Esitys- ja teatteritekniikan juhlaseminaarissa toivottiin alan parempaa näkyvyyttä

23.11.2018

Helsingin Kaupunginteatterin tekninen johtaja Antti Rehtijärvi (vasemmalla) ja Bright Finland Oy:n valo-, rakenne- ja suunnitteluosastoista vastaava Eero Helle (oikealla).

Kansallisoopperan ja -baletin tuotantojohtaja Timo Tuovila (vasemmalla) ja Antti Rehtijärvi (oikealla).

Mervi Toivonen (Manager, Global Sales and Business Events, Business Finland, Visit Finland) puhumassa siitä, miten tapahtumateollisuuden vetovoimaisuutta lisäämällä voidaan luoda edellytyksiä eri toimialojen menestykselle.

Matti Tedre (PhD Professor, School of Computing, University of Eastern Finland) kertomassa miten digitalisaatio muuttaa tiedon käsitettä ja tietoteoriaa.

Lopuksi lavalla luovutettiin tunnustuksia lahjojen ja puheiden muodossa.

Mervi Toivonen ja yleisö.

Yleisö oli aktiivinen.

Metropolian esitys- ja teatteritekniikan koulutus on saavuttanut tänä vuonna kaksi hienoa merkkipaalua. Vuonna 2008 aloitettu esitys- ja teatteritekniikan medianomikoulutus täyttää kymmenen vuotta ja samanaikaisesti ammattitutkintokoulutusta on järjestetty Suomessa jo kaksikymmentä vuotta. Metropolian esitys- ja teatteritekniikan koulutus on Suomen ensimmäinen ja ainoa alan korkeakoulututkinto-ohjelma ja ammattitutkintokoulutus on ollut varsin ainutlaatuista. Tiivis työelämäyhteistyö on ollut keskeisessä roolissa alan merkittävän osaamiskeskittymän syntymisessä Metropoliaan.

Tätä kaikkea juhlistettiin lokakuun 10. päivä järjestetyssä Esitys- ja teatteritekniikan Teknologia, tiede ja tulevaisuus –seminaarissa Arabian kampuksella. Juhlaseminaaria kunnioittavina vieraspuhujina paikalla olivat Kati Huoponen (palvelujohtaja, Ilmarinen), Tomi Teikko (johtaja, Tieto Finland Oy), Mervi Toivonen (Manager, Global Sales and Business Events, Business Finland, Visit Finland) ja Matti Tedre (PhD Professor, School of Computing, University of Eastern Finland).

Kansallisoopperan ja -baletin tuotantojohtaja Timo Tuovila koki seminaarissa esiin nousseista aiheista tärkeimmäksi tarpeen tapahtuma-alan paremmasta tilastoinnista, jotteivat tulevaisuuden rahahanat kuivuisi juuri kun ala on erittäin vauhdikkaassa kasvussa.

”Ehkä hyödyllisin sellainen mikä lähtee nyt elämään jollain tavalla ja missä tarvittaessa olen mukana, liittyy tähän tapahtumatuotannon kehittämiseen Suomessa ja sen tilastoinnin ja näkyväksi tekemiseen. Että saataisiin sieltä sitten selkeitä numeroita ja vaikuttavuutta noille poliittisille päättäjille”, Tuovila pohtii.

Esitys- ja teatteritekniikan alan osaajien kysyntä kasvussa

Bright Finland Oy:n valo-, rakenne- ja suunnitteluosastoista vastaava Eero Hellen mielestä työnantajan näkökulmasta alan koulutus on tänä päivänä äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä.

”Meidän alalla on jatkuva työvoimapula osaavista ihmisistä. Koulutamme niitä itse koko ajan, mutta emme pysty kuitenkaan kouluttamaan massoja. Me tarvitsemme jengiä joka olisi valmiimpaa, jotta pystymme työllistämään heitä nopeammin. Että saataisi heidät nopeammin sellaiseen vaiheeseen, missä heistä on hyötyä tekemisessä”, Helle kertoo.

Samoilla linjoilla on myös Tuovila. ”Tämä on yksi kasvavista aloista. Jos tulevaisuudessa autoon liittyvät ammatit vähenevät, niin kyllä tapahtumatuotannossa ne kasvavat. Kaikki merkit viittaavat siihen ja sitä kautta me tarvitsemme lisää ammattilaisia, jotka työskentelevät hyvin vaihtelevissa ympäristöissä tulevaisuudessa. Hyvistä osaajista tulee pulaa. Oikeastaan jo on tällä hetkellä”.

Helsingin Kaupunginteatterin tekninen johtaja Antti Rehtijärvi näkee, että maailma on mennyt paljon monimutkaiseksi viimeisen 10-15 vuoden aikana. Digitalisaatio on vallannut tapahtumatuotannon niin kattavasti, että osaamisen vaatimukset ovat aivan eri luokkaa kuin aikaisemmin.

”Tänä päivänä vaaditaan paljon enemmän osaamista video- tai tietotekniikassa. Samoin esitykseltä ja niiden toteutukselta vaadittu laatutaso on noussut huomattavasti. Kansainväliset mittakaavat ovat tulleet myös meille. Me tarvitsemme osaavia ihmisiä ja se tarkoittaa, että koulutuksen on oltava laadukasta. Sitten on toki se puoli, että mikä vie alaa eteenpäin. Kouluissa kun on aikaa tutkia ja tehdä, niin ne lopputyöt ovat monesti avainasemassa ja ne vievät alaa sitten eteenpäin, kun tehdään systemaattisesti työtä”, Rehtijärvi sanoo.

Hänen mielestään on merkittävä asia, että nykyään rekrytoidessa henkilöä, voidaan olettaa hänellä olevan jonkin tasoinen loppututkinto.

”Siinä on tutkinnollisen puolen lisäksi myös se, että meille tulee hyvällä ammatillisella itsetunnolla varustettuja ihmisiä. He ovat arvokkaita organisaatiossa. He ovat laaja-alaisempia ihmisiä, ja he pystyvät kehittämään ja viemään asioita eteenpäin, kun se kaikki energia ei mene siihen, että pärjäänkö minä teknisesti tässä pienellä kapealla sektorilla”, Rehtijärvi sanoo.

Tuovila täsmentää, että Metropolian esitys- ja teatteritekniikan koulutus on kehittynyt luotettavaksi sekä hyvätasoiseksi koulutukseksi, joka antaa työnantajalle turvan siitä, että Metropoliassa käyneet ovat saaneet hyvän perustason aloittaa työt. Mutta tilannetta ei saisi pitää itsestään selvyytenä.

”Kyllä Metropolialla on tehty hurjasti hartiavoimin töitä, että koulutus on saatu nostettua tälle tasolle. Sen rakentaminen tähän tasoon on vienyt vuosia, mutta valitettavasti se voi romahtaa hyvinkin nopeasti, ellei siitä pidä huolta”, Tuovila pohtii.

Ala ja osaamisvaatimukset kehittyvät monimutkaisemmiksi kokonaisuuksiksi

Valtavan nopean digitaalisen kehityksen myötä myös tutkimustyön merkitys lisääntyy. Eero Helle näkee, että esitys- ja teatteriteknisen alan koulutuksen tehtävä ja rooli jatkossakin on kaksijakoinen.

”Sillä on kaksi roolia. Yksi on tuottaa esitystekniikan tehtäviin koko toimialalle osaavia ammattilaisia ja toisaalla tavallaan tutkia toimialaa ja sen kehitystä, ja olla yritysten tietynlainen tuki koko systeemissä”.

Tuovila kuvailee tilannetta esimerkin kautta. ”Toki esitystekniikassa digitalisaatio on jo tullut, mutta oikeastaan se seuraava steppi on sitten tuotantoprosessissa, jota me olemme lähteneet tutkimaan ja kehittämään. Puhutaan siis produktion simuloinnista. Kun me tällä hetkellä tehdään monitorien ääressä simulointia pienoismalli- ja valosuunnitteluohjelmien kanssa, niin meillä on tavoitteena, että jonkin ajan päästä teosta tarkastellaankin virtuaalimaailmassa yhdessä työryhmän kanssa. Tarvittaessa vaikka niin, että lavastaja on Lontoossa, ohjaaja Saksassa ja me täällä Helsingissä. Ja kokoonnutaan yhdessä sitten sinne virtuaaliselle näyttämölle ja ihmetellään sitä tulevaa lavastusta”.

”Meillä puolestaan mallinnetaan esimerkiksi juuri valo- ja lavastesuunnittelu 3D:ssä ja virtuaalitodellisuudessa. Ehkä seuraava suurin mitä teknologioita odottaa, on 3D-tulostaminen. Sillä aletaan jollain lailla tekemään pienoismalleja, ehkä tarpeistoon osia ja ehkä jollain lailla lavasteita”, Rehtijärvi maalailee.

Helle kertoo alan suunnasta omasta näkövinkkelistään. ”Yrityksen näkökulmasta tämä ala muuttuu tosi moneen suuntaan koko ajan. Kaikki keikat menevät monimutkaisemmaksi koko ajan. Samaan aikaan asiakkaat ovat tosi kustannustietoisia. Erilaiset aikatalutukset muuttuvat kireämmäksi, johtuen erilaisten tilojen kustannuksista ja muista. Yritetään minimoida onsitessa (tapahtumapaikalla) vietettyä aikaa erilaisilla ennakkotöillä ja tietysti ehkä meillä alan isona toimijana jollain tavalla siinä muutoksessa kuljetaan etunenässä, että muutokset iskevät meihin kaikista kovimpaan ja yritämme vain jotenkin olla kehityksessä mukana”.

”Jos rahoituksesta lähtee, niin kyllä ainakin meillä (Helsingin kaupunginteatterissa) on kohtuullisen selvää, että julkinen tuki laskee jatkuvasti mikä tarkoittaa, että omarahoitusosuutta täytyy lisätä, täytyy tehdä tehokkaammin ja miettiä jokaisen työroolia monipuolisemmin mitä kukin tekee. Ja kun maailma muuttuu tähän suuntaan, niin tarvitsee tavallaan osata enemmän ja näin tullaan siihen koulutukseen. Tässä nyt kun on puhuttu, että miten ne taidot muuttuvat ja miten paljon täytyy pystyä omaksumaan, niin se on se haaste, että miten saadaan ne uudet taidot”, Rehtijärvi lisää.

Lisätietoa

metropolia.fi/esitystekniikka
facebook.com/esitystekniikka
Mikko Pirinen
Tutkintovastaava, Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma
Etunimi.sukunimi@metropolia.fi
040 047 0564

Artikkeli:

Simo Ruuskanen

Metropolian viestintäpalvelut


Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita


Sytyke ry valitsi Jesse Ukkosen opinnäytetyön vaikuttavimmaksi

14.12.2018

Tietojärjestelmätyön ammattilaisten Sytyke ry järjesti Vaikuttavin opinnäytetyö 2017-18 -kilpailun. Kilpailun voitti Metropolian viestinnän tutkinto-ohjelmasta valmistunut Jesse Ukkonen.
Voitokas opinnäytetyö Häiriötön tekno...

Lue lisää

Museoyhteistyöllä äänimaisemia, sovelluksia ja uusia näyttelyideoita

13.12.2018

EU:n Luova Eurooppa-ohjelman The People’s Smart Sculpture -hankkeen (2014 - 2018) päättyessä sen aikana kerätyt parhaat käytännöt on koottu yhdeksi julkaisuksi.  Hankkeenvtavoitteena oli tukea osallistavaa, yhteisöllistä, monialaista urbaania k...

Lue lisää

Talonrakennusteollisuus tukee lahjoituksella tuotantojohdon koulutusta

11.12.2018

Järjestäytyneitä rakennusliikkeitä Uudellamaalla edustava Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry on tehnyt 40.000 euron lahjoituksen Metropolia Ammattikorkeakoululle. Joulukuun 4. päivä lahjoitetulla summalla on tarkoitus edistää rakennusalan ammattikork...

Lue lisää

Etäkuntoutuksen erikoistumiskoulutuksessa innostava alku

11.12.2018

Etäratkaisut kuntoutumisen tukena -erikoistumiskoulutus kokosi yhteen kokeneita ja vasta aiheeseen perehtyviä ammattilaisia. Vuoden kestävä koulutus alkoi innostuneesti ja opimme heti ensimmäisessä tapaamisessa, että koulutuksessa on laaja kirjo osaamista kuntoutuk...

Lue lisää

07.12.2018

Koulutettujen maahanmuuttajien urapolku helpottuu

Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa maahanmuuttajasairaanhoitajille kaksi opintoväylää, jotka ovat Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke (EU-/ETA-alueelta tulevat maahanmuuttajat) ja SOTE-silta -hanke (EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat). Väyliä keh...

Lue lisää

07.12.2018

Syksyn ProjektiBoosteri synnytti uusia 3AMK-hankehakemuksia

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisestä ProjektiBoosterista syntyi syksyn aikana ainakin kolme uutta, monialaista hankehakemusta sekä potentiaalisia ideoita jatkotyöskentelyyn.
3AMK:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kiihdytysalusta ProjektiBoosteri tarjoaa fasil...

Lue lisää

05.12.2018

Olemme muuttaneet – uusi Myllypuron kampus avautuu tammikuun puolivälissä

Metropolian intensiivinen kampusmuuttojen vuosi huipentuu vuodenvaihteessa, kun uuden Myllypuron kampuksen ensi vaihe valmistuu ja korkeakoulu luopuu neljästä isosta toimipisteestä.
Metropolian uusi kampus Helsingin Myllypuroon avautuu tammikuun puolivälissä. Näin Metropoli...

Lue lisää


1 - 7 / 1623

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

 

Uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje

Tilaa Metropolian uutiskirje, joka ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Uutiskirjeet 2018

Uutiskirjeet 2017

Uutiskirjeet 2016

Uutiskirjeet 2015