Luovan alan ja osallisuuden johtaminen
Kulttuurituotanto, ylempi AMK

Tilaamalla Youtube-kanavamme, Facebookista löydät tutkintomme KultuYamk profiilin avulla ja Instagramista seuraamalla metropolia_kultu_yamk tiliämme.

Olen Noora Sormunen ja valmistuin vuonna 2022 Metropoliasta kulttuurituottajan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.

Päädyin opiskelemaan Metropoliaan, sillä halusin syventää omaa ammatillista osaamistani ja oppia lisää alasta. Halusin saada lisää tietoa ja kuulla ylipäänsä, miten kulttuuri- ja tapahtuma-alalla menee ja mihin suuntaan ala on menossa.

Opintovapaa oli hyvä päätös, sillä se mahdollisti myös lisäopintojen tekemisen. Oli mahtavaa päästä tekemään tutkimuksellista työtä, jossa piti kerryttää tietopohjaa. Saatua tietoa sovellettiin aina myös käytännön työelämään, mikä toi selkeää eroa aikaisempaan työarkeen.

Tutkinto antoi paljon minulle uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan työhöni, sekä ammatti-identiteetin kehittämiseen. Opintojen aikana opin tunnistamaan asioita joissa olen oikeasti hyvä. Lopputyöstä saamani positiivinen palaute vahvisti viimeistään ymmärrystäni siitä, että olen todellinen kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilainen.

Opintojen aikana päädyin myös tutkimaan ja miettimään sitä, mihin haluan oman urapolkuni menevän. Lopulta opintojen ansiosta sain varmuuden suunnasta mihin haluan mennä urallani, ja päädyin vaihtamaan työpaikkaa. Niinpä nykyisin toimin tuottajana Messukeskuksella.

Opintojen aikana tutustuin myös mahtaviin ihmisiin. Sain uusia tuttavuuksia ja verkostoja samalla alalla olevista ihmisistä.

Olen Susse Salonen, kultturialan freenalcer.

Tällä hetkellä työskentelen fanituotevastaavana mm. Antti Tuiskulle, Haloo Helsingille ja Vesalalle sekä olen Flow Festivalin siivouksen ja kierrätyksen tuottaja. Teen freelancerina myös tapahtumatuotantokeikkoja. Halusin kouluttaa itseäni lisää ja olin huomannut, että joissain työpaikoissa YAMK-tutkinto oli jopa vaatimuksena. Hain opiskelemaan, ja ilokseni aloitin kulttuurituottajan YAMK-opinnot Metropoliassa alkuvuodesta 2019.

Opinnoissa parasta on ollut oman ammatillisen itsetunnon kehittyminen ja ymmärrys siitä, että minä tosiaan olen oman alani ammattilainen ja monien asioiden asiantuntija. Tämän lisäksi olen saanut vuosikurssiltani uusia ystäviä sekä ammattilaisia verkostooni. Opiskelu tehdään suurimmaksi osaksi etänä. Opiskelujen aikana monet koulutehtävät liitetään työelämään ja freelancerille se voi olla välillä haastavaa. Koin kuitenkin, että kaikista freelancer-töistäni löytyi hyviä esimerkkejä koulutehtäviä varten ja oli erittäin hyödyllistä käydä töissä tapahtuneita tilanteita läpi opiskelun kautta ja samalla oppia niistä lisää.

Kulttuurituotannon YAMK-opinnoista saa paljon enemmän kuin mitä kursseilla opetetaan, vaikka kurssitkin ovat laadukkaita ja tietoa täynnä. Opintojen aikana nautin erityisesti lähipäivistä ja kaikesta siitä tiedosta ja taidosta mitä ihanilla opettajilla ja vuosikurssilaisillani oli tarjota!

Olen Paula Niemi, vastaava kirjastonhoitaja Järvenpään kaupunginkirjastossa. Vastaan lasten ja nuorten kirjastopalveluista ja osallistun kirjaston kehittämistyöhön monipuolisesti. Ensimmäisen urani olen tehnyt IT-alalla käytettävyyden ja käyttökokemuksen suunnittelijana. Lisäksi olen jo vuosien ajan ollut mukana tekemässä Maailma kylässä -festivaalia.

Olin jo syksyllä 2018 sopinut alustavasti esinaiseni kanssa, että jään pidemmälle vapaalle elokuussa 2019. Lapsettomana halusin työelämäkatkon, jonka aikana voisin hetkeksi aikaa käyttää aikaani vapaammin muun muassa harrastuksiini. Opintovapaa tuntui järkevältä vaihtoehdolta. Selvitellessäni eri opintovaihtoehtoja näin sattumalta mainoksen Metropolian kulttuurituottaja (YAMK) -koulutuksesta. Koska työni kirjastossa sisältää paljon tapahtumatuotantoa, päätin hakea koulutukseen.

