Hankkeet apuna nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyssä

14.11.2018

Matti-hankkeen projektipäälliköt Jaana Poikolainen, XAMK (naisista vas.) ja Teija Rautiola, Metropolia (naisista oik.) seurassaan seminaarin juontaja Keijo Leppänen (kesk.) sekä nojatuolihaastatellut Karri Miettinen / Paleface (vas.) ja Jani Toivola (oik.).

Matti-, Motiivi- ja Auta miestä mäessä -hankkeet järjestivät 7.11.2018 yhteisseminaarin Minne miehen matka 2, joka on jatkoa vuosi sitten järjestetylle seminaarille. Seminaari, kuten itse hankkeetkin, pureutui tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen: heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, erityisesti nuorten miesten, ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyyn.

Toisena aiheena oli nuorten miesten oman elämäntilanteensa kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja realistisia ammatillisia tavoitteita kohti toimiminen. Tilaisuuden juonsi MTV3:n uutisankkurina tutuksi tullut Keijo Leppänen. Tilaisuuden avasi Kaakkois-Suomen AMK, XAMK:n tutkimusjohtaja, dosentti Valdemar Kallunki sanoen, että meidän tulee osoittaa nuorille, että elämänpolku voi lähteä rakentumaan pienistä asioista. Niiden kautta jokaisella on mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnassamme.

Aluksi kuultiin kaksi puheenvuoroa sukupuolittuneesta elämänkulusta ja siirtymisestä koulutuksesta työelämään (YTT, tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari THL:stä) sekä nuorten hyvinvoinnista (VTM Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta). Heidän esityksistään kävi ilmi, että nuorten vaikeudet jakautuvat niin, että tyttöjä on enemmän erikoissairaanhoidon puolella mm. mielenterveysongelmiin liittyen sekä kuntoutuksessa ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Pojilla korostuu se, ettei heillä ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, heillä on rangaistusmääräys ja tuomio sekä työttömyyttä. Koulumenestyksessä tyttöjen ja poikien välillä on lukuaineiden keskiarvossa suuret erot. Jos vanhemmilla on paljon haasteita elämässään, esim. työttömyyttä, päihdeongelmia tai taloudellisia vaikeuksia, vaikuttaa se myös lasten peruskoulumenestykseen heikentävästi, mikä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myöhempään koulutuspolkuun. Hyvinvointia haastavat tekijät kasaantuvat peruskoulun varassa oleville. Nuoria miehiä tulisi kannustaa hakeutumaan toisen asteen koulutukseen sellaiselle alalle, joka heitä itseään kiinnostaa. Tämä ehkäisee tutkinnon suorittamisen keskeyttämistä.

Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat nuoret, ns. NEET-nuoret (Not in Employment, Education or Training) ovat muita nuoria vaikeammassa asemassa. Hyvinvointiongelmat yleistyvät NEET-vuosien myötä. Niillä nuorilla, joiden vanhemmilla on haasteita, on suurempia vaikeuksia kiinnittyä työelämään. Pitkittynyt NEET-status lisää riskiä myöhemmälle mielenterveyshäiriölle.

NEET-tutkimushankkeen tulosten mukaan nuoret miehet kokevat suuriksi ongelmiksi yksinäisyyden ja sosiaalisten suhteiden puuttumisen sekä huonoon seuraan joutumisen, ja pitävät niitä osasyinä syrjäytymiseensä. Syrjintä ja se, että asuu kaukana harrastuspaikoista ja palveluista sekä julkisen liikenteen puute ovat asioita, joista nuoret kokevat syrjäytymisensä johtuvan. Vähemmistöön (mm. seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti) kuuluminen lisää syrjäytymisen kokemusta. Nuorten tyytyväisyys nykyiseen elämään kaiken kaikkiaan on laskenut selvästi viimeisten viidentoista vuoden aikana. NEET-nuorten kokemus suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta on heikompaa kuin muiden nuorten.

Hankkeiden kehittämistyön tuloksia

Hankkeet ovat merkittävässä asemassa edellä mainittujen haasteiden voittamisessa. Matti: Miesten matkat työhön - ylisukupolvisten työttömyyden kierteiden katkaiseminen sekä Auta miestä mäessä -hankkeessa on käytetty onnistuneesti mentorointia työmenetelmänä. Mentoreiden narratiivit tarjosivat nuorille tilaisuuksia ja perspektiiviä oman elämänkulun tarkasteluun ja reflektioon. Opiskelija Topi Tarkki on tarkastellut Auta miestä mäessä -hankkeen toimintaa mentorinäkökulmasta opinnäytetyössään. Mentorointi antoi nopeasti suuntaa aktoreiden tavoitteille mahdollistaessaan aktoreiden henkilökohtaisten ja ajankohtaisten asioiden käsittelyn. Aktorit kokivat saaneensa mentoroinnin myötä mm. uusia näkökulmia, uskoa omiin kykyihinsä, lisää itseluottamusta sekä uusia voimavaroja. Mentorit kokivat työnsä olleen merkityksellistä ja vaikuttavaa sekä aktorin että itsensä kannalta. Mentoroinnin tuominen laajemmin mukaan syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattuihin palveluihin tarjoaisi yhden mahdollisuuden näiden palveluiden kehittämiseen.

Matti-hankkeessa erilaisten koulutus- ja työelämän vaihtoehtojen pohtiminen sai monen nuoren hakeutumaan koulutukseen tai etsimään työpaikkaa. Hankkeeseen osallistuneita nuoria on ollut Helsingissä 25 ja Kouvolassa 29. Tällä hetkellä koulutuksessa on 9, työssä 8, armeijassa 4, työttömänä 3 ja sairauslomalla 1 henkilöä Helsingissä. Kolme hankkeeseen osallistunutta nuorta on saanut työpaikan hankkeen yhteistyöyritykseltä Baiksilta. Näin on Matti-hankkeella onnistuttu lieventämään ylisukupolvisen syrjäytymisen uhkaa ainakin heidän osaltaan.  Kuitenkaan tätä nuorten voimavarojen ja omaehtoisuuden kehitystä ei yksistään voida laittaa Matti-hankkeen työpakettien ansioksi. Suuret kiitokset kuuluvat ensisijaisesti työpajojen valmentajille ja ohjaajille heidän pitkäjänteisestä nuoria monipuolisesti tukevasta ja ohjaavasta toiminnasta.  

Hankkeelle on tulossa kansainvälinen jatkohanke nimellä ”Sukupolviälykäs NEET-nuorten mentorointi”. Seminaarissa lanseerattiin Matti-hankkeen ”Kohtaa nuori - Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen” -verkkojulkaisu, joka on hiomista vaille valmis ja julkaistaan valmistuttuaan hankkeiden verkkosivuilla.

Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeessa kootaan olemassa olevia nuorten tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä sekä kehitetään ja arvioidaan uusia toimintatapoja. Toimintamallit hyödyntävät nuorille suunnattuja digitaalisia työkaluja, erityisesti Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelua. NäytönPaikka on sähköinen kansio elämästä sekä väline verkoston näkyväksi tekemiseen. Hankkeessa on toteutettu Motiivi-ryhmätoimintaa työpajojen, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n ja Kouvolan Ohjaamon nuorille sekä ohjaajakoulutusta Helsingin työpajojen kouluttajille.

Paneelikeskustelussa ja nojatuolihaastattelussa esitettiin näkökulmia syrjäytymisen ehkäisyyn

Seminaarissa käytiin paneelikeskustelu aiheesta ”Näkökulmia syrjäytymisen ehkäisyyn”. Keskustelijoina olivat hankekoordinaattori Annukka Kurki R3:sta, kouvolalainen nuori Tomi Myllymäki, psykologi, lehtori Jukka Oksanen Matti-hankkeesta sekä kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkonen Miessakit ry:stä. Joonas Kekkosen mukaan haasteena on, että syrjäytymisen ehkäisemisen tukipalveluita ei ole räätälöity koskemaan nuoria miehiä, eivätkä nuoret miehet osaa hakeutua palveluihin. Palvelut tulisi viedä sinne, missä pojat ja nuoret miehet ovat. Tomi Myllymäki totesi, että omista tunteistaan ja ajatuksistaan puhuminen pitäisi sallia pojille. Koulun tulisi tarjota pojille tilaisuuksia puhua asioistaan esim. terveystiedon tunneilla. Annukka Kurjen mukaan etsivän nuorisotyön tekeminen on hyvä keino tavoittaa nuoret, koska silloin apua tarjoava taho menee sinne, missä nuoret ovat. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että nuorille miehille pitäisi tarjota tiloja, joissa he voisivat tavata toisiaan. Jukka Oksanen kertoi esimerkin: ”Kohtaus ry. halusi tehdä nuorille miehille olohuoneen, joka on avoinna joka arki-ilta. Siellä kävijöistä on muodostunut tiivis kaveriporukka.”

Seminaarin viimeisenä ohjelmanumerona oli nojatuolihaastattelu, jossa Keijo Leppänen haastatteli Karri Miettistä (räppäri Paleface) ja kansanedustaja, kirjailija Jani Toivolaa. Haastattelun aiheena oli ”Mitä yhteiskunnassa voitaisiin tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi?” Karri Miettinen sanoi, että nuoret miehet tarvitsevat ihmisiä, joihin voivat samastua. Monen suomalaisen räppärin teksteissä on tarttumapintaa nuorille: he kirjoittavat tunteista, myös vaikeista, mikä antaa nuorille ymmärrystä siitä, etteivät ole ongelmiensa kanssa yksin. Jani Toivola mietti: ”Onko mikään yläkoulun asetelmasta muuttunut? Äänekkäin on se, jota kuunnellaan. Voi kysyä, mitä sanottavaa olisi sillä henkilöllä, joka ei sano mitään? Kun uskaltaisimme kuunnella pienen joukon tarpeita, se vapauttaisi meitä kaikkia ja avaisi mahdollisuudet muutokselle.”

Haastattelun ja koko seminaarin päätteeksi sekä haastattelija että haastateltavat tekivät lupauksen siitä, mitä itse aikovat tehdä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Keijo Leppänen lupasi antaa uutisvinkin MTV3:lle THL:n -97 syntyneiden nuorten verrokkitutkimuksen tulosten julkaisemistilaisuudesta ma 12.11.2018.

Jani Toivola lupasi viedä viikon 46 torstain hallituksen kyselytunnille virallisen kysymyksen verrokkitutkimukseen liittyen. Lisäksi hän lupasi tehdä näyttämöllä jotain nuorten miesten elämän ja äänen kuulumiselle.

Karri Miettinen lupasi tuoda biiseissään enemmän monipuolisempaa, aidompaa ja todenmukaista kuvaa miehestä. Myös hänellä on suunnitteilla näyttämöjuttu, jonka yhtenä aiheena voisi olla internetin pimeimmistä syövereistä resonoiva tyyppi. Lisäksi hänellä on kirjahanke, joka on sankaritarina herkemmille pojille. Tähän on joukkorahoituskampanja meneillään. Siihen on linkki hänen Facebook-profiilissaan.

Teksti: Anu Ipatti
Kuva: Teija Rautiola

Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineisto  

Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu https://urly.fi/RLT

MATTI - Miesten matkat työhön -hanke www.metropolia.fi/matti www.xamk.fi/matti                                                   

Motiivi - Nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hanke www.metropolia.fi/motiivi

Lisätietoja Metropoliassa:

Projektipäällikkö Teija Rautiola
P. 040 630 0351
S-posti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi

   

    
 


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Sytyke ry valitsi Jesse Ukkosen opinnäytetyön vaikuttavimmaksi

14.12.2018

Tietojärjestelmätyön ammattilaisten Sytyke ry järjesti Vaikuttavin opinnäytetyö 2017-18 -kilpailun. Kilpailun voitti Metropolian viestinnän tutkinto-ohjelmasta valmistunut Jesse Ukkonen.
Voitokas opinnäytetyö Häiriötön tekno...

Lue lisää

Museoyhteistyöllä äänimaisemia, sovelluksia ja uusia näyttelyideoita

13.12.2018

EU:n Luova Eurooppa-ohjelman The People’s Smart Sculpture -hankkeen (2014 - 2018) päättyessä sen aikana kerätyt parhaat käytännöt on koottu yhdeksi julkaisuksi.  Hankkeenvtavoitteena oli tukea osallistavaa, yhteisöllistä, monialaista urbaania k...

Lue lisää

Talonrakennusteollisuus tukee lahjoituksella tuotantojohdon koulutusta

11.12.2018

Järjestäytyneitä rakennusliikkeitä Uudellamaalla edustava Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry on tehnyt 40.000 euron lahjoituksen Metropolia Ammattikorkeakoululle. Joulukuun 4. päivä lahjoitetulla summalla on tarkoitus edistää rakennusalan ammattikork...

Lue lisää

Etäkuntoutuksen erikoistumiskoulutuksessa innostava alku

11.12.2018

Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutus kokosi yhteen kokeneita ja vasta aiheeseen perehtyviä ammattilaisia. Vuoden kestävä koulutus alkoi innostuneesti ja opimme heti ensimmäisessä tapaamisessa, että koulutuksessa on laaja kirjo osaamista kuntoutuk...

Lue lisää

07.12.2018

Koulutettujen maahanmuuttajien urapolku helpottuu

Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa maahanmuuttajasairaanhoitajille kaksi opintoväylää, jotka ovat Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke (EU-/ETA-alueelta tulevat maahanmuuttajat) ja SOTE-silta -hanke (EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat). Väyliä keh...

Lue lisää

07.12.2018

Syksyn ProjektiBoosteri synnytti uusia 3AMK-hankehakemuksia

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisestä ProjektiBoosterista syntyi syksyn aikana ainakin kolme uutta, monialaista hankehakemusta sekä potentiaalisia ideoita jatkotyöskentelyyn.
3AMK:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kiihdytysalusta ProjektiBoosteri tarjoaa fasil...

Lue lisää

05.12.2018

Olemme muuttaneet – uusi Myllypuron kampus avautuu tammikuun puolivälissä

Metropolian intensiivinen kampusmuuttojen vuosi huipentuu vuodenvaihteessa, kun uuden Myllypuron kampuksen ensi vaihe valmistuu ja korkeakoulu luopuu neljästä isosta toimipisteestä.
Metropolian uusi kampus Helsingin Myllypuroon avautuu tammikuun puolivälissä. Näin Metropoli...

Lue lisää


1 - 7 / 1623

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015