Creating Positive Future - FUTU-hanke

Hankkeen esittely Ajankohtaista Tapahtumat Menetelmät Blogit Tietosuojaseloste

Ajankohtaista

Toivoa, turvaa ja tulevaisuususkoa sosiaalialalle

Toiveikkuus ja turvallisuudentunne rakentavat parempaa tulevaisuutta ja vahvistavat tulevaisuususkoa. Inhimillisen kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen taidoilla voimme alkaa vahvistamaan näiden tärkeiden voimavarojen vahvistumista arkisissa kohtaamisissa. Erityisesti nuoret tarvitsevat meitä turvallisiin ja toivoa tuoviin kohtaamisisiin. Läsnäoleva, kohtaava ja turvallinen aikuinen on merkityksellinen tulevaisuususkon vahvistaja nuorten elämässä. Toivoa, turvaa ja tulevaisuususkoa on mahdollista rakentaa yhdessä!

Viivi Pentikäinen (VTM) on opetus- kasvatus- ja sosiaalialan kehittäjä ja kouluttaja sekä tulevaisuuden hyvää yhteiskuntaa väitöskirjassaan tutkiva positiivisen psykologian asiantuntija. Hän on kirjoittanut kirjat Kukoistava kasvatus ja Hyvinvointitaitojen kukoistava tehtäväkirja (Beehappy Publishing). Viivi Pentikäinen työskentelee Positive Education Oy:ssa hyvinvointiopetuksen kehittäjänä ja kouluttajana sekä useiden kuntien ja kaupunkien kanssa hyvinvoivan yhteiskunnan kehitystyössä.

Lue lisää: Positiivinen oppiminen ja Kukoistava kasvatus

FUTU-hankkeen loppujulkaisu nyt saatavilla verkossa!

Creating Positive Future -hankkeen ydinajatuksista on julkaistu teos Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus. Julkaisussa hankkeen parissa työskennelleet henkilöt avaavat näkökulmiaan hankkeen keskeisistä tuloksista tulevaisuusohjauksen viitekehyksen, ohjauksen areenoiden ja pelillisyyden kannalta.

FUTU-hankkeen lähestyessä loppuaan toivomme, että julkaisu auttaa juurruttamaan hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja opittua tietoa nuorisotyön kentälle.

Nuorten elämä on muutosten aikaa niin sosiaalisesti, emotionaalisesti kuin fyysisestikin. Vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia koetteli monin tavoin heidän resilienssiään ja sopeutumiskykyään. Tulevaisuususkon ylläpito on kuitenkin mahdollista tilanteissa, joissa yhteiskunta kohtaa muutoksia.

Tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa nuorta tuetaan hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoja positiivisen ja realistisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Tavoitteena on saada nuori näkemään oma tulevaisuus positiivisia vaihtoehtoja sisältävänä ja tavoittelemisen arvoisena asiana. Menetelmät ovat nuorilähtöisiä, osallisuutta tukevia sekä nuorten toiveita ja tarpeita kunnioittavia. Ohjauksen keskiössä ovat nuoren vahvuudet ja voimavarat sekä toimijuuden tukeminen.

Opas on suunnattu erityisesti nuorten kanssa ohjaustyötä tekeville ammattilaisille ja alan opiskelijoille, mutta myös muille ohjaustyötä tekeville ja tulevaisuussuuntautuneesta ohjauksesta kiinnostuneille. Sisältöjä voi hyödyntää ja soveltaa eri asiakasryhmien kanssa. Toivomme tämän oppaan tarjoavan sinulle uusia, käytännönläheisiä menetelmiä ja näkökulmia omaan työhösi tai erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiseen.

Pääset lukemaan loppujulkaisun tästä!

Metropolia Woke -pelitapahtuma johdatti Omnian opiskelijat pohtimaan tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksia

Saimme Metropoliaan vieraita Leppävaaran Omniasta, kun amis- ja kaksoistutkintolaiset saapuivat varhain maanantaiaamuna 3.10. Myllypuron kampukselle. Unihiekat vaikuttivat kuitenkin pian ropisevan pois nuorten silmistä, kun he lähtivät pelaamaan kehittämäämme peliä. Peli toimi herättelijänä jo siinäkin mielessä, että askeleita kertyi roimasti joukkueiden kiertäessä kampusta tunnin verran.

Kuva: Pinja Front, Vanhempainliitto

Nimesimme Seppo-alustalle luodun seikkailun Metropolia Woke -peliksi, koska oppilaitoksemme oli sekä ympäristön että tehtävien keskiössä. Pelin koodit johdattivat pienryhmät seikkailemaan ympäri kampusta. Osa tehtävistä koski yleisiä opiskeluun liittyviä seikkoja, kuten opintopisteitä ja opiskelurauhan häiriöitä. Monet tehtävät keskittyivät esittelemään aloja, joita Metropoliassa voi opiskella. Olimme esimerkiksi suunnitelleet tradenomin tutkintoon liittyvän tehtävän, jossa ensin kyseisen tutkinnon opiskelija kertoi videolla hieman kokemuksestaan. Tehtävässä kysyttiin tradenomin keskipalkkaa, jolloin Omnialaiset pääsivät treenaamaan tiedonhaun taitojaan. Lisätehtävänä kysyimme, mihin joukkueessa käytettäisiin ensimmäinen tradenomin palkka. Tarkoituksena tässä oli motivoivalla tavalla havainnollistaa sitä, että tällaisen asian ajattelu voi tulevaisuudessa olla realistista. Joissain tehtävissä Omnialaiset pääsivät miettimään omia taitojaan ja vahvuuksiaan, kuten yllä olevan kuvan esimerkissä.

Joukkueiden mukana kulkeneet ohjaajat Metropoliasta, Vanhempainliitolta ja Omniasta kertoivat nuorten olleen ilahduttavan innostuneita. Peli oli hyvin tasaväkinen ja voittajajoukkue taisikin erottua edeltävästä vain muutamalla pisteellä. Yhtä ryhmää taisi alla olevaa palautetta tulkitessa hieman harmittaa häviö.

Kuvassa joukkueiden loppufiiliksiä tapahtumasta.

Kilpailua tärkeämpää oli kuitenkin antaa nuorille ideoita tulevaisuudesta, missä kuulemma onnistuimmekin. Pelin virittämät keskustelut olivat nimittäin jatkuneet Omniassa. Pari ohjaajaa kertoi joidenkin opiskelijoiden kiinnostuneen pelissä esitellystä alasta. Vanhempainliitolta saimme vielä kuulla positiivista palautetta Leppävaarasta: ”Nuoret oli sanoneet: Olisitte sanoneet etukäteen, että siellä on niin mukavaa! Pääsee pelailemaan!”

Kirjoittaja:

Pinja Havia

Sosionomiopiskelija

Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future -hankkeessa

Discord tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen välineenä

Opinnäytetyömme päätavoitteena oli luoda Discord-palvelimen perusteiden opas sosiaalialan ammattilaisille, joilla ei ole Discord-verkkoalustasta aiempaa kokemusta. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä Discord-verkkoalustan hyödyntämiseen sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa. Lisäksi nostimme esiin keinoja hyödyntää verkkoalustaa tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa. Opinnäytetyö tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille työvälineen syrjäytymisvaarassa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten tavoittamiseen, jotka kiinnittyvät heikosti sosiaalialan palveluiden piiriin. Opinnäytetyön Discord-opas luotiin Metropolian Creating Positive Future - FUTU-hankkeelle työvälineeksi tulevaisuusorientoituneeseen ohjaukseen. FUTU-hankkeen tavoitteena on luoda toimintakykyä edistäviä ja nuorten lähtökohdista kehitettyjä tulevaisuussuuntautuneita toiminta- ja ohjausmalleja, jotka toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Näitä ohjaus- ja toimintamalleja on mahdollista hyödyntää Discord-verkkopalvelimen avulla. Oppaan sisältöä kehitettiin yhdessä sosiaalialan ammattilaisten kanssa ja muokattiin heiltä saadun palautteen perusteella. Päädyimme valitsemaan Discord-verkkoalustan johtuen sen suuresta suosiosta pelaavien nuorten aikuisten keskuudessa, jotka lukeutuvat osaksi FUTU-hankkeen kohderyhmää.

Kuva: Pixabay

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että nuorten sosiaalisissa tavoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Digipelaaminen on nuorten keskuudessa valtavan suosittua kansallisella tasolla ja se on sosiaalisen median ohella suosituimpia tapoja viettää vapaa-aikaa. Esimerkiksi nuorista n. 90% pelaa viikoittain. Pelaavien nuorten keskuudessa Discord-verkkoalustalla on aivan erityinen asema ja nuoret ovat kirjautuneena verkkoalustalle jopa silloin kun eivät pelaa. Koska Discord on sosiaalisen median alusta, yhdistyy siinä pelaaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Discord-verkkoalustan merkitys korostuu myös sen seurauksena, etteivät nuoret enää nykyään juuri käytä nuorisotyön fyysisiä palveluita. Siten pelaamisen ja sosiaalisen median suosion seurauksena Discord-verkkoalustan merkitys tulevaisuuden sosiaalialan kohtaamispaikkana korostuu entisestään. On mentävä sinne missä nuoret ovat ja voidaan puhua verkkoon jalkautumisesta. Lisäksi sosiaalityön näkökulmasta on huomioitava, että liialliseen digipelaamiseen liittyy lisääntynyt riski moniongelmaiseen oirekuvaan, johon liittyy usein esim. syrjäytymistä ja liiallista päihteiden käyttöä. Täten Discord on paras työväline tavoittaa koteihinsa syrjäytyneet, pelaavat nuoret.

Pyrimme pitämään opinnäytetyömme näkökulman mahdollisimman asiakaskeskeisenä. Tavoitteenamme oli luoda työväline, jonka avulla sosiaalialan ammattilaisen on mahdollista luoda matalan kynnyksen kohtaamispaikka verkkoon, täysin nuorten ehdoilla. Sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä painottuvat ns. “common third” eli yhteinen kolmas, elämänhallinta, osallisuus, sekä sosiaalinen kompetenssi. Common third -menetelmässä on keskeistä asiantuntijuuden jakaminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Digipelaaminen antaa erinomaisen mahdollisuuden nuorelle osoittaa asiantuntijuutta varsinkin tilanteessa, jossa ammattilaisella ei ole aiempaa kokemusta digipelaamisesta.

Tutkimusten mukaan uusien alustojen hyödyntäminen on nuorisotyön ammattilaisille vierasta. Asenteet uusia ohjelmia kohtaan ovat kuitenkin positiivisia, mutta ohjelmia aina osata hyödyntää. Tätä ongelmaa pyrimme ratkaisemaan Discord-oppaallamme. Oppaan avulla kenen tahansa on mahdollista perustaa Discord-palvelin oman organisaation tavoitteiden mukaisesti. Näkemyksemme kuitenkin on, että jos palvelinta ei luoda nuorten ehdoilla, se ei todennäköisesti tavoita nuoria ja saavuta pysyvää suosiota. Edellä mainittu edellyttää ammattilaiselta perehtymistä digitaalisten pelien kulttuurimaailmaan. Nuorisotyön kenttä on muutoksessa ja tavoittaakseen nuoret, on ammattilaisen oltava perillä alati muuttuvista nuorisokulttuureista.

Ammattilaisilta saadun palautteen perusteella Discord-opas on onnistunut kokonaisuus. Oppaan avulla sosiaalialan ammattilainen oppii luomaan organisaatiolleen Discord-palvelimen, saa oppaasta keinoja verkko-ohjaukseen, sekä oppii hallinnoimaan sitä. Edellä mainitun lisäksi opas avaa lukijalleen Discord-verkkoalustan tietoturva-asetusten merkitystä verkossa tehtävässä sosiaalityössä, sekä keinoja turvallisen Discord-palvelimen ylläpitämiseen.

Olemme molemmat pitkän linjan peliharrastajia ja olemme tyytyväisiä siihen, miten saimme hyödynnettyä harrastuneisuuttamme osana lopputyötämme. Toivomme oppaan tavoittavan sellaiset ammattilaiset, jotka ovat epävarmoja Discord-verkkoalustan käyttöönoton suhteen.

Kirjoittajat:

Opinnäytetyön tekijät Aleksi Johansson & Jussi Katajala

Laxin opinnäytteessä kohteena työpajanuoret etäohjauksen aikakaudella

Marita Lax on julkaissut sosionomin (AMK) opinnäytteensä ”Etäisesti Läsnä – Nuorten kokemuksia työpajojen etäohjauksesta”. Opinnäytetyössä hän selvittää, kuinka työpajoilla ohjauksen vaihtuminen etäohjaukseen on vaikuttanut nuoriin ja minne he ovat jatkaneet työpajan jälkeen. Laxin työelämäkumppanina opinnäytetyössä toimii Stadin ammatti- ja aikuisopiston Nuorten Työpajat ja on myös osa Metropolian Creating Positive Future -hankettamme.

Työpajat ja FUTU-hanke yhteistyökumppaneineen jakavat yhteisiä teemoja ja tavoitteita, kuten nuorten yhteiskuntaan sujuvamman integroitumisen ja voimavarojen löytämisen toiminnallisuuden avulla. Myös Laxin teoreettisen viitekehyksen pääpisteet osallisuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen, sekä motivointi ovat olleet FUTU-hankkeessa tapetilla.

Kuva: Pixabay

Nuorten kokemuksia etäohjauksesta

Opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. Aineistoon Lax valitsi 50 nuorta, jotka suorittivat Stadin AO:n työpajajaksonsa tiukimpaan koronarajoitusten aikaan. Keskeisimpiä työpajalle ohjautumisen syitä haastateltavien mukaan olivat uuteen alaan tutustuminen alan vaihtoa suunnitellessa, kokemuksen kartuttaminen ja harrastuneisuus sekä toimivamman arjen hallinnan oppiminen. Lisäksi joillekin sosiaalisten kontaktien lisääminen arkeen oli yksi hakeutumisen tarkoitusperistä.

Pandemian takia normaalisti paikan päällä tapahtuva ohjaus siirtyi osittain Teamsiin. Haastatteluista käy ilmi, että pajat vuorottelivat pienryhmiä paikan päällä ja etänä tiukkojen rajoitusten aikaan hybridimallin tapaan. Muutoksia jouduttiin tekemään nopeastikin ja ilmassa leijui epävarmuutta. Etäilystä kärsivät erityisesti ne nuoret, jotka olivat tulleet pajalle sosiaalisten syiden vuoksi. Toisaalta löytyi myös niitä, joille itsenäinen työskentely sopi. Monesta itseohjautuvuus ja palautteen vähyys tuntuivat epämotivoivilta.

Jokaisella työpajalla korostuu eri osaamisala, jolloin nuori voi hakeutua kiinnostuksensa mukaan häntä kiinnostavalle pajalle. Joillain työpajoilla keskitytään esimerkiksi kädentaitoihin, kuten puutöihin tai kankaanpainantaan, kun taas toisilla työskennellään median tai ravitsemusalan parissa. Pajan ala vaikutti selvästi siihen, kuinka hyväksi nuoret kokivat työpajatoiminnan etäohjauksen: ”Kun haastateltavia pyydetiin arvostelemaan etäohjaus kokemuksena asteikolla positiivinen kokemus, negatiivinen kokemus tai neutraali kokemus, enemmistö, 55 % koki etäohjauksen negatiiviseksi. Neutraaliksi etäohjauksen koki 28 % ja positiiviseksi 17 % haastatelluista. Kokemus etäohjauksesta vaihteli suuresti alan mukaan, käden taitojen pajoilla käytännössä kaikki vastaajat kokivat etäohjauksen negatiivisena tai korkeintaan neutraalina, media- ja IT-aloilla taas löytyi enemmän positiivisia kokemuksia.”

Työpajajakson jälkeen

Enemmistö (64%) koki tästä huolimatta saaneensa pajajaksolta sen, mitä oli tullut hakemaan. Työpajajakson jälkeen 31 % haastatelluista nuorista oli päätynyt opiskelemaan, ja näistä lähes puolet opiskeli työpajajaksoon liittyvää alaa. Työelämässä oli 14 % ja työttömänä 22 %. 19 % oli hakenut opiskelemaan haastatteluhetkellä. Loput haastateltavista olivat päätyneet uudelle työpajajaksolle tai muuhun ohjattuun toimintaan.

Vaikka ohjauksen vaihtuminen hybridiksi häiritsikin monia nuoria, todetaan opinnäytteessä työpajatoiminta erittäin tärkeäksi tavaksi osallistaa nuoria saamaan entistä paremmin otetta yhteiskunnasta ja tulevaisuudestaan. Monelle nuorelle työpajajaksot toimivat sysäyksenä kohti opintoja tai työelämää sekä tarjoavat ohjausta elämänhallinnan kysymyksiin.

Kirjoittaja:

Pinja Havia

Sosionomiopiskelija

Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future -hankkeessa

The World of Recovery -pelit: nykyhetkestä vapautumista tulevaisuudessa seikkailevan roolihahmon ja luovuuden kautta

Uusi maksuton scifi-peli, joka soveltuu nuorten ja aikuisten tulevaisuusohjaukseen ja kuntoutumisen tukemiseen.

Keväällä 2022 julkaistu The World of Recovery -mobiilipeli ja tänä syksynä virallisesti julkaistava roolipeli ovat pääasiassa suunnattu aikuisille mielenterveys- ja päihdetoipujille, mutta myös muille elämäänsä hyvinvointia ja tekemistä kaipaaville. Roolipeli The World of Recovery: Salainen tukikohta on tarkoitettu kahdesta kuudelle pelaajalle ja pelinjohtajalle. Siitä on kehitetty digitaalisen pelin rinnalle pöytäroolipeli. Sovellusversiota voi pelata yksin tai esimerkiksi ohjaajan kanssa valokuvia ottamalla edeten, kun taas roolipelissä tarinankulkua ohjaavat valinnat tehdään ryhmässä. Sekä roolipeli että sovelluspeli sijoittuvat kuvitteelliseen tulevaisuuden maailmaan.

Kuva: The World of Recovery -sovellus

Sain pelisuunnittelija Venla Leimun langan päähän. Leimu perustelee pelin tarinan sijoittumista mielikuvitukselliseen tulevaisuuteen sillä, että näin pelaajat voivat irtautua hetkeksi todellisesta nykyhetkestään. Luomansa roolihahmon kautta he pystyvät tarkastelemaan tulevaisuutta kiinnostavana paikkana, jossa tapahtuu positiivisia asioita. Roolihahmo vapauttaa näkemään elämää ja itseä uudenlaisesta perspektiivistä, vaikka Leimun mukaan moni ottaakin hahmoonsa mukaan vaikutteita todellisesta itsestään.

Valokuvaus valittiin sovellusversion mekaniikaksi edetä pelissä, koska se on monelle helposti saatavilla oleva tapa toimia luovasti. Tehtävien tarkoitus on tuottaa onnistumisen kokemuksia ja ne voi toteuttaa metaforisesti tai konkreettisesti. Esimerkkinä tästä eräs tehtävistä pyysi kuvaamaan jotain suurta. Tehtävää voisi lähestyä ottamalla kuvan kerrostalosta tai sitten vaikkapa jostakin itselleen sentimentaalisesti suuresta, tärkeästä, asiasta. Valokuvaus voi motivoida havainnoimaan ympäristöä ja aktivoida liikkeelle lähiympäristöön etsimään kuvauskohteita.

Pelin taustasta

Alkuperäinen idea digitaalisesta pelistä lähti vuosia sitten Lilinkotisäätiön kehittämispäälliköltä. Lilinkotisäätiö on palveluasumista ja toimintaa mielenterveys- ja päihdetoipujille tarjoava organisaatio. Siellä koettiin, että heidän asiakaskuntansa ikäluokalle oli tarpeen suunnitella pelillistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. Sivussa myös digitaidot voivat kehittyä mielekkäällä tavalla.

Hankkeelle haettiin rahoitusta pariin otteeseen, kunnes se saatiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Tässä vaiheessa muun muassa Leimu hyppäsi mukaan suunnittelemaan peliä. Puhelun aikana hän korostaa, että TWoR on kuitenkin suuren ihmisjoukon tiiviin yhteiskehittämisen tulosta läpi hankkeen.

Pelien tehtävien takaa löytyvät toipumisorientaation viitekehyksen kulmakivet: toimijuus, toivo, osallisuus ja kohtaaminen. Moniammatillisen kehittämistiimin avulla jännitys ja epäonnistumisen pelko peliä kohtaan on onnistuttu selättämään, sillä tähän mennessä palaute pelaajilta on ollut huikean myönteistä ­— 100 prosenttia tämänhetkisistä 218 pelaajasta ovat kokeneet pelin aktivoivan heitä sekä lisäävän heidän hyvinvointiaan!

The World of Recovery -sovelluksen löydät ilmaiseksi ladattavana Play Kaupasta ja App Storesta. Roolipelin löytää myös pelin sivuilta tänä syksynä ilmaiseksi ladattavana sähköisenä versiona ja pian siihen pääsee tutustumaan myös painotuotteena!

Kirjoittaja:

Pinja Havia

Sosionomiopiskelija

Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future -hankkeessa

Mattilan opinnäytetyössä syntyi uusi työkalu pelien arvioimiseksi

Metropoliasta pian valmistuva sosionomiopiskelija Joonas Mattila on julkaissut opinnäytetyönsä ”Työkalu kehitettävien pelien arviointiin”. Opinnäytetyön kolme pääpistettä ovat pelikehitys, nuorisotyö ja sosiaalipedagogiikka, sillä työkalu on kehitetty nuorisotyön kentän pelillisiä tarpeita ajatellen.

Opinnäytteen nimen mukaisesti Mattila innovoi työkalun, jolla voidaan mitata pelien hyödyllisyyttä sekä niiden eri elementtien toimivuutta ja soveltuvuutta nuorisotyöhön. Tällainen työkalu onkin tarpeen, sillä kuten opinnäytetyössä käy ilmi, on pelaaminen kiinteä osa lähes 90 prosentin suomalaisen arkea. Suurin pelaajaryhmä ovat nuoret. Myös nuorisotyössä on havahduttu tähän ja ryhdytty hyödyntämään pelillisyyden hyötyjä nuorisotaloilla ja erinäisissä hankkeissa, joista opinnäytetyössä pääosaa esittää Mattilan yhteistyökumppani Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat -hanke.

Kuva: Pixabay

Mattila osallistui ohjaajana kyseisen hankkeen työpajoihin, joiden aikana hän huomasi pelien arviointityökalun puutteen ja päätyi kehittämään itse sellaista. Sen kehittelyä ohjasi teoriapohja peleistä erityisesti nuorisotyössä. Työkalun käyttötarkoitusta hän kuvailee seuraavin sanoin:

Työkalun päämääränä on tarjota yleishyödyllinen tapa arvioida pelejä riippumatta pelin muodosta tai tarkemmasta kohderyhmästä nuorisotyön kentällä sekä tukea pelikehityksen kanssa toimivia ammattilaisia.

Pelillisyyden elementit sosiaalipedagogisesti mitattavaan muotoon

Työkalu perustuu heuristiseen arviointityökalun malliin, jossa pelin eri osa-alueita pisteytetään. Pisteytyksen avulla voidaan saada selville, miten arvion tehneet henkilöt kokevat pelin neljä elementtiä, jotka jaotellaan niiden mekaniikkoihin, tarinoihin, estetiikkaan ja teknologiaan. Mekaniikalla viitataan muun muassa pelien sääntöihin, päämääriin ja rooleihin. Tarinallisuus ei aina ilmene peleissä valmiiksi käsikirjoitettuna vaan se voi muodostua myös pelaajien vuorovaikutuksen ja pelissä tehtyjen valintojen kautta. Estetiikka muodostuu pelin ulkonäöstä ja kaikesta siitä, mitä pelaajat aistillisesti sitä pelatessa kokevat. Teknologialla tarkoitetaan pelin konkreettisempaa rakennetta, joka mahdollistaa pelaamisen, kuten vaikkapa pelilautaa tai kortteja.

Nämä neljä elementtiä tukevat toisiaan ja niitä voi käyttää pelissä myös heijastamaan sosiaalipedagogisia tavoitteita. Työkalu mittaa esimerkiksi sitä, kuinka hyvin sen eri elementeissä on huomioitu tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luovuus, dialogisuus ja nuoren tukeminen yhteiskuntaan integroitumisessa. Työkalua testanneet pitivätkin erityisesti sen jaottelusta erilaisiin teemoihin ja aihealueisiin.

Pääset lukemaan Joonas Mattilan opinnäytetyön kokonaisuudessaan tästä! Mattila on aiemmin myös toiminut harjoittelijana FUTU-hankkeessa kehittämässä sille ominaista pelillistä työotetta.

Kirjoittaja:

Pinja Havia

Sosionomiopiskelija

Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future -hankkeessa

Pakopelistä puhtia lukiolaisille – Tukea hyvinvointiin koronan jälkeisenä aikana ryhmähengen ja uramahdollisuuksien valossa

HYL-lukiolaiset elämysvierailulla Metropoliassa

Kuva: Tehtävävihkonen ja sen tehtäviä

Myllypuron kampuksella järjestettiin Helsingin yhteislyseon (HYL) ensimmäisen vuoden lukiolaisille vierailupäivä perinteistä jännittävämpään muotoon, jossa he pääsivät tutustumaan kampukseen ja sen eri aloihin pakopelin muodossa. Pelissä käsiteltiin lukiolaisille ajankohtaisia teemoja, kuten ajankäytön hallintaa, hyvinvoinnista huolehtimista sekä omien ja muiden vahvuuksien pohdintaa. Pelin tärkeimmäksi teemaksi oli nostettu ryhmähenki ja sen parantaminen, sillä nimenomaan sitä lukiolaiset kaipasivat koronan jälkeisenä aikana.

Toukokuussa järjestetyssä tapahtumassa meininki oli energinen ja täynnä odotuksia. Myllypuron kampuksen käytävillä pyöri tavallista nuorekkaampaa väkeä, hieman hämillään mutta selvästi odottaen tulevaa päivää. Jännitys ei kuitenkaan ollut pääsykoetasolla, vaan lukiolaiset odottivat pääsevänsä luvatulle löytöretkelle. Pakopeli oli muotoiltu löytöretken muotoon, jossa suunnistettiin vihjeiden avulla ympäri kampusta ratkoen tehtävärasteja. Pelin pohjana toimi tehtävävihkonen, johon pelaajat täyttivät vastauksiaan ja jonka vihjeiden avulla he löysivät aina seuraavan tehtävän ääreen.

Osallistujia oli noin 90 lukiolaista sekä noin 50 sosionomiopiskelijaa. Osallistujista muodostettiin noin 5 hengen joukkueita, joista jokaisessa oli myös sosionomiopiskelija, toimien oppaana ja kampuksen asiantuntijana. Löytöretki kampuksen uumenissa huipentui lopussa Metropolian opiskelijan, Euclides De Almeidan rap-esitykseen.

Löytöretkeltä eväitä tulevaisuuteen

Vierailun tarkoituksena oli hyvinvointiteemojen lisäksi antaa lukiolaisille käsitystä ammattikorkeakoulusta ympäristönä, sekä hieman tietoa eri ammattialoista. Tätä tavoitetta olivat mukana syventämässä sosionomiopiskelijat. Osa heistä toimi eri tehtävärastien ohjaajina ja osa kiersi nuorten mukana osana joukkueita. Mukana kiertävät sosionomiopiskelijat toimivat joukkueiden oppaina, mahdollistaen samalla suorat vastaukset lukiolaisille heränneisiin kysymyksiin.

Tehtävävihkonen sisälsi 14 rastia ja ne oli ripoteltu ympäri kampusta. Lukiolaiset pääsivät näkemään valtaosan Myllypuron kampuksen tiloista, nähden samalla palasen monesta eri opintoalasta. Sosionomiopiskelijoilta pääsi myös kysymään ammattikorkeakouluympäristöstä yleisesti. Päivän päätteeksi osallistujat kokoontuivat A-rakennuksen ruokalaan, jonne oli järjestetty loppuhuipennus: rap-show! Esiintyjänä oli Metropolian opiskelija Euclides De Almeida, artistinimeltään NaharY.

Pieni pala uutta maailmaa

Kuva: Euclides A.K.A NaharY

NaharY on suomalaisangolalainen artisti, joka yhdistää kappaleissaan afroamerikkalaisen musiikin ja suomiräpin. Biiseissään hän kuvastaa sekä omaa kasvutarinaansa, että myös rohkaisee kuulijaansa kuuntelemaan unelmiaan ja luottamaan itseensä. Hänen tavoitteensa artistina on inspiroida etenkin nuoria. Euclides työskentelee myös itsekin sosiaalialalla, ja pyrkii tuomaan alalla tarvittavaa ihmisten innostusta myös musiikin muodossa.

Nuorilta kerätyn palautteen perusteella he pitivät paljon vierailupäivästä Metropolian kampuksella. Ryhmähengen koettiin vahvistuneen lukiolaisten välillä ja palautteesta sai käsityksen, että lukiolaiset arvostaisivat tällaista eri koulujen välistä yhteistyötä paljon myös jatkossa. Vaikka katsaus ammattikorkeakoulun maailmaan oli suhteellisen suppea, se antoi nuorille kuitenkin konkreettisen kokemuksen, jonka avulla oman tulevaisuuden mahdollisuuksia pystyy kenties näkemään selkeämmin. Pelillisessä muodossa uuteen ympäristöön tutustuminen teki kokemuksesta nuorille myös miellyttävämmän, kuin mitä se olisi ollut ilman omien luokkatovereiden kanssa pelattavaa peliä.

Kirjoittaja:

Nicol Parviainen, sosionomiopiskelija

FUTU-hankkeen harjoittelija

Pelipäivä Herttoniemen Careeriassa

Kuvakaappaus ympäristöön sidotusta Seppo-pelistä.

FUTU-hanke järjesti yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton Chillisti Mukana! -hankkeen kanssa Herttoniemen Careeria-opistolla Seppo-pelipäivän Careerian merkonomiopiskelijoille. Päivä oli jännittävä ja tapahtumarikas sekä järjestäjille että osallistujille. Tärkeimmät tavoitteet olivat ryhmähengen parantaminen sekä omien voimavarojen ja läheisiltä ihmisiltä saatavan tuen pohtiminen. Päivän sisältöä rikastamassa mukana olivat myös Metropolian sosionomiopiskelijoita, Valo-valmennusyhdistyksen FUTU-auto jalkautuvine tiimeineen sekä Seppo.io-pelifirman tuotekehittäjä. Tällä huikealla kokoonpanolla päivästä saatiin onnistunut kokonaisuus, vaikka mutkiakin matkasta löytyi.

Päivä alkoi lyhyellä esittelykierroksella ja päivän ohjelman läpikäymisellä. Osallistujat jakautuivat sekaryhmiin, joissa oli merkonomi- ja sosionomiopiskelijoita. Pelin pääagendana oli Seppo-pelialustan avulla toteutettava rastikierros Careeria-opiston läheisyydessä. Seppo.io-pelialusta on kaikille kouluttajille ja pelillistämisestä kiinnostuneille oiva ja helppokäyttöinen alusta, jossa voi luoda helposti oman koulutuksen tai muun opetettavan sisällön pelin muotoon. Careeria-opistolla pelattu peli suunniteltiin yhteistyössä Chillisti Mukana! –hankkeen kanssa.

Pelin teemoja olivat voimavarat, ryhmähengen parantaminen sekä ystävien ja läheisten tuki. Päivän ohjelma nähtiin myös oivallisena tilaisuutena kerätä nuorilta kehitysideoita ja suoraa palautetta Careerialle. Esimerkiksi yhtenä tehtävänä oli kerätä ympäristöstä ja internetistä kuvia mielekkäästä opiskelu- tai työympäristöstä. Osa tehtävistä oli luonteeltaan myös humoristisia: Eräs tehtävänanto laittoi pelaajat pohtimaan, millainen nuoruuden määritelmä olisi, jos siitä puhuttaisiin sairautena. Millainen hoito, ennuste, entäpä läheisille annettava tuki? Teema oli tärkeä, koska pelipäivään osallistunut ryhmä on oppilaitoksessaan kaikkein nuorin - muut ovat aikuisopiskelijoita.

Vaikeuksista voittoon ilmapiirin avulla

Päivän kierros alkoi mainiosti ja sääkin oli maaliskuun aluksi hyvin siedettävä. Iltapäivän puolella ilmeni kuitenkin ongelmia Seppo-alustan palvelimissa, eikä viimeisiä rasteja päästy suorittamaan maastossa. Onneksi paikalla oli kuitenkin alan asiantuntija ja saimmekin saumattoman yhteyden suoraan alustan koodaajiin. Ongelmat saatiin ratkaistua ja pelikokemus ei kärsinyt liiaksi. Pelit ja pelinkehittäminen kiinnostivat myös monia osallistujia, joten tämä herätti keskustelua pelialasta ja urasuunnitelmista kaupallisella alalla.

Päivän päätteeksi kokoonnuimme takaisin yhteen purkamaan pelin kysymyksiä. Nuorten anti keskusteluun osoittautui hyödylliseksi pohdintatuokioksi, erityisesti vanhempien ja ystävien tukeen liittyvissä kysymyksissä. Teemassa päästiin niin syvälle, että se pysäytti koko luokkahuoneen hiljaisesti pohtimaan. Ainakin ohjaajan näkökulmasta uskallan sanoa, että tämä oli nuorten kanssa käyty sosiaalisen kanssakäymisen kultahetki! Myös nuorten antama palaute vihjasi, että päivä antoi heillekin tärkeän kokemuksen.

Kirjoittaja:

Nicol Parviainen, sosionomiopiskelija

FUTU-hankkeen harjoittelija

FUTU-perehdytysten kuulumisia

FUTU-hankkeessa starttasi perjantaina 21.1. uusi toimintamuoto! Hankkeen työntekijät järjestävät yhteistyössä eri toimijoiden kanssa perehdytystyöpajoja. Pajoissa syvennytään nuorten kanssa tehtävään tulevaisuussuuntautuneeseen ohjaukseen sekä siinä hyödynnettäviin toiminnallisiin harjoitteisiin. Perehdytyskokonaisuus sisältää 13 tapaamiskertaa ja ne ovat jakautuneet koko keväälle, pääosin perjantai-iltapäiville. Perehdytyksiä ovat myös rikastamassa muutama Metropolian opiskelija ‘’nuoruus elämänvaiheena’’ -kurssin tiimoilta.

Ensimmäisessä perehdytyspajassa oli opiskelijoiden lisäksi mukana eri toimijoiden edustajia sekä hanketyöntekijöitä eri puolelta Suomea. Perehdytysjakso käynnistyi teemalla ”nuorten haasteiden ja vahvuuksien tunnistaminen tulevaisuusohjauksessa’’ ja tätä teemaa tarkasteltiin MOTIIVI-menetelmien lävitse. Keskeiseksi viestiksi teemasta kiteytyi se, että nuoren haasteita ja vahvuuksia tarkasteltaisiin tästä hetkestä tulevaisuuteen katsottuna ja siirretään menneisyyden kokemukset taka-alalle. Tämä näkökulma mahdollistaa positiivisen pohjan rakentamisen työskentelylle ja auttaa nuorta voimaantumaan toiminnasta.

Toisessa perehdytyksessä teemana oli ‘’tavoitteiden asettaminen ja monet tulevaisuudet’’. Pajassa käytiin läpi keinoja luoda innostavia ja realistisia tavoitteita nuoren kanssa ja avattiin prosessia kuinka tavoitteista saadaan konkretiaa. Eräänä esimerkkinä toimii SMART-tavoitemalli, minkä avulla saadaan pala palalta rakennettua realistinen, mutta innostava tavoite. Perehdytyksessä tarkasteltiin myös ajatusvääristymiä (pohjaavat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, engl. CBT), jotka usein pääsevät sotkemaan ihmisten tavoitteita jo ennen kuin niistä ehtii innostumaan.

Perehdytykset ovat oiva keino kelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle lisätä osaamistaan ja tietämystään tulevaisuussuuntautuneesta ohjauksesta. Tapaamisissa opitaan erilaisia menetelmiä ja useampaa pääsee myös itse kokeilemaan. Perehdytyspajat ovat siis myös osallistavia. Toivottavasti näemme sinut siellä!

Kirjoittaja:

Nicol Parviainen

Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future -hankkeessa

Lähteet

• Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta: https://www.apa.org/ptsd-guideline/patients-and-families/cognitive-behavioral
• MOTIIVI-mallin harjoitekuvaus: https://kepeli.metropolia.fi/wp-content/uploads/2019/06/Motiivi-ryhm%C3%A4toiminnan-harjoitekuvaus.pdf
• SMART-tavoitemalli: https://opiskelukoulu.fi/tavoitteiden-asettaminen/

Katsaus tulevaisuuteen

Vuosi vaihtui ja alkanut vuosi onkin suunniteltu ja aikataulutettu Futun perehdytyksiä, joita keväällä onkin runsaasti. Syksyllä perehdytyksiä oli Futu-menetelmien lisäksi mm. radikalisaatiosta, nuorten yksinäisyydestä ja luottamuksesta ohjaustyössä.