En tiennyt, mitä odottaa koulutukselta. Minulla on kulttuurintuottajatuttavia, mutta emme ole koskaan sen tarkemmin keskustelleet opintojen sisällöstä. En ole aiemmin opiskellut kulttuurituotantoa, vaan olen Tampereen yliopisto alumni. Niinpä suhtauduin opintoihin hyvin avoimin mielin. Nyt opintojen loppuvaiheessa koen, että antoisinta opinnoissa on ollut oman osaamisen näkyväksi tekeminen. Etenkin portfoliotyöskentely on ollut hyvin voimauttavaa, vaikka vaatikin paljon työtä. Prosessi kirkasti käsitystäni omista vahvuuksistani. Myös johtamisen ja esimiestyön opinnot antoivat paljon: ryhmäkeskustelut avarsivat omaa ajattelua. Kaiken kaikkiaan on ollut hienoa, miten eri alojen ammattilaisista koostuva opiskelijaryhmä on kannustanut ja sparrannut toisiaan.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että päätin tehdä opinnäytetyöni muulle kuin omalle työpaikalleni. Aloitin koulutuksen tammikuussa 2019 ja jäin vuoden opintovapaalle seuraavana kesänä. Päätin tehdä kehittämistyöni Maailma kylässä -festivaalille, että vapaani todella olisi irtiotto arkityöstäni. Opinnäytettä tehdessäni olen oppinut paljon sellaista, mitä voin soveltaa työssäni. Olen myös ollut hienolla tavalla epämukavuusalueella sen sijaan, että olisin nojannut tuttuun ja turvalliseen.

Koen, että opintovapaani on ollut myös työpaikalleni hyvä asia. Minulle palkattiin sijainen opintovapaan ajaksi, mutta tärkeimmät ja vastuullisimmat tehtäväni hajautettiin muille lasten ja nuorten tiimin jäsenille. He ovat ravistelleet tapojani tehdä asioita, kasvaneet uusien vastuiden mittaisiksi, huolehtineet toisistaan ja kaikin puolin osoittaneet, ettei kukaan ole korvaamaton. On hienoa ja jännittävääkin palata takaisin työhön katsomaan, miten asiat ovat muuttuneet!

Olen festivaalikentän moniottelija Niina Ristolainen. Työskentelen oululaisen Qstock-festivaalin viestintäpäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä. Ilokseni olen saanut myös toimia Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFIN ry:n hallituksessa.

Valmistuin Oulun ammattikorkeakoulusta medianomiksi vuonna 2011. Jo AMK-aikoina kulttuuriala vei minut mukanaan ja olen toiminut tapahtumatuotannoissa yli 12 vuoden ajan. Tätä nykyä olen erikoistunut viestinnän ja markkinoinnin alalle. Vaikka olenkin kokenut työni monipuoliseksi ja olen päässyt kehittämään itseäni erilaisten työtehtävien parissa, minussa heräsi palava halu virkistää kulttuurituottajan osaamistani sekä lähijohtajataitojani. Yksi tärkeä seikka minulle oli pystyä työskentelemään opintojen ohella. Näihin asioihin Metropolian kulttuurituottajan YAMK-opinnot tuntuivat vastaavan täydellisesti.

Jos opinnot voisi kiteyttää yhteen lauseeseen, ne vahvistivat kokonaisuudessaan ammatillista itsetuntoani ja löysin ammatillisen minäni uudelleen. Tarkemmin kuvattuna, yksi parhaimmista asioista opinnoissa oli soveltaa ja havainnoida oppimaani sekä koko kulttuurialan toimintaympäristöön että päivittäiseen työskentelyyni peilaten. Sain työkaluja kohdata erilaisia työelämän tilanteita niin esimiehen kuin työntekijän roolissa. Työelämän tiimellyksessä oman osaamisen hahmottaminen voi välillä jäädä unohduksiin. YAMK-opinnot toivat minulle vahvistusta myös tällä saralla.

En kokenut opintojen tekemistä Oulusta käsin hankalaksi, sillä hyödynsin junamatkat töiden tai opintojen tekemiseen ja uppouduin lähiopetuspäivien aikana aiheiden äärelle täysin siemauksin. Silti työn ja opintojen yhdistäminen vaatii tarkkaa itsensä johtamista eikä se aina ole helppoa. Samalla opinnot myös opettivat juuri sitä.

Työelämässäni olen tutustunut myös urheilualan tapahtumatuotantoon ja teinkin opinnäytetyöni tähän liittyen. Kehittämistyön tekemisen ohella minulle vahvistui, kuinka kulttuurituottajan YAMK-opinnot voivat tukea myös urheilualan tuotantojen parissa työskenteleviä.

Opintojen rinnalla kulki koko ajan vahva side työelämään, ja pystyin soveltