia vuorovaikutteisia digitaalisia välineitä.

Pohdimme ohjaajakoulutuksessa myös, miten nuoret voivat itse olla mukana kehittämässä keinoja tehokkaaseen tulevaisuusorientoituneeseen ohjaamiseen ja itseohjautuvuuteen.

Millaiselta tulevaisuus näyttäytyy nuorten silmissä? Tutkimme tätä kysymystä yhdessä Mediakylpylän nuorten multimediaryhmän kanssa Tulevaisuuden kuvat -työpajassa. Pajassa nuoret tutkivat kuvallisen ilmaisun keinoin positiivisia ja negatiivisia käsityksiään aiheesta. Käytimme muun muassa intuitiivisia tarinakuvakortteja innokkeina henkilökohtaiseen tarinankerrontaan. Näiden pohjalta nuoret lavastivat pajaympäristössä maskein toteutettuja symbolisia kuvia, joissa nuoret samalla opettivat toinen toisilleen uusia kuvankäsittelyohjelmia. Kuva: Mediakylpylä


Motiivi-hanke oli esillä Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarissa 9.11.2017

Metropolian opiskelijoita Motiivi-hankkeen esittelypisteellä Leppävaaran kampuksen aulassa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Master’s -koulutus järjesti Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarin torstaina 9.11.2017 Metropolian Leppävaaran kampuksella.

Järjestyksessään neljäs, jo perinteeksi muodostunut Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari pureutui nyt kansalaisen vapauden, vastuun ja oikeuksien moninaisiin tarkastelukulmiin uudistuvissa palveluissa.

Seminaarin osallistujat olivat kiinnostuneita Motiivi-hankkeen monipuolisesta toiminnasta.

Lue lisää opiskelijoiden mietteitä Uudistuva sosiaalialan osaaminen - Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogista.

Mistä sinä unelmoit? Missä näet itsesi 10 vuoden päästä? Mitä askeleita sinun tulisi ottaa jotta voit saavuttaa tavoitteesi?

Hae mukaan R3:n Motiivi-ryhmään, jossa etsimme yhdessä sinun kanssasi vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Ryhmä starttaa maanantaina 6.11 ja jatkuu kuuden viikon ajan aina 15.12 asti.

Tapaamisia on 2-3 viikossa ja ne järjestetään pääosin R3:n tiloissa Myyrmäessä. Ryhmässä vahvistetaan työelämä- ja työtaitoja, tutustutaan eri oppilaitoksiin ja työnantajiin ja vahvistetaan elämänhallinnan ja arjen sekä tulevaisuuden suunnittelun taitoja. Samalla opimme videokuvausta ja -editointia ammattilaisten johdolla ja käytämme tätä välineenä oman kehityksen reflektoimiseen.

Mukana menossa on myös tubettaja, artisti ja vaikuttaja Kontulan Hassan!

Hakeaksesi ryhmään sinun tulee olla:

  • 18-29 vuotias
  • maahanmuuttaja- tai romanitaustainen nuori
  • aidosti sitoutunut ja kiinnostunut kehittämään omaa työ- ja toimintakykyä
  • sujuva suomen- tai englanninkielen taito

Hae ryhmään mennessä lähettämällä lyhyt kirjallinen hakemus tai lyhyt esittelyvideo itsestäsi sähköpostiin: annukka.kurki r3 fi. Hakuaika päättyy 31.10. Lisätietoja saat Annukalta puh. 045 2251941.


NäytönPaikka palveluun uutta sisältöä: terveys-osio

Metropolian eri tutkintojen opiskelijat ovat vahvasti mukana Motiivi-hankkeessa. Yksi osallistumisen muoto on opinnäytetyöt, jotka ovat herättäneet paljon kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa.

Kaksi opinnäytetöistä keskittyy kehittämään NäytönPaikan terveys-osiota. Opinnäytetöissä sairaanhoitajaopiskelijoiden tarkoituksena on luoda NäytönPaikkaan osio, jossa portaalin käyttäjät voivat itse kirjata terveystietojaan ja jakaa niitä haluamansa työntekijän, esimerkiksi terveydenhoitajan tai työpajakouluttajan kanssa. Samaan yhteyteen kootaan linkkejä, joista löytyy luotettavaa tietoa terveysasioista sekä terveyspalveluista. Opinnäytetöiden työstäminen on alkanut pohtimalla useita kysymyksiä mm. Minkälaista sisältöä terveysosiossa tulisi olla? Miten tieto tulisi järjestää? Miten terveysosio houkuttelisi käyttäjiä, eikä olisi liian hankala käyttää tai vaikea ymmärtää? Minkälaiset linkit oikeasti auttavat löytämään luotettavaa terveystietoa helposti?

Opinnäytetyön tekemisessä opiskelijat pääsevät työskentelemään osana monialaista tiimiä, jossa sairaanhoitajaopiskelijat ja sosiaalialan opiskelijat tuovat omat vahvuutensa esiin opinnäytetyön taustatyössä, ja tekniikan opiskelijat hoitavat tietoteknisen toteutuksen. Tämän lisäksi opiskelijat toimivat yhteistyössä Motiivi-hankkeen eri toimijoiden kanssa. Opiskelijoille tarjoutuu opinnäytetyön tekemisen lisäksi siis mahdollisuus oppia monia yhteistyötaitoja. Motiivi-hankkeelle opinnäytetyöt tuottavat tärkeää tietoa ja NäytönPaikkaan uutta sisältöä.


Motiivi-hanke kouluttaa - NäytönPaikka ja digitaaliset ohjausmenetelmät Kouvolassa

Miikkael Ringman.

Kouvolassa kokoonnuttiin 29.8 koulutukseen, joka oli suunnattu Ohjaamo Kouvolan verkostoille. Miikkael Ringman Setlementistä esitteli NäytönPaikkaa verkostolle. NäytönPaikka -palvelu on tarkoitettu nuorten omaksi työkaluksi, jolla voi tehdä omaa elämäänsä näkyväksi ja hallita omia tärkeitä tietojaan yhdessä palvelussa. NäytönPaikkaan voi rakentaa muun muassa omia päiväkirjoja, ansioluettelon tai omia verkostokarttoja. Nuori voi jakaa haluamansa asiat ja tiedot ohjaavalle työntekijälle, mikäli nuori itse haluaa. Miikkael sai meidät vakuuttuneeksi siitä, että NäytönPaikkaa kannattaa tarjota nuorille heidän omaksi työkalukseen.

Samassa tilaisuudessa käytimme hiukan aikaa erilaisten ilmaisten ja helppojen verkko-ohjausmenetelmien kokeiluun. Kokeilimme muun muassa WordCloud-sovellusta, jolla voi tehdä yksinkertaisesti omaa unelmatyötänsä näkyväksi. Nuorille on luontevaa toimia digitaalisuuden parissa, mutta miten ohjaajina taivumme digitaalisten välineiden käyttöön? Erilaisten appsien käyttö ohjauksessa on helppoa ja usein maksutonta. Kyse on lopuksi vai siitä, miten sovellamme ja viemme oman ohjausmenetelmämme erilaisiin sovelluksiin kysymyksen asettelun kautta.

Oman unelmatyön hahmottamista adjektiiveilla

Erilaiset digitaaliset menetelmät ja sosiaalinen media ohjauksen välineinä kiinnostivat koulutukseen osallistujia ja tarve jatkokoulutuksiin on ilmeinen. Lupasimme tarttua tähän tarpeeseen myöhemmin syksyllä uudelleen.


MOTIIVI-hankkeen ristiinpölytysseminaari kokosi yhteen eri toimijat

Ristiinpölytysseminaarin osallistujia Kouvolan ohjaamon tiloissa.

Motiivi-hankkeen toimijat järjestivät 14.6.2017 ristiinpölytysseminaarin, jossa samanaikaisesti kohtasivat nuoren kanssa toimivat asiantuntijat. Seminaari oli hieno osoitus eri sektoreiden välisestä yhteistyöstä, jossa keskiössä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset.

Nuorisotila Brankkarissa Kouvolan kaupungin nuorisotyönohjaajat tutustuivat Annukka Kurjen johdolla R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n toimintaan, jonka jälkeen Miikkael Ringman Setlementtiliitosta esitteli nuorille tarkoitetun NäytönPaikka-työkalun.

Kirsi Purhonen XAMK:sta esitteli tekemänsä Nuorten kohtaaminen ammattien rajapinnoilla -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus toteutettiin 1.8.2016-31.1.2017. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 299 ammattilaista. Ohjauksen keskeinen filosofia on Minä ja Sinä eikä Minä ja Se (M.Buber). Tässä filosofiassa toteutuu dialogisuus ja tasavertaisuus. Tutkimuksen myötä syntyi uusi käsite: Kolmas työ, jossa nuoren tarpeet asetetaan keskiöön.

Kirsin esityksen jälkeen Motiivi-hankkeen toimijat siirtyivät tutustumaan Kouvolan Ohjaamoon Justiina Lampilan johdolla. Kouvolan Ohjaamo on toiminut vasta lyhyen aikaa, mutta nuoret ovat löytäneet hyvin paikan ja sen monipuolisen tarjonnan.

Lounaan jälkeen Motiivi-hankkeen toimijat jatkoivat Eija Raatikaisen johdolla työkokousta Viiraamolla, joka on yhteisöllinen työtila keskellä Kouvolaa.


Motiivi-hanke.

NäytönPaikka -työkalu

NäytönPaikka-verkkosivusto.

Sosiaalinen media

#motiivihanke

Tulevat tapahtumat


Omat tapahtumat

-


Muut tapahtumat

-


MOTIIVI muualla

Yhteistyössä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk.
R3 maahanmuuttajanuorten tuki ry.
Stadin ammattiopisto.
Suomen Setlementtiliitto.
Suomen Setlementtiliitto.

Mistä sinä unelmoit?