Kevään kalenterissa jatkamme Futu-menetelmien perehdyttämistä Metropolia ammattikorkeakoulun lehtorin Jouni Piekkarin johdolla. Perehdytyspajoissa pohditaan ja kokeillaan yhdessä mm. keinoja turvallisen ja itsenäisyyttä tukevan vertaisryhmän synnyttämiseen ja vahvistamiseen sekä menetelmiä, joilla tartutaan nuorten haasteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmia jarruttaviin ajattelumalleihin.

Kevään tapahtumakalenteriamme on täydennetty myös ajankohtaisiin aiheisiin liittyvillä perehdytyspajoilla. Perehdytyspajat tarjoavat näkökulmia nuorten mielenterveyteen, työllistymiseen, vertaisuuteen sekä erilaisiin elämänosa-alueisiin liittyen. Perehdytykset tarjoavat työkaluja, menetelmiä tai alustoja, joita voit hyödyntää työssäsi nuorten kanssa. Lisäksi pohdimme jaksamista sosiaalialalla työskennellessä. Olemme saaneet mukaan myös vierailevia puheenvuoroja laajasti sosiaali- ja terveysalan kentältä. Perehdytyspajoissa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Valo-Valmennusyhdistys ry:n lisäksi mukana ovat Vanhempainliitto, Lasten ja Nuorten säätiö, Laurea Ammattikorkeakoulu, WillFeel ja Heltti, SOS-Lapsikylä.

Perehdytyspajamme ovat kaikille avoimia ja ilmaisia tilaisuuksia, jotka järjestetään pääasiassa etänä. Esittelyjen lisäksi pajoissa on mahdollisuus keskustella teemaan liittyvistä aiheista ja jakaa omia kokemuksia. Parhaimmillaan päästään myös testaamaan menetelmiä ja tutustumaan niihin kokemuksellisesti. Voit osallistua jokaiseen tilaisuuteen tai vain sinua kiinnostaviin päiviin.

Odotamme jo innolla, että pääsemme tapaamaan ja keskustelemaan aiheista. Kalenterimme täyttyy, ja ilmoitamme täydennyksistä täällä blogissa. Voit jakaa koulutuksesta tietoa myös kollegoillesi ja omissa verkostoissasi.

Kirjoittaja:

Anu Ihanus
sosiaalialan lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
projektipäällikkö (01/22 lähtien), Futu - Creating Positive Future -hanke

Tulevaisuuden digitaalinen nuorisotyö ja nuorisotyön digitaalinen tulevaisuus – Opinnäytetyön tuloksista

Covid-pandemia ja jatkuvasti laajentuva digitaalinen tulevaisuus näkyvät selkeästi nuorisotyössä kohtaamistyön kehitystarpeena, joten yhteistyössä FUTU-hankkeen kanssa, opinnäytetyön muodossa, lähdin hahmottelemaan pääkaupunkiseudun kolmannen sektorin nuorisotyön digitaalisten tilojen ja työmenetelmien käyttöä nuorten tavoittamisen ja ohjauksen näkökulmista. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa tulevaisuusohjauksen tunnettavuutta ja käyttöä nuorisotyön ammattilaisten kohtaamistyössä sekä nuorisotyön ammattilaisten näkemyksiä digitaalisen nuorisotyön positiivisista käytänteistä ja kehityskohdista pääkaupunkiseudun kolmannen sektorin nuorisotyössä. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi sosiaalipedagoginen näkemys nuorisotyöhön ja sen tavoitteisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, johon osallistui kuusi pääkaupunkiseudun kolmannella sektorilla nuorisotyötä tekevää ammattilaista neljästä eri organisaatiosta. Haastatteluaineiston keruu tapahtui keväällä 2021 ja haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -sovellusta hyödyntäen digitaalisesti. Opinnäytetyön haastatteluaineiston analyysi toteutettiin kesällä ja syksyllä 2021.

Tässä blogissa tarkoituksena olisi nyt käydä hieman läpi opinnäytetyön tuloksena saatua dataa pääkaupunkiseudun kolmannen sektorin nuorisotyön digitaalisuudesta sekä tulevaisuusohjauksen tunnettavuudesta.

Digitaalisessa nuorisotyössä käytössä olevia sovelluksia ja niiden käyttötarkoitukset

Nuorten kohtaamistyössä eniten käytössä olleita sovelluksia olivat Discord, Instagram, WhatsApp sekä videopuhelut mahdollistavat Teams ja Zoom. Instagramissa kohtaaminen tapahtui pääasiassa feed- ja story-julkaisujen muodossa, joissa seuraajille markkinoitiin organisaation toimintaa. Instagramia käytettiin myös yhteydenpitoon direct message -toiminnolla. Discord mahdollisti ammattilaisten neuvontailtojen sekä avoimen olohuoneen kaltaisen toiminnan, joiden lisäksi Discordia käytettiin pienryhmätoiminnan järjestämiseen sekä organisaation oman toiminnan markkinointiin. Myös WhatsApp-palvelua käytettiin pääasiassa jo valmiiksi mukana olevien nuorten tavoittamiseen ja erilaisten toimintojen markkinointiin, mutta eräs haastateltu ammattilainen mainitsi myös videopuhelun toimivan suhteellisen hyvin yksilötapaamisten järjestämiseen.

Zoom ja Teams -palveluita ammattilaiset käyttivät kohtaamistyössään eri kokoisten ryhmien kokoontumisalustana, ja ne mahdollistivat suljetumman ryhmätoiminnan järjestämisen. Zoom ja Teams -palveluita käytettiin myös yksilötapaamisten järjestämiseen nuorten kanssa.

Muita vähemmän käytettyjä digitaalisia sovelluksia olivat YouTube, Snapchat, Google Hangouts, Facebook, Sähköposti, Gather Town ja nimeltä mainitsematon piirrä ja arvaa -sovellus. YouTubea oli käytetty stream-tapahtuman järjestämiseen ja Gather Town-sovellusta oli kokeiltu pelillisemmän nuorten vertaiskohtaamisen tilana, mutta se ei toiminut toivotusti, joten siitä luovuttiin melko pian. Facebook ja sähköposti toimivat pääasiassa ammattilaisverkostojen yhteydenpidon väylinä.

Tulevaisuusohjaus digitaalisessa nuorisotyössä

Osalle haastateltavista ammattilaisista tulevaisuusohjaus hieman tuttu FUTU-hankkeen työpajojen kautta ja suurin osa tunnisti omassa työssä tulevaisuusohjauksen elementtejä kuten tulevaisuuteen fokusoivat teemat yksilö- ja ryhmätapaamisilla sekä kasvatuksellisen ohjauksen avoimissa keskusteluissa. Kuitenkaan tulevaisuusohjausta itsessään tai sen digitaalisia mahdollisuuksia ei juurikaan hyödynnetty.

Esimerkiksi toiveiden ja arvojen hahmottelussa käytössä olivat luovat menetelmät kuten kirjoittaminen ja piirtäminen, mutta ei juurikaan digitaalisia sovelluksia hyödyntämällä ja esimerkiksi nuorten näköalattomuuteen sekä epävarmuuteen vastaaminen tapahtui pääasiassa etätapaamisten muodossa tai esimerkiksi CV:n tekemisenä yhdessä Word-sovelluksella, mutta tässäkin tilanteessa tulevaisuusohjauksen laajat digitaaliset mahdollisuudet, kuten erilaiset pelilliset simulaatiot jäivät hyödyntämättä.

Nuorten omien vaikutusmahdollisuuksien hahmottelussa hyödynnettiin Zoom ja Teams -palveluiden ryhmätapaamismahdollisuutta sekä Discordin avoimen foorumin mahdollisuutta, mutta digitaalisuus rajoittui pitkälti yhteydenpidon välineisiin ja digitaalisiin kohtaamisen tiloihin, eikä käytössä ollut digitaalisia tulevaisuusohjauksen työkaluja.

Näkökulmia ja kehityskohtia

Digitaalisen nuorten kohtaamistyön myönteisiä näkökulmia oli useita. Haastateltavat ammattilaiset nostivat esille esimerkiksi digitaalisten tilojen ja sovellusten saavutettavuuden, joustavuuden, helppouden ja käytön luontevuuden sekä nopeuden. Digitaalisuuden koettiin helpottavan verkostoyhteistyötä ja laajentavan nuorten mahdollisuutta rajata oma tila kohtaamistilanteessa sekä olla erilaisessa vuorovaikutuksessa muiden nuorten sekä ammattilaisten kanssa.

Oleellisimmiksi kehityskohdiksi digitaalisuuteen liittyen ammattilaiset nostivat muun muassa sovellusten käyttöönottoon ja sisällön tuotantoon liittyvät ajalliset ja taloudelliset resurssit, nuorten valmiudet ja mahdollisuudet käyttää erilaisia laitteita ja sovelluksia sekä anonyymiuden ja siihen liittyvä asiakaskunnan rajauksen, turvallisuuden ja epäasiallisen käyttäytymisen. Myös nonverbaalisten viestien pois jääminen vuorovaikutustilanteessa, emojien käyttöön liittyvät haasteet kuten väärinkäsitykset ja tulkintavirheet sekä ”kopin ottamisen” vaikeus raskaiden aiheiden käsittelyn yhteydessä nähtiin kehitystä vaativina ulottuvuuksina digitaaliseen vuorovaikutukseen liittyen.

Digitaalisen nuorisotyön tulevaisuudessa haastatellut ammattilaiset haluaisivat painottaa verkostoyhteistyön ja ammattilasten digitaaliseen kohtaamiseen liittyvän osaamisen tärkeyttä. Tämän lisäksi ammattilaiset nostivat esille nuorten osallistamisen digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä digitaalisen ja perinteisen nuorisotyön luovan yhdistämisen kattavaksi ja nuorten tarpeisiin mahdollisimman tehokkaasti vastaavaksi kokonaisuudeksi.

Kirjoittaja:

Reetta Paajanen

Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future hankkeessa

FUTU-blogi: Hurahda pelillisyyteen – Connext:in trooppinen loppuseminaari

18.11. pidettiin Connext -hankkeen trooppinen loppuseminaari, joka toi pelillisyyden asiantuntijat yhteen ympäri Suomea juhlistamaan Connext hankkeen päättymistä ja jakamaan loistavia oivalluksia sekä pelillisiä menetelmiä. Connext – for inclusion oli kansainvälinen ESR-hanke, jonka kohderyhmänä olivat maahanmuuttajanuoret. Connext hankkeeseen osallistui Suomesta koordinoijana Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Helsingin NMKY ry, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Stadin ammattiopisto. Kansainvälisiä osatoteuttajia olivat ew32 sekä Artevelde University College Ghent Belgiasta, sekä Karlstadin kunta Ruotsista.

Koko viisituntinen päivä toteutettiin hybridinä. Osa osallistujista olivat läsnä ja toiset osallistuivat verkon välityksellä. Seminaarissa pääsimme tutustumaan erilaisiin pelillisiin tuotoksiin, joita hankkeessa oli saatu aikaan sekä ylipäätään ajatuksiin ja ideoihin, joita pelillisyydestä oli herännyt hankkeeseen liittyen. Hyvinä esimerkkeinä näistä ovat Jyväskylässä Minecraft -pelin avulla toteutettava kaupunkisuunnittelu, sekä Nuorten akatemian Pelaa! -hankkeen tuotokset. Seminaari oli puheenvuoroineen inspiroiva sekä osallistava: yleisö pääsi kysymään puhujilta kysymyksiä sekä jakamaan omaa tietouttaan käsiteltävistä aiheista.

Lounaan jälkeen alkoi seminaarin toiminnallinen puoli: Virtuaaliosallistujat pääsivät pelaamaan Metropolian Connext -hankkeessa tuotettuja uni- ja rahapelejä. Läsnäolijat saivat tehtäväksi seikkailla Seppo.io -alustalle luodussa ”Yllätyksiä aarniometsän uumenista” -pelissä, joka esitteli erilaisia tapoja hyödyntää Seppo -alustaa pelillistämisessä. Pelien pelaamisen jälkeen kokoonnuimme läsnäolijoiden kanssa vetämään seminaarin herättämät viimeiset ajatukset yhteen, sekä pohtimaan yhdessä pelaamaamme peliä.

Seminaari oli inspiroiva ja tarjosi hyviä ajatuksia ja ideoita siihen, miten FUTU-hankkeessa tehtävää tulevaisuussuuntautunutta ohjausta voitaisiin toteuttaa. FUTU ja Connext ovat tehneet toistensa kanssa tiivistä yhteistyötä molempien hankkeiden alkuajoista lähtien.

Lisää Connext -for inclusion hankkeeseen sekä sen tuotoksiin voit tutustua hankkeen verkkosivuilta.

Kirjoittaja:

Joonas Mattila
Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future hankkeessa.

Tule oppimaan, kuinka tulevaisuudentutkimusta voi käyttää tarinallisena työkaluna nuorisotyössä.

Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat on nuorille suunnattu peli, jossa tulevaisuutta tutkitaan roolipelin menetelmillä. 7.12. klo 13-15 järjestetään verkkotapahtuma, jossa osallistujat pääsevät pelaamaan peliä ja luomaan oman Mahdollisen maailman. Tapahtumaan osallistuttua sinä osaat käyttää Mahdolliset maailmat -peliä osana omaa työtäsi nuorten kanssa!

Lisää hankkeesta voit lukea hankkeen verkkosivuilta.

FUTU-Blogi: Luottamus Ohjauksessa

”Luottamus ohjauksessa” FUTU -hankkeen koulutuspäivänä keskusteltiin ja pohdittiin luottamusta ja sen merkitystä nuorten ohjaamisessa. Koulutuksessa tuotiin esille luottamukselle ominaisia piirteitä, kuten sitä, kuinka arkinen ja hieman hankalasti tunnistettava asia se on, vaikkakin samalla myös se kuinka intuitiivisesti se on tunnistettavissa oleva.

Ohjaajat kertoivat onnistumisen kokemuksiaan, ja siitä kuinka luottamuksellinen suhde oli onnistettu luomaan sekä se millaisia positiivisia vaikutuksia sillä oli ollut nuorten elämään. Todettiin, että nuoren luottamuksellinen ympäristö ja oman luottamuksen voimavaran löytäminen voivat parhaimmillaan lisätä nuoren tulevaisuususkoaan, ja tässä prosessissa ohjaaja voi olla auttamassa. Kuka minä olen? Mitä minä osaan? ja Mihin minä pystyn? (FUTU:n ohjaukselliset pääkysymykset). Luottamus voi paikantua osaksi pystyvyyden kokemusta, erityisesti jos menneisyydessä on ollut paljon epäluottamuskokemuksia. Ohjaaja voi osaltaan tarjota uuden -luottamuksellisen kokemuksen -nuorelle.

Lue lisää Strengthening youth’s trust in the future -blogikirjoituksesta.

Kirjoittaja:

Eija Raatikainen
Yliopettaja
Projektipäällikkö Creating Positive Future -hankkeessa.

Näytön Paikka - Työkalu oman elämän kokoamiseen

Kuva: NäytönPaikka -palvelu

Elämän moninaisuus saa välillä itse kunkin pyörälle päästään. Oman elämän tilanteita, työtä, opiskelua, harrastuksia sekä näistä syntyviä verkostoja on monella niin paljon, ettei aina itsekään pysy kartalla kaikesta. Entä nuoret, joilla on erityisiä haasteita oman elämänsä ohjauksessa? Kunpa vain meillä olisi nämä kaikki yhteen kokoava työkalu, joka kulkisi aina mukana!

Maksuton ja kaikkien käytössä oleva NäytönPaikka -verkkopalvelu vastaa juuri tähän nykyajan haasteeseen. Palvelun laittoi alulle Oma Elämä Näkyväksi (OEN) -projekti vuonna 2005, ja sitä on vuodesta 2016 eteenpäin kehittänyt Suomen Setlementtiliitto. Nykyään palvelu on jo laajasti käytössä mm. nuoriso- työllistymis- ja koulutuspalveluissa ympäri Suomea. NäytönPaikka -palvelun kehittämissuunnittelija Miikkael Ringman pitää nykyisin koulutuksia verkkopalvelusta, joista yhteen pääsin itsekin osallistumaan.

NäytönPaikka -verkkopalvelu on työkalu kenelle tahansa, kuka haluaa päästä tarkastelemaan oman elämänsä eri alueita sekä verkostoja kokonaisvaltaisesti. Palveluun käyttäjä pääsee kokoamaan itsestään ja elämästään tietoja hyvinkin kattavasti, aina elämäntilanteesta omiin verkostoihinsa asti. Sinne on myös mahdollista kirjata omia mietteitä, vahvuuksia, ansioluettelo, tulevaisuuden näkymiä, erilaisia päiväkirjoja sekä mieltä huolettavia asioita. Palveluun tehdään ensin oma profiili, jolla pääsee kirjautumaan palveluun takaisin sekä tekemään muokkauksia tai jakamaan tietojaan vaikka muille osapuolille.

Ammattilainen ja nuori nopeammin asian ytimeen

NäytönPaikka -palvelun tarkoituksena on helpottaa arkea tuomalla paljon erilaista tietoa yhteen pohjaan. Palvelu sopii erityisen hyvin esimerkiksi nuorille, jotka ovat monen eri palvelun piirissä ja näin myös heidän verkostonsa ovat laajat. Tämän palvelun avulla nuorten ei esimerkiksi tarvitse enää kertoa jokaiselle ammattilaiselle erikseen hänen tilannettaan tai harrastuksiaan, vaan hän voisi vain kaivaa oman profiilinsa esiin ja jakaa siitä haluamansa osan haluamilleen henkilöille. Tällä tavoin säästetään kaikkien hermoja ja resursseja, sekä myös varmistetaan, että hyvät mietteet ja verkostokartat eivät häviä eri palveluihin siirryttäessä, vaan ne pysyvät aina kätevästi mukana. Tietenkään palveluiden piirissä oleminen ei ole ehto tämän palvelun käyttämiselle, vaan se voi olla hyödyksi kenelle tahansa, kuka kaipaisi oman elämänsä rakenteeseen hieman selvyyttä.

NäytönPaikka -koulutuksessa tuli jo esille monen eri ammattilaisen näkemystä tästä työkalusta, ja vastakaiku oli lähes kokonaan positiivista. Osallistujista kumpusi tunne, että tällä voitaisiin säästää hyvin paljon päällekkäistä työtä, mutta ennen kaikkea palveluiden käyttäjien jaksamista. Parasta kaikessa on se, että palvelu on maksuton ja kaikkien saatavilla internetin välityksellä.

Tästä linkistä pääset NäytönPaikka -palveluun.

Kirjoittaja:

Nicol Parviainen,
FUTU-hankkeen harjoittelija
Sosionomiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulu

Blogi FUTU-perehdytyksestä: Moninaisten katsomusten kohtaaminen

21.10. Sylvia Hakari johdatti FUTU-perehdytyksen osallistujat tutustumaan katsomuksien ja hengellisyyden historiaan, vaiheisiin sekä nykytilaan. Liikkeelle lähdettiin hengellisyyden ja katsomuksien eri muodoista, jotka esiteltiin puolueettomasti ja asiapitoisesti. Katsomus ja hengellisyys voivat siis olla:

• Tuote
• Jotain pelottavaa ja pelättävää
• Yhteyden löytämisen väline
• Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osatekijä ja mahdollisuus
• Osa jokapäiväistä elämää ja identiteettiä

Perehdytyksessä lähdettiin liikkeelle ruohonjuuritasolta ja pohtimaan miten vaikkapa Suomalaisten hengellisyys ja maailmankatsomus ovat kehittyneet ja millainen näiden kulttuurillinen vaikutus on ollut. Erityisesti kristinuskon leviämisellä on ollut vahva vaikutus siihen, millainen suomalainen kulttuuri on tänä päivänä, joka on hyvä tiedostaa. Uskonnolla on lisäksi yleisesti vahvoja vaikutuksia vaikkapa pukeutumiseen, moraaliin ja jo pelkästään kalenteriin juhlien ja merkkipäivien muodossa.

Jotta voi kohdata työssä erilaisia katsomuksia on tärkeää ymmärtää miten eri katsomukset muodostuvat ja kuinka suuria vaikutuksia vaikkapa yhteiskunnan uskonnollisella historialla on siihen, miten me ajattelemme ja olemme. Hakari esitti lopuksi koonnin tärkeimmistä asioista, jotka koskettavat meitä nykypäivänä ja joita meidän olisi sosiaalialan ammattilaisina hyvä tiedostaa. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Suomen uskonnollinen kenttä on monimuotoistunut maahanmuuton johdosta.
• Etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon ylläpito on vahvemmin osa lasten ja nuorten kasvatusta.
• Avarakatseisuus on lisääntynyt yhteiskunnassa.

Erityisesti jos mietitään tulevaisuustyöskentelyä nuorten kanssa ja siihen liittyviä identiteettikysymyksiä, katsomuksen ja uskontojen vaikutukset ovat äärimmäisen tärkeitä tuntea. Tähän kaikkeen Hakari antoi kattavan, yksityiskohtaisen ja kiinnostavan perehdytyksen.

Artikkeleita aiheeseen liittyen löytyy seuraavista linkeistä:

Yle Uutiset: Moni koulu opettaa jo eri uskontoja samassa luokassa – Laki kuitenkin erottelee luterilaiset, ortodoksit, muslimit katolilaiset ja ET:n opiskelijat.

HS: Patrick Tiainen eli vuosia kaksoiselämää. Hän saarnasi uuskarismaattisen kristillisen liikkeen keulahahmona ja meni naisen kanssa naimisiin, mutta kantoi sisällään valtavaa salaisuutta. Salaisuus paljastui ja kaikki romahti. Miten hän voi nyt?

Kirjoittaja:

Joonas Mattila
Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future hankkeessa.

Blogi FUTU-perehdytyksestä: Väkivaltainen ääriajattelu ja radikalisoituminen, kun viha ja pelko täyttää mielen.

FUTU-hankkeen 7.10. pidetyssä perehdytyksessä olimme etuoikeutettuja päästessämme käsittelemään äärimmäisen tärkeää ja ajankohtaista aihetta: radikalisaatiota. Vanhempi rikoskonstaapeli Jussi Ojanen oli saattamassa osallistujia aiheeseen, joka on ollut yhteiskunnallisesti jo pitkään pinnalla. Mitä on radikalisaatio, miksi ja miten ihminen radikalisoituu ja mitä ovat radikalisaatiolta suojaavat tekijät? Kaikkeen tähän osallistujat saivat vastauksen perehdytyksen aikana.

Radikalisaatiota pohdittiin ilmiönä erityisesti kolmella tärkeällä tasolla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Jokainen näistä vaikuttavat radikalisoitumiseen eri tavoin ja näitä pohtimalla voi ymmärtää radikalisaatioon ajautumisen syyt. Ihminen voi radikalisoitua moninaisin tavoin, mutta yleisin väylä on radikalisoituminen nuoruudessa. Nuoruudessa käsitys itsestä ja omasta roolistaan yhteiskunnassa kehittyy. Tällöin on helpointa alkaa vaikuttamaan siihen miten nuori näkee itsensä ja yhteiskunnan. Tämä vaikuttava tekijä on aina jokin ulkopuolinen toimija, joka tarjoaa nuorelle vaihtoehdon. Kun nuori radikalisoituu:

• Yksilötasolla hän löytää itselleen vahvan tarkoituksen ja päämäärän.
• Yhteisön tasolla hän saa ympärilleen sosiaalisen ympäristön sekä kontakteja ja tukea.
• Yhteiskunnallisella tasolla nuori kokee radikalisaation myötä kykenevänsä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti tavalla, joka olisi muuten hänen näkökulmastaan epätodennäköistä.

Perehdytys oli omiaan myös pohtimaan sitä, miten radikalisoituneen nuoren kanssa kannattaa keskustella aiheesta sekä millainen radikalisoituneen nuoren käsitys itsestään on. Tämä linkittyy suoraan FUTU:n keskeiseen teemaan ja yhteen pääkysymyksistä, jota nuoren kanssa pyritään miettimään identiteettityötä tehdessä: Kuka minä olen?

Pääsimme perehdytyksen lopussa pohtimaan meitä askarruttavia kysymyksiä ja esittämään niitä Ojaselle. Osallistujat saivat lisäksi hyödyllistä materiaalia, joiden avulla tutustua enemmän aiheeseen. Yksi tällainen oli käynnissä olevan Juntu-hankkeen sivut. Juntu-hankkeen kautta voi saada 15–29-vuotiaille, väkivallalla oireileville nuorille yksilöllistä tukea ja kuntoutusta, tukihenkilötoimintaa, vertaistukitoimintaa, sekä neuvontaa läheisille ja nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin heidän verkkosivuiltaan.

Kirjoittaja:

Joonas Mattila
Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future hankkeessa

Blogi FUTU-perehdytyksestä: Nuorten yksinäisyys etsivän nuorisotyöntekijän silmin.

Nuorten yksinäisyyden äärelle oli 28.9. FUTU-perehdytyksessä osallistujia johdattelemassa Niklas Hjort, joka toimii Helsingin NMKY:n vastaavana etsivänä nuorisotyöntekijänä.

Perehdytys oli vahvasti keskusteleva ja pääsimmekin heti pienryhmissä pohtimaan yksinäisyyttä sekä miten se näkyy työssä, jota teemme. Keskustelu oli kiehtovaa ja kävi pian selväksi kuinka monisäikeisestä ja monimutkaisesta ongelmasta todella on kysymys. Muiden sosiaalialan ammattilaisten kanssa keskusteleminen on aina antoisaa ja tälläkin kertaa keskusteluissa päästiin pohtimaan syvällisesti aihetta monesta eri näkökulmasta.

Hjort itse on tehnyt yksinäisyyteen liittyen YAMK opinnäytetyönsä vuonna 2020. Hän haastatteli opinnäytetyötään varten kymmentä etsivää nuorisotyöntekijää ja tutki erityisesti, miten yksinäisyys otetaan heidän työssään huomioon. Lopullisena johtopäätöksenä opinnäytetyössä oli, että oikeita asioita tehdään yksinäisyyteen puuttumiseen, mutta tätä ei ongelmana tuoda tarpeeksi näkyviin työmuodoissa, linjauksissa tai rahoituksissa. Hän ehdottaa opinnäytetyössään seuraavia kehittämistoimenpiteitä:

1. Lisätään ryhmätoimintaa ja yhteisöllisiä toimintoja yksilötyön rinnalle
2. Linjataan yksinäisyyden vähentäminen etsivän nuorisotyön perustehtäväksi.
3. Mietitään uusia keinoja tavoittaa yksinäisiä nuoria.

Näiden ajatusten kanssa lähdimme miettimään uusia innovaatioita, joiden kautta yksinäisyyttä voitaisiin lähteä torjumaan. Ei helpoin tehtävä lyhyessä ajassa, mutta ajatuksen virran mukana pääsimme hyviin keskusteluihin ja ajatuksiin siitä, millaisin keinoin todella yksinäisyyteen voitaisiin puuttua. Villejäkin ehdotuksia ilmeni, mutta se kuuluu innovaatioon!

Hjortin oma mielenkiinto ja intohimo aihetta kohtaan huokui koko perehdytyksen ajan, eikä sen parempaa innostajaa ole. Perehdytys antoi monta uutta näkökulmaa ja ajatusta, joita kantaa mukanaan kohti tulevaa.

Lisää aiheesta pääset lukemaan Hjortin opinnäytetyöstä (Theseus): Etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyys ja työkäytännöt sen vähentämiseksi.

Kirjoittaja:

Joonas Mattila
Sosionomiopiskelija
Harjoittelijana Metropolian Creating Positive Future hankkeessa.

Tulevaisuusohjaus FUTU:ssa

"Uskon, että ohjatessa ajatukseni näkyvät nuorelle, ts. minun ohjaajana tulee ajatella, että nuori pystyy ja kykenee. Eli lähtee ohjaajan omasta tulevaisuuskuvasta” (ohjaaja).

”—ymmärrystä tulevaisuuden näkymistä maailmasta, miten nuori näkee itsensä siinä?" (ohjaaja)

FUTU -hankkeen syksyn ensimmäisessä koulutustilaisuudessa keskusteltiin tulevaisuussuuntautuneesta ohjauksesta. FUTU -hankkeessa tämä ajattelu kietoutuu ohjauksen kolmen pääkysymyksen yhteyteen: 1.) Kuka minä olen? 2.) Mitä minä osaan? ja 3.) Mihin minä pystyn? Kysymykset ovat ohjaamassa ja jäsentämässä nuoren identiteettityötä sosiaalipedagogisista lähtökohdista käsin. Ohjaajalla on tärkeä rooli tulevaisuuden sanoittajana. Ensimmäinen koulutus tavoitti osallistujia pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Joensuusta, Oulusta ja Pieksämäeltä. Keskustelu aiheen äärellä oli vilkasta ja vuorovaikutteista.

Syksyn koulutukset jatkuvat. Seuraavana vuorossa on yksinäisyyden teema. Teema, joka on tutkimuksinkin todettu valitettavan yleiseksi. Nuorten osallisuuden edistämiseksi ja tukemiseksi tarvitsemme myös ymmärrystä sen ’vastailmiöistä’ -yksinäisyydestä. Myös yksinäisyyden ilmiön kautta voimme etsiä vastausta siihen kuka minä olen. FUTU -hankkeessa haluamme olla osaltamme edistämässä nuoria mukaan kutsuvia työ- ja toimintamuotoja. Tulevista koulutuksista voit lukea lisää hankkeen verkkosivujen Tapahtumat-osiosta.

Tervetuloa mukaan!

FUTU-hanke somessa!

”Hei vain kaikki! Täällä kesän jäljiltä kirjoittelee työharjoittelukokemuksistaan Miia, loppuvaiheen sosionomiopiskelija”.

Opintojen viimeinen työharjoittelu toteutui minulla Valovalmennusyhdistyksessä, pääasiassa Myllypuron Nuorisotakuutalolla. Harjoittelun loppupuolella pääsin ilokseni tutustumaan myös FUTU-hankkeen maailmaan; olin mukana FUTU-autolla toteutetuissa jalkautumissa eri puolilla Itä-Helsinkiä sekä Nuorisotakuutalolla maanantain tulevaisuustyöpajassa. Yksi työharjoittelun kohokohdista oli Valovalmennuksen pienen FUTU-tiimin kanssa yhteisvoimin toteutettu FUTU:n somekanavien lanseeraus. Tavoitteena oli saada FUTU:lle lisää näkyvyyttä nuorten ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Tavoitteenamme oli tehdä FUTU:n somesta helposti lähestyttävä ja erityisesti nuorille suunnattu kanava. Oma, FUTU:n tavoitetta hyvin kuvaava hashtagikin keksittiin jo heti alkuvaiheessa. Siitä tuli #omanlainentulevaisuusjokaiselle.

Lopulta FUTU-hanke siirtyi someen heinäkuun 2021 lopulla, jolloin perustettiin Instagram-tili sekä Facebook-sivu, ja myöhemmin myös Snapchat- ja Tiktok-tilit.

Tähän mennessä olemme esitelleet somessa FUTU:n toimintaa; ketä kuuluu FUTU-tiimiin, mikä on FUTU-auton merkitys ja hyöty, kenelle FUTU on tarkoitettu ja mitä mahdollisuuksia tässä hankkeessa on nuorille. Lisäksi olemme tiedottaneet FUTU-auton jalkautumisajankohdista ja -paikoista, ja yksi arvontakin on ehditty järjestää. Meillä viikoittaisissa some-palavereissa luovuus ja innostus on ollut huipussaan ja syksyllekin on suunniteltu, monenlaista mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää somesisältöä.

Somesta FUTU:n löytää nimimerkillä futuhanke (Instagram, Tiktok, Snapchat) sekä FUTU – Creating Positive Future (Facebook). Tervetuloa mukaan seurailemaan FUTU:n meininkejä!

Jalkautuvaa työtä Futu -autolla

Valovalmennusyhdistyksen ohjaajat ovat jalkautuneet (koronarajoitusten helpotettua) viikoittain Itä-Helsingin alueelle. Futu -autolla on tehty kartoittavia kierroksia puistoissa, metroasemien lähistöllä ja erilaisilla aukioilla. Lisäksi auton kanssa on pysähdytty Vuosaaressa, Kontulassa, Jakomäessä ja Itäkeskuksessa Stoan aukiolla. Toiminnalle on saatu tapahtumalupa (mm. Stoa).

Palaute Futu -autosta on ollut myönteistä. Palautteen mukaan jo auto itsessään ja sen #FUTU -logo ovat herättäneet keskustelua. Keskustelu on liittynyt siihen mistä hankkeessa on kyse ja mitä sana ’FUTU’ tarkoittaa. Ohjaajien havaintojen mukaan jo auto itsessään toimii ensimmäisenä herätteenä oman tulevaisuuden pohtimiseksi - ”Mitä ’FUTU tarkoittaa minulle? Millaista tulevaisuutta haluan osaltani olla elämässäni rakentamassa?”

Futu -auton käyttömahdollisuuksia kehitetään edelleen. Esimerkiksi Myllypuron ruoka-avun ja Helsingin hävikkiruokaterminaalin kanssa on sovittu yhteistyöstä. Yhteistyönmuoto on välipalojen toimittaminen Futu -autoon eteenpäin toimitettavaksi.

Futu -autolla tehdään myös verkostoyhteistyötä; muun muassa Irti huumeista ry:n ja Kukunorin Huudikoutsi -hankkeen, Kritsin, Romano Mission etsivän työn, Aseman Lasten ry:n ja Helsingin seurakunnan erityisnuorisotyön Kontulan Saapas -palveluoperaation kanssa. Futu -hanke on kiinnostunut kuulemaan kehittämisideoita auton käytöstä nuorten tulevaisuuden ohjaamiseksi. Tervetuloa keskustelemaan!

Kevään perehdytykset kokosivat yhteen laajan joukon ohjaajia

FUTU -hankkeen tulevaisuussuuntautuneeseen ohjaukseen keskittyneet Motiivi perehdytyspajat kokosivat kevään aikana hyvin monia nuorten kanssa työskenteleviä ohjaajia. Koulutuksiin osallistui ohjaajia pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Turusta ja Tampereelta. Koulutuksia järjestettiin keväällä yhteensä 12 kertaa ja niihin osallistui yhteensä 78 osallistujaa. Osallistuneet edustivat lähes 15 eri organisaatiota. Teemoina koulutuksissa olivat mm; Tulevaisuussuuntautunut ohjaus, Nuorten tulevaisuusohjauksen MOTIIVI -menetelmät I-III, Työpaja I - Työ- ja toimintakyky I-III, Digiohjaamisen menetelmät, NäytönPaikka – Nuoren digitaalinen oman elämän kansio ja Luottamuksen rakentuminen ohjauksessa. Lisäksi toukokuussa järjestettiin ristiinpölytyspaja, aiheena: " Nuoret, salaliittoteoriat ja radikalisaation idut -kuinka otan puheeksi?"

Perehdytyspajat jatkuvat syksyllä 2021.
Tervetuloa mukaan!

Hanketyötä oppimassa FUTUssa

Kun etsin syksyllä 2020 sopivaa harjoittelupaikkaa sosionomin kolmanteen harjoitteluun, toiveissani oli päästä näkemään ja elämään hanketyön vaiheita. Tavoitteenani oli kerryttää ohjauskokemusta, saada kokonaiskuva hanketyön vaiheista, kokeilla sitä sopiiko projektiluontoinen työskentely minulle. Toiveenani oli myös päästä kehittämään sosiaalialaa. Harjoittelujakso Creating Positive Future - FUTU -hankkeessa* tarjosi kaikkea edellä mainittua.
Harjoittelujaksoni alkoi sopivasti FUTU-hankkeen perehdytyskoulutusten ollessa käynnissä ja pääsin osallistumaan menetelmäkoulutuksiin. Koulutuksissa hankkeen tavoittamat ohjaajat yhteistyöorganisaatioista pääsivät itse kokeilemaan tulevaisuusohjauksen menetelmiä käytännössä.

Harjoittelijana FUTU - hankkeessa pääsin tutustumaan Valo-valmennusyhdistyksen toimintaan Myllypuron Nuorisotakuutalolla. Nuorisotakuutalolla pääsin seuraamaan ja ohjaamaan tulevaisuuspajaa. Pajalla pääsin käytännössä kokeilemaan Motiivi-harjoitekuvauksen ohjausmenetelmiä ja kerryttämään omaa ohjauskokemustani. Motiivin harjoitekuvauksesta bongatut Unelmien minä- sekä Mieltymysmittari harjoitteet koin erityisen toimiviksi toiminnallisiksi menetelmiksi ja -välineiksi keskustelun herättämiseen.

kuva: Mieltymysmittari

Valitettavasti vallitsevan pandemiatilanteen vaikutukset näkyivät selkeästi myös sosiaalialan yhdistysten toiminnassa ja hanketyössä. Kaikenlaisten olohuoneiden ja matalan kynnyksen palveluiden toimintaa on jouduttiin rajoittamaan loppuvuodesta 2020 lähtien. Heikoimmassa asemassa elävien osallisuutta tukevien hankkeiden toteuttaminen on tällä hetkellä erityisen haastavaa. Toisaalta tilanne on myös innoittanut löytämään uusia, digitaalisia ratkaisuja ja esimerkiksi Nuorisotakuutalon toimintaa on pystytty monessa muodossa siirtämään internettiin. Osallistujien houkutteleminen etäkoulutuksiin on myös ollut haasteellista, sillä nuorisotyötä tekevien organisaatioiden resurssit käytetään oman perustoiminnan sopeuttamiseen.

Kirjoittaja ja kuva:
Veera Kaija (sosionomiopiskelija)

*Creating Positive Future FUTU-hanke on jatkoa Metropolian Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeelle, jossa kehitettiin pajatoimintaan sopivia menetelmiä tulevaisuusohjaukseen. FUTU-hankkeessa levitetään ja juurrutetaan Motiivi-ohjausmenetelmiä kentälle. FUTU-hankkeen kohderyhmää ovat 16-29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja yhteistyökumppaneina toimii esimerkiksi Valo-valmennusyhdistys ja Espoon kaupunki, joiden tekemän nuorisotyön yhteydessä FUTU-hanketta toteutetaan.

Creating positive Future FUTU -hanke käynnistyi

FUTU-hanke on käynnistynyt. Se on startannut erilaisilla tilaisuuksilla ja Motiivi -mallin perehdytyskoulutuksilla. Hankkeen tavoitteena on edelleen kehittää ja juurruttaa Motiivi -hankkeessa tuotettuja ohjausmalleja. Ohjausmallit ovat arkilähtöisiä ja nuorten työ- ja toimintakykyä edistäviä tulevaisuussuuntautuneita ohjaus- ja toimintamalleja. Hankkeen tärkeänä painopisteenä on myös rakentaa sosiaalisesti kestävämpää ja monikulttuurisempaa yhteiskuntaa, erityisesti maahanmuuttajatyttöjen, mutta myös palveluihin huonosti kiinnittyvien nuorten (miesten) osalta.

Käytännössä kehittämistyö lähti liikkeelle siitä, että elokuun lopussa järjestettiin hankeen ensimmäinen Kick off -tilaisuus, jossa hankkeen toteuttajat, yhteistyökumppanit tapasivat kasvotusten ja etänä. Kick off toimi hyvänä avauksena uudelle yhteistyölle. Toinen Kick off järjestettiin syyskuun puolessa välissä etätoteutuksena. Silloin syvennyttiin tarkemmin hankeen tavoitteisiin käytännössä ja työpakettien toimintaan. Myös tulevaisuussuuntautunutta ohjausta ja sen merkitystä FUTU -hankkeessa ilmiönä hieman hahmoteltiin.

Koska FUTU -hanke pohjautuu vahvasti Motiivi hankkeeseen ja siellä kehitettyihin menetelmiin, on siten myös malleihin liittyvät menetelmäperehdytyksetkin aloitettu. Verkkoperehdytyksissä syvennytään MOTIIVI-menetelmiin nuorten (ja aikuisten) tulevaisuusohjauksessa. Perehdytyksiä on ollut jo kaksi tänä syksynä. Syksyn osalta viimeinen perehdytys on torstaina 29.10. klo 13-15.30. Vielä ehdit mukaan! Keväällä perehdytykset jatkuvat, jolloin niihin on myös mahdollista osallistua. Kevään ajankohdista tiedotetaan Futu-hankeen verkkosivuilla myöhemmin.

Blogit

21.12.2021
Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta - miksi nuori radikalisoituu? Metropolian Tikissä -blogissa

9.12.2021
Strengthening youth’s trust in the future Metropolian Tikissä -blogissa

14.10.2021
Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa Metropolian Tikissä -blogissa

15.6.2021
Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön Metropolian Tikissä -blogissa

18.3.2021
Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti Metropolian Tikissä -blogissa

25.2.2021
Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen - blogiteksti Metropolian Tikissä blogissa.

4.11.2020
Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan -blogiteksti Metropolian Tikissä -blogissa.

8.10.2020
Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen -blogiteksti Metropolian Tikissä -blogissa.

Menneet tapahtumat

Pidetyt koulutukset keväällä 2022

FUTU-menetelmät 1: Nuoren haasteiden ja vahvuuksien tunnistaminen tulevaisuusohjauksessa pe 21.1.

Sisältö: Tutustumme työpajassa tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen perusperiaatteisiin. Lisäksi tutustumme ohjauksen aloitusvaiheen menetelmiin, joilla nuoria autetaan hahmottamaan omaa tilannettaan, vahvuuksia ja kiinnostuksen aiheita sekä keinoja turvallisen ryhmän synnyttämiseen.

FUTU-menetelmät 2: Tavoitteiden asettaminen ja monet tulevaisuudet pe 28.1.

Sisältö: Työpajassa perehdytään nuoren tulevaisuuden tavoitteiden asettamisen keinoihin ja erilaisten tulevaisuuspolkujen hahmottamiseen toiminnallisin menetelmin. Mitä auttaa erilaisia nuoria hahmottamaan lähitavoitteita ja ajattelemaan tulevaisuutta myös pidemmällä aikaperspektiivillä?

FUTU-menetelmät 3: Elämänpolun esteet ja jarrut - strategioita haasteiden voittamiseksi pe 4.2.

Sisältö: Työpajassa perehdytään erilaisiin menetelmiin, joilla tartutaan nuorten haasteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmia jarruttaviin ajattelumalleihin. Työtavat tukevat nuoren itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa.

FUTU-menetelmät 5: Projektit nuorten innostamisen ja tasavertaisen ohjaussuhteen luomisessa | pe 11.3.

Erilaiset projektit voivat luoda tasavertaista suhdetta ohjaajien ja nuorten välillä. Yhteiskehittämisen projekteissa voidaan käsitellä nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja esimerkiksi luomalla pelejä, tapahtumia tai vaikka elokuvia. Hankkeissa sekä nuoret voivat toimia myös vertaisohjaajina. Työpajassa tutustumme esimerkkeihin mm. pelillistämisprojekteista FUTU-hankkeessa.

FUTU-menetelmät 6: Digitaalisia ja pelillisiä menetelmiä nuortentulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa | pe 18.3.

Nuorten ohjauksen tulevaisuus digitalisoituu. Työpajassa tutustutaan monenlaisiin nuorten digitaalisen ohjauksen keinoihin, sovelluksiin ja alustoihin. Lisäksi tarkastellaan digitaalisuutta ilmiönä. Discordpedagogiikka.

Mysteeri 24/7 - Elämänhallinnan harjoittelua pakopelillä | ke 30.3. klo. 13-14.

Tutustutaan Mysteeri 24/7 -verkkopohjaiseen pakopeliin. Virtuaalisen pakopelin tavoitteena on opiskeluvalmiuksien sekä arjen hyvinvointiin ja hallintaan liittyvien valmiuksien parantaminen. Peli kehitettiin Kelan rahoittamassa hankkeessa, jossa kehittämistyössä olivat mukana KAMK, HAMK ja Laurea amk. Tutustumme peliin ja sen taustoihin sekä halutessasi pääset kokeilemaan peliä ohjatusti. Kouluttaja: Kaijus Varjonen (Laurea ammattikorkeakoulu)

Nuoret ja tulevaisuuden työ. Mahdolliset maailmat -roolipeli ohjauksen välineenä | pe 1.4.

Lasten ja Nuorten Säätiön hankkeessa on kehitetty yhdessä nuorten kanssa roolipeli, jolla kuvitellaan ammatteja, joita ei vielä ole. Nuoret luovat pelissä myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kuvitteelliseen maailmaan sijoittuva matalan kynnyksen roolipeli innostaa pohtimaan omaa urapolkua ja valmistelee hauskalla tavalla tulevaisuuden skenaarioihin. Kouluttajat: Oskar Sandqvist ja Milla Minerva Mertanen, Lasten ja nuorten säätiö/ Mahdolliset maailmat - hanke.

FUTU-menetelmät 4: Tuki ja vertaisuuden merkitys tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa | pe 4.3.

Työpajassa pohditaan ja kokeillaan keinoja turvallisen ja itsenäisyyttä tukevan vertaisryhmän synnyttämiseen ja vahvistamiseen. Samalla nuoret oppivat tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja ja tunneviestintää. Työpajassa tehdään aktiivisia ja osallistavia harjoituksia ja keskustellaan teeman ympärillä.

WillFeel – Suomen suurin mielenterveyden yhteis- ja mielenterveysmedia | to 14.4.

Willfeel on Suomen suurin mielenterveyden yhteisö ja mielenterveysmedia, joka toimii myös Twitchissä, Tiktokissa ja Youtubessa. Willfeelin mielenterveyden keskustelufoorumillla tuhannet ihmiset juttelevat kaikesta mielenterveyteen liittyvästä. Foorumilla voi tavata myös useita mielenterveyden ammattilaisia, kuten terapeutti-Villen, psykologi-Samulin, terapeutti-Katin ja psykologi-Marin.

Willfeel on psykoterapeutti ja livestriimaaja Ville Merisen luotsaama yhteisö ja media mielenterveydestä. Merisellä on ollut vieraana mm. tubettajia kuten Roni Back. Willfeel on osa Helttiä – he yhdessä haluavat nähdä maailman, jossa mielenterveydestä on yhtä helppo puhua kuin päivän säästä.

FUTU-ristiinpölytysseminaari: Kokemuksia tulevaisuussuuntautuneesta ohjauksesta eri ympäristöissä | pe 6.5.

Työpajassa jaetaan FUTU-hankkeen toimijoiden kokemuksia tulevaisuussuunntautuneesta ohjauksesta. Tarkastelemme ohjaajuuden tiloja ja tilanteita sekä tutustumme ohjaustoiminnan kehittämisen ja arvioinnin työkaluun.

Kokemusasiantuntijat nuoren tulevaisuuden tukena | pe 13.5.

Tilaisuudessa käsitellään vertaisuuden, mentoroinnin ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksia nuorten tukemisessa. Voisiko vertaismentorista olla apua nuoren tulevaisuuden suunnan löytymisessä ja oman polun etsimisessä?

Esitellään Ylitse MentorApp -sovellusta, mikä auttaa nuoria löytämään vertaismentorin, joka jakaa samanlaisen kokemustaustan. Sovelluksen kautta saa yhteyden valmennettuihin mentoreihin chat-viestillä. Keskustelu on aina luottamuksellista ja anonyymia.

Tutustutaan lisäksi Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeeseen, missä kehitetään kokemusasiantuntijatoimintaa vastaamaan verkkoauttamisen tarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on mm. kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja.

Traumainformoitu työote | pe 20.5.

Pohditaan kuinka käsitellä traumoja ja traumatisoitumista sosiaalialalla - sijaistraumatisoitumisen ehkäisy, työkaluja ja menetelmiä.

Pidetyt koulutukset syksyllä 2021

Rajatyö ja työhyvinvointi - Työn ja arjen yhteensovittamisella hyvinvointia työhön, ti 30.11. kello 12-14

Sisältö: Työhyvinvointi koostuu monesta elementistä ja tässä koulutuksessa syvennymmekin yhteen tärkeään hyvinvoinnin alueeseen: työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen eli niin kutsuttuun rajatyöhön ja siihen millainen merkitys sillä on hyvinvoinnille. Keskiössä ovat kysymykset: Miten yhteensovittamisen vaikeudet vaikuttavat työn tekoon ja vapaa-aikaan? Mitkä tekijät toimivat voimavaroina työn ja arjen yhteensovittamisessa? Miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen heijastuu ohjaustyöhön? Mitä onnistunut työn ja muun elämän yhteensovittaminen edellyttää?

Kouluttaja: Miia Ojanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Digitaalisen ohjauksen menetelmiä, ke 24.11. kello 13-16

Sisältö: Sovellukset ohjauksen tukena, Seppo-pelialustan hyödyntäminen liikunnallisuuden, ryhmäytymisen ja innostuksen herättäjänä teemojen tutkimisessa. Verkko-ohjauksen haasteet ja mahdollisuudet.

Kouluttaja: Jouni Piekkari, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Hurahda pelillisyyteen - Connext:in trooppinen loppuseminaari, to 18.11. kello 9-14

Sisältö: Sinä opettaja, nuorisotyöntekijä, ohjaaja ja opiskelija, tule poimimaan parhaat pelillisyyden hedelmät työhösi! CONNEXT-hankkeen trooppinen loppuseminaari.

