Tutkimusetiikka ja
hyvä tieteellinen käytäntö

Metropolia on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos se tehdään hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat.

Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat: 

  1. Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
  2. Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
  3. Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan.
  4. Tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan ja siitä raportoidaan sekä siinä syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
  5. Tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi on tehty.
  6. Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten - niin työnantajan, vastuullisen tutkijan kuin ryhmän jäsenten - oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tutkimuksen edetessä sopimuksia voidaan tarkentaa.
  7. Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
  8. Tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.
  9. Tutkimusorganisaatioissa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset.

Tutkijoiden tulee noudattaa edellä mainittuja käytäntöjä myös toimiessaan opettajina ja ohjaajina, tutkimustyöpaikan tai -rahoituksen hakijoina sekä muissa oman alan asiantuntijatehtävissä niin tieteellisissä kuin tiedeyhteisön ulkopuolisissakin yhteyksissä.

Eettinen ennakkoarviointi 

Ennen tutkimuksen toteutusta sen eettinen hyväksyttävyys voi edellyttää arviointia. Tutkimusten eettistä ennakkoarviointia tekevät eettiset toimikunnat. Eettinen toimikunta määräytyy tutkijalle hänen toimipaikkansa ja tutkimuksen lajin mukaan.

Lääketieteellinen tutkimus

Kun tutkimuksessa puututaan ihmisen koskemattomuuteen ja tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä mukaan lukien ihmiseen koskemattomuuteen puuttuva hoito- ja terveystieteellinen tutkimus, liikuntatieteellinen tutkimus ja ravitsemustieteellinen tutkimus, tutkimus kuuluu lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain (488/1999, muutokset 295/2004, 794/2012) piiriin.

Tällöin tutkimukselle on saatava ennen sen aloittamista puoltava lausunto sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta.

Ihmistieteellinen tutkimus

Jos tutkimuksen kohteena on ihminen, mutta kyse ei ole lääketieteellisestä tutkimuksesta, eettinen ennakkoarviointi on haettava jos tutkimuksessa:

  • puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen,
  • poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta
  • ei toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa
  • tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta
  • on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus),
  • toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville (esim. perheväkivaltaa koskevat tutkimukset).

Ihmistieteisiin luettavan tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin tekee tutkijan toimipaikan eettinen toimikunta, Metropoliassa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Tutkimuslupa

Mikä on tutkimuslupa?

Kun haluat tutkimuksessasi käyttää Metropolian henkilökunnalta tai opiskelijoilta hankkimaasi tietoa, tarvitset tutkimusluvan. Metropolian opiskelijoiden toisilleen tai henkilökunnalle tekemiin, opintoihin liittyviin kyselyihin ei tarvita virallista tutkimuslupaa. 

Tutkimuslupahakemuksen täyttö

Metropolian tutkimuslupahakemus on sivun alalaidassa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi mm. henkilötietosi, tutkimuksen ohjaajan henkilötiedot, tutkimuksen nimi, tutkimuksen tekijät, tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat, aikataulu sekä Metropolian rooli tutkimuksessa. Hakemuksen lisäksi mukaan tulee liittää tutkimussuunnitelma sekä kysely-/haastattelu-/aineistonkeruulomake ja yhteydenottokirje tutkittavalle.

Kun hakemus on saapunut Metropoliaan

Kun hakemus on saapunut Metropoliaan, tarkistetaan lupaan liittyvät dokumentit ja toimitetaan hakemus Metropolian TKI-johtajan hyväksyttäväksi. Tähän koko prosessiin on hyvä varata aikaa 1-2 viikkoa.

Metropolia myöntää erittäin harvoin opiskelijoiden tai henkilökunnan henkilötietoja tutkijoiden käyttöön. Usein päädytään viemään yhteydenottokirje ja tutkimuslomakkeen linkki Metropolian intranettiin ja tätä kautta saamaan tutkimukseen osallistujia.

Jos kuitenkin pyydät henkilötietojen luovuttamista, tarvitset hakemuksen lisäksi myös rekisteriselosteen.

Rekisteriseloste

Jos tutkimuksessa syntyy henkilötietolain mukainen henkilörekisteri, tulee liitteenä olla myös tutkimuslupahakemuksen sivu 3 sekä tietellisen tutkimuksen rekisteriseloste (HetiL (523/99) 10§ ja 14§) tai rekisteriseloste (HetiL (523/99) 10§). Löydät rekisteriselostelomakkeet tietosuojavaltuutetun sivuilta.

Henkilötietojen luovuttaminen on maksullista. Metropolian tietohallinto laskuttaa noin 50 - 70 e./tunti tietojen keräämisestä.

Tutkija sitoutuu hävittämään henkilötiedot tulosten julkaisemisen jälkeen.

Metropolian opiskelija

Metropolian opiskelijoiden toisilleen tai henkilökunnalle tekemiin, opintoihin liittyviin kyselyihin ei tarvita virallista tutkimuslupaa. On kuitenkin hyvän tavan mukaista kysyä osaamisalueilta lupaa opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistumisesta. Tässä tapauksessa on hyvä ottaa yhteyttä Osaamisaluepäällikköön. Jos tietoja hankitaan suoraan tutkittavilta henkilöiltä haastatteluin, kyselyin tai muilla vastaavilla tavoilla, on hankittava kyseisen henkilön suostumus.

Tutkimuslupahakemus

Allekirjoitettu tutkimuslupahakemus liitteineen toimitetaan skannattuna osoitteeseen: tutkimusluvat@metropolia.fi tai alkuperäinen lähetetään allekirjoitettuna osoitteeseen:
Kirjaamo, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, PL 4000, 00079 Metropolia

Metropolian tutkimuslupahakemus

Lisätietoja

Kati Forsman
Suunnittelija, TKI-palvelut

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Immateriaalioikeudet

Metropolia pyrkii saamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuloksilla mahdollisimman suuren vaikuttavuuden alueelle. Siksi Metropolia ei kerää omaa immateriaalioikeussalkkua, vaan tulokset siirretään niille, joilla on paremmat mahdollisuudet niitä hyödyntää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulokset hyödyntää ensisijaisesti TKI-toiminnan yhteistyökumppanit ja/tai korkeakoululähtöiset yritykset.

Metropolia Ammattikorkeakoulun immateriaalioikeuksia koskevat strategiset valinnat ja linjaukset

Open Access

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry antoi lokakuussa 2009 yhteisen Open Access –lausuman. Lausuman mukaisesti ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien ja tutkijoiden edellytetään rinnakkaistallentavan tieteellisissä julkaisuissa tai korkeakoulun omissa julkaisusarjoissa julkaistut tutkimusartikkelit Theseus-julkaisuarkistoon 1.1.2010 lähtien. Lausumassa suositettiin käyttämään avointa julkaisupolitiikkaa noudattavia julkaisukanavia.

Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Rehtoriensa asettamaan Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettiseen toimikuntaan kuuluvat Arcada, Diak, Humak ja Metropolia.

  • Toimikunta arvioi ennakolta ja antaa lausuntoja tutkimuksista, jotka eivät kuulu lain lääketieteellisestä tutkimuksesta perusteella sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan arvioitavaksi. Toimikunta ei anna jälkikäteen lausuntoja jo suoritetuista tutkimuksista.
  • Ihmistieteisiin luetaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen lisäksi käyttäytymistieteet, hoitotiede, terveystieteet sekä muu yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisiä metodeja käyttävä tutkimus tieteenalasta riippumatta.
  • Tutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä tutkimus-, kehittämis- että innovaatiotoimintaa.
  • Toimikunta antaa lausuntoja jäsenorganisaatioiden tutkijoille.
  • Lisäksi toimikunnan tehtävänä on edistää tutkimuseettistä koulutusta, osaltaan ylläpitää ja kohentaa tutkimuksen laatua ja toimia tutkimusetiikan asiantuntijaelimenä jäsenorganisaatioissaan.
  • Lausunto on maksuton.

Milloin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto?

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ihmistieteisiin luettavien tutkimusalojen eettisiä periaatteita, jotka ovat:

  1. tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen,
  2. vahingoittamisen välttäminen ja
  3. yksityisyys ja tietosuoja.

Tutkijoiden on hyvä perehtyä tutkimuseettisiin periaatteisiin jo tutkimuksen suunnitelmavaiheessa
TENK > Eettinen ennakkoarviointi > Eettiset periaatteet (pdf)

Eettinen hyväksyttävyys on aina arvioitava ennakkoon tutkimuksissa,

  1. joissa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen,
  2. joissa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta (arviointia ei kuitenkaan edellytetä julkisten ja julkistettujen tietojen, rekisteri- ja asiakirja-aineistojen ja arkistoaineistojen tutkimukseen),
  3. joita ei toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa ja joissa se kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lastaan osallistumasta tutkimukseen,
  4. joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta (esim. väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät tutkimukset),
  5. joissa on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus),
  6. joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville (esim. perheväkivaltaa koskevat tutkimukset).

Lisäksi tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon (bachelor-taso) jälkeiseen tutkimustyöhön.

  • Perustutkintojen opinnäytteiden ohjaajat vastaavat siitä, että opinnäytetöissä noudatetaan eettisiä periaatteita.
  • Mikäli perustutkinnon opinnäyte suunnitellaan toteutettavaksi tavalla, joka kuuluu ennakkoarviointia edellyttävien tutkimusasetelmien ryhmään, opiskelija hakee ennakkoarviointia eettiseltä toimikunnalta yhdessä ohjaajansa kanssa.

Eettinen ennakkoarviointi ei siirrä tutkijan vastuuta tutkimuksestaan ja sen ratkaisuista eettiselle toimikunnalle.

Huomattava on, että eettisen toimikunnan lausunto ei ole tutkimuslupa. Luvan tutkimuksen toteuttamiselle antaa kohdeorganisaatio, jossa tutkimus toteutetaan. Lisäksi suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta antavat yksittäiset tutkittavat.

Mitä asioita eettinen toimikunta arvioi

Eettinen toimikunta kiinnittää arviossaan soveltuvin osin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

  • tutkimuksen tarkoitus ja käytettävät menetelmät
  • mahdolliset haitat ja riskit tutkittaville
  • tutkimuksen kulku ja toimenpiteiden kuvaus
  • tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät
  • tutkimuksen suunniteltu julkaisutapa
  • tutkimuksen turvallisuus
  • toimeksiantaja ja tutkimushenkilökunta
  • tutkimuslaitteisto ja tutkimusolosuhteet
  • erityisryhmät
  • tietosuoja
  • taloudelliset seikat ja tutkittavien vakuutusturva
  • tutkimuksesta vastaavan henkilön tehtävät sekä arvio tutkimukseen liittyvistä eettisistä seikoista
  • tiedote tutkittavalle
  • suostumusasiakirjat
  • tutkimuksen rahoitus
  • tiedote tutkimushenkilökunnalle

Lausuntokäsittely

Toimittakaa lausuntopyyntö toimikunnan sihteerille viimeistään 2 viikkoa ennen sen kokouksen ajankohtaa, jossa asia toivotaan käsiteltävän.

Toimikunta ilmoittaa päätöksensä kahden viikon kuluessa käsittelystä. Mikäli haluatte lisätietoja toimikunnan työskentelystä ja tutkimuksen mahdollisesta eettisen ennakkoarvioinnin tarpeesta, ottakaa yhteyttä toimikunnan asiantuntijasihteeriin eettinentoimikunta@arcada.fi.

Syksyn 2018 kokousajat ovat:

  • 18.9.2018 (lausuntopyyntö sihteerillä viimeistään 4.9.2018)
  • 23.10.2018 (lausuntopyyntö sihteerillä viimeistään 9.10.2018)
  • 13.11.2018 (lausuntopyyntö sihteerillä viimeistään 30.10.2018)
  • 11.12.2018 (lausuntopyyntö sihteerillä viimeistään 27.11.2018)

Toimikunnan jäsenet

  • Jyrki Kettunen, TtT, dosentti (liikunta ja tuki- ja liikuntaelimistön terveys), vanhempi tutkija, Arcada, puheenjohtaja
    Varajäsen: Eivor Wallinvirta, TtT (hoitotiede, hoitamisen etiikka), vaativan kliinisen hoidon yliopettaja, Arcada
  • Merja Kylmäkoski, FT (valtio-oppi), nuorisotyön ja nuorisopolitiikan yliopettaja, Humak
    Varajäsen: Katri Kaalikoski, VTT (käytännöllinen filosofia), yliopettaja, Humak
  • Susanna Näreaho, FT (ympäristötekniikka), erityisasiantuntija, Metropolia
    Varajäsen: Anna-Maria Vilkuna, FT, dosentti (Suomen historia), TKI-johtaja, Metropolia
  • Leena Rekola, FT (terveystieteet), hoitotyön yliopettaja, Metropolia
    Varajäsen: Pekka Paalasmaa, FT, dosentti (neurobiologia), yliopettaja, Metropolia
  • Mikko Malkavaara, TT, dosentti (yleinen kirkkohistoria), yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu
    Varajäsen: Sakari Kainulainen, YTT, dosentti (sosiaalipolitiikka), erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toimikunnan sihteerinä toimii Anna Härmä, OTM, lakimies, Arcada