Opittua ja oivallettua | Vinkeiden pelitehtävien kokeilua | Hurahdapelilliseen työotteeseen -oppaan julkaisu | Inspiroivaa seuraa |Salaattilounas ja trooppisia hedelmiä

Luottamus ohjauksessa, ke 10.11. kello 13-16

Sisältö: Koulutuksen tavoitteena on pysähtyä tarkastelemaan luottamusta, sen moninaisuutta sekä merkityksellisyyttä nuorten ohjauksessa. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää luottamuksen merkityksen ja mahdollisuuden asiakassuhteessa sekä osana työntekijän ammattitaitoa ja asiantuntijuutta. Luottamuksen teoreettiset perusteet ja lähtökohdat. luottamus ja epäluottamus asiakassuhteessa.

Kouluttaja: Eija Raatikainen, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Infografia koulutus -osana opinto- ja uraohjausta, ma 1.11. kello 13-15

Toiminnallinen Kohti sopivaa opiskelupaikkaa -infografiikan koulutus

Kouluttajat: Mai Salmenkangas ja Johanna Niemi, Metropolia Ammattikorkeakoulu

NäytönPaikka – Nuoren digitaalinen oman elämän kansio, ma 1.11. kello 9.30-11

Sisältö: NäytönPaikka-nettipalvelu on käyttäjille maksuton, asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työväline, joka kannustaa ja auttaa tarkastelemaan omaa elämää kokonaisvaltaisesti useista eri näkökulmista. Palvelua käytetään laaja-alaisesti ympäri Suomen muun muassa työllistymis-, nuoriso-, koulutus-, asumis-, päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kouluttaja: Miikkael Ringman/ Suomen Setlementtiliitto

Moninaisten katsomusten kohtaaminen, to 21.10. kello 13-16

Millaisia katsomuksia nuorilla on? Katsomusten moninaisuuden kohtaaminen ohjaustyössä.

Kouluttaja: Sylvia Hakari, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Jalkautuva työ ja auto ohjauksen välineenä, ke 13.10. kello 10-12

Futu -auto hankkeessa. Kokemuksia jalkautuvasta työstä nuorten ja verkoston kanssa.

Kouluttaja: Tuula Tick, Valo-valmennusyhdistys

Väkivaltainen ääriajattelu ja radikalisoituminen, kun viha ja pelko täyttää mielen, to 7.10. kello 12-14

Sisältö: Poliisin puheenvuoro, jossa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Nuoret radikalisoitumisen riskiryhmänä. Keitä ovat ne henkilöt, jotka radikalisoituvat ja voiko tällaisen henkilön tunnistaa? Kuinka henkilö radikalisoituu ja onko henkilön mahdollista de-radikalisoitua? Erilaisten ääriliikkeiden kirjo sekä suomalaiset erityispiirteet. Mielenterveysongelmat ja ääriajattelu.

Kouluttaja: Jussi Ojanen, vanhempi rikoskonstaapeli

Tunteet ohjaustyössä, pe 1.10. kello 10-12

Sisältö: Tavoitteena on pohtia tunteiden merkitystä ohjaustyössä. Sisältö: Tunteiden teoreettiset perusteet, kehollisuus ja tunteet, tunnekartta, emotional footprint ohjauksessa.

Kouluttaja: Eija Raatikainen, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Nuorten yksinäisyys etsivän nuorisotyöntekijän silmin, ma 27.9. kello 12-14.15

Sisältö: Koulutuksen alustaja toimii vastaavana ohjaajana Helsingin NMKY-n etsivässä nuorisotyössä ja Nivelvaiheen nuorisotyön hankkeessa. Hän on tehnyt YAMK Master työn aiheesta "Etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyys ja työkäytännöt sen vähentämiseksi". Lisäksi hänellä on pitkä ja monipuolinen työkokemus yksinäisten nuorten kanssa toimimisesta. Koulutuksessa esitellään Master työn keskeisiä nostoja ja kentän havaintoja sekä malleja yksinäisyyden vähentämiseen. Koulutuksessa on varattu reilusti aikaa myös osallistujien keskinäisen osaamisen jakamiseen ja yhteiseen prosessointiin

Kouluttaja: Niklas Hjort, vastaava etsivä nuorisotyöntekijä, Helsingin NMKY

Tulevaisuussuuntautunut ohjaus, ma 13.9. kello 10-12

Sisältö: Voimavarakeskeisyys ja skenaarioajattelu nuorten ohjauksessa. Peruskysymykset: Kuka minä olen? Mitä minä osaan? Mihin minä pystyn. Mitä tulevaisuusohjaus merkitsee omassa työssä?

Kouluttaja: Eija Raatikainen, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Pelin henki – tasa-arvoa, luovuutta ja digitaalisuutta ohjaukseen
ti 23.8. kello 10-14.30

sisältö: Webinaari, joka on rakennettu yhdessä eri kehittämishankkeiden kanssa ja mukana myös Creating Positive Future FUTU-hanke.

Pidetyt koulutukset keväällä 2021

Creating Positive Future FUTU
to 14.1.2021 klo 14.30-16.00

sisältö: Johdanto perehdytyksen tavoitteisiin, Nuorten tulevaisuusohjauksen perusperiaatteet, vertaissparrausryhmien käynnistäminen
kouluttajat: Jouni Piekkari (Eija Raatikainen)

Tulevaisuussuuntautunut ohjaus
ke 3.2.2021 klo 10.00-11.30

sisältö: Voimavarakeskeisyys ja skenaarioajattelu nuorten ohjauksessa. Peruskysymykset: Kuka minä olen? Mitä minä osaan? Mihin minä pystyn. Mitä tulevaisuusohjaus merkitsee omassa työssä?
kouluttaja: Eija Raatikainen

Nuorten tulevaisuusohjauksen MOTIIVI -menetelmät I
to 11.2.2021 klo 14.00-16.00

sisältö: Toiminnallisia menetelmiä vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja edistymisen esteiden tunnistamiseen.
kouluttaja: Jouni Piekkari

Nuorten tulevaisuusohjauksen MOTIIVI -menetelmät II
to 18.2.2021 klo 14.00-16.00

sisältö: Nuoren tulevaisuuden skenaariot, vahvistamisen keinot, vertaisryhmän tuki. Digitaalisia ohjausmenetelmiä.
kouluttaja: Jouni Piekkari

Nuorten tulevaisuusohjauksen MOTIIVI -menetelmät III
to 4.3.2021 klo 14.00-16.00

sisältö: Nuorten omien teemojen tunnistaminen, Aikuistuvan nuoren roolit ja tulevaisuuskuvat. Digitaalisia sovelluksia ohjaamiseen
kouluttaja: Jouni Piekkari

Työpaja I - Työ- ja toimintakyky
ti 16.3.2021 klo 13.00-15.30

sisältö: määritelmien pohdinta. Mitä työkyky tarkoittaa? Entä toimintakyky? Ovatko sama asia vai millä tavoin eroavat toisistaan? Miten ymmärrän ja hyödynnän näitä omassa työssäni?
Kouluttaja: Jennie Nyman

Työpaja II - Työ- ja toimintakyky
ti 30.3.2021 klo 13.00-15.30

sisältö: reflektointi vs. arviointi. Mitkä ovat reflektoinnin ja arvioinnin yhtäläisyyden erot? Arvioidaanko meillä työ- ja toimintakykyä? Miksi -miksi ei?
Kouluttaja Jennie Nyman

Digiohjaamisen menetelmiä
to 1.4.2021 klo 14.30-16.00

sisältö: Sovellukset ohjauksen tukena, Seppo-pelialustan hyödyntäminen liikunnallisuuden, ryhmäytymisen ja innostuksen herättäjänä teemojen tutkimisessa. Verkko-ohjauksen haasteet ja mahdollisuudet.
kouluttaja: Jouni Piekkari

NäytönPaikka – Nuoren digitaalinen oman elämän kansio
to 8.4.2021 klo 14.30-16.00

kouluttaja: Miikkael Ringman/ Suomen Setlementtiliitto

Luottamuksen rakentuminen ohjauksessa
Ti 13.4.2021 klo 10.00-11.30

kouluttaja: Eija Raatikainen

Työpaja III - Työ- ja toimintakyky
ti 20.4.2021 klo 13.00-15.30

sisältö: toiveita/ mikä askarruttaa?
Kouluttaja Jennie Nyman

Nuoret, salaliittoteoriat ja radikalisaation idut - kuinka otan puheeksi? Miten kohtaan omat asenteeni ja tunteeni?
ma 10.5. klo 10-14

sisältö: Ristiinpölytyspaja. Huolestuttaako valemedia? Pohditko miten nuorten kanssa ottaa puheeksi valemediaan liittyviä teemoja? Miten kohtaat keskusteluissa omat tunteesi ohjaajana? Kokemusten vaihtoa, harjoitteita, tietoa ja ohjauksellisia vinkkejä. Pääset myös tutustumaan valemediaa käsittelevään peliin, jota voi käyttää välineenä nuorten kanssa.

Lisäkoulutuksia

Futu -hankkeessa oli mahdollista osallistua myös Metropoliassa opetusharjoitteluaan tekevän Amiika Ontermaan koulutuksiin. Koulutuksia pidettiin Futu -hankkeen perehdytysten yhteydessä.

Kohti onnellisuutta. Elämän tarkoitusta etsimässä.
to 8.4. klo 16.00-17.00

Sisältö: Miten tutkia ja tukea elämän merkityksellisyyden kokemusta asiakastyössä.

Kiintymyssuhteiden vaikutuksia.
ti 13.4. klo 9.00-10.00

Sisältö: Varhainen kiintymyssuhde ja sen vaikutuksia halki elämän. Uhkia, etuja vai uusi mahdollisuus (earned security).

Nuorten tulevaisuuskuvien ja identiteetin rakentuminen.
ti 20.4. klo 15.30-16.30

Sisältö: Arvot, odotukset ja asenteet tulevaisuuskuvien rakentumisessa sekä identiteetin selkiytymisessä.

Kouluttaja: Amiika Ontermaa, sosiaalityöntekijä-sosiaalipsykologi

Hankkeen esittely

Creating Positive Future - FUTU -hanke on Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeen (S20920) jatkohanke. Hankkeen tavoitteena on edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymisvalmiuksia edistäen nuorten positiivista tulevaisuussuuntautunutta ajattelua, arjen elämänhallintaa ja toimintakykyä. Lisäksi hankkeessa voidaan tukea heitä ammatilliseen jatkokoulutukseen tai työelämään siirtymisessä.

1. Tukea tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen keinoin nuoria hahmottamaan vaihtoehtoja positiivisen ja realistisen tulevaisuuden rakentamiseksi: näkemään oma tulevaisuus positiivisia vaihtoehtoja sisältävänä ja tavoittelemisen arvoisena olevana asiana.
2. Kehittää edelleen, juurruttaa ja levittää MOTIIVI-hankkeessa kehitettyjä tulevaisuussuuntautuneita ohjaus- ja toimintamalleja sekä edistää sukupuolisensitiivisten ryhmänohjausmalleja käyttöönottoa hankkeen toimijoiden keskuudessa ja heidän verkostoissaan pääkaupunkiseudulla.

Valitut menetelmät ovat nuorilähtöisiä, osallisuutta tukevia ja nuorten toiveita ja tarpeita kunnioittavia. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten näköalattomuus muuttuu innostukseksi, rohkeudeksi ja tulevaisuuden tavoitteiksi. Nuori uskaltautuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Toiminta vahvistaa osallisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, sosiaalista kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminta vahvistaa pitkällä aikavälillä (työelämän) osallisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja rakentaa sosiaalisesti kestävämpää ja monikulttuurisempaa yhteiskuntaa, erityisesti maahanmuuttajatyttöjen, mutta myös palveluihin huonosti kiinnittyvien nuorten (miesten) osalta.

Hankkeen tavoite

Hankkeen tuloksena syntyy arkilähtöisiä ja nuorten lähtökohdista kehitettyjä nuorten työ- ja toimintakykyä edistäviä tulevaisuussuuntautuneita ohjaus- ja toimintamalleja. Lisäksi syntyy käytäntölähtöistä arviointitietoa ja sen pohjalta suosituksia tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen malleista ja työmuodoista monialaiseen työhön.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16-29- vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaa työelämässä, työharjoittelussa tai työllistymiseen johtavassa koulutuksessa. Erityisenä kohderyhmänä ovat perheryhmäkotien, etsivätyön, työpajojen asiakkaina olevat nuoret. Hankkeessa keskitytään palveluiden piiriin huonosti kiinnittyviin ja työpajoilla toimiviin nuoriin. Ohjauksissa ja kohtaamisissa huomioidaan sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys.

Hankkeen toteuttajat

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valo-Valmennusyhdistyksen ry, Stadin ammattiopiston nuorten työpajojen ja Espoon Hirviportin pienperheryhmäkodin kanssa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2020-31.12.2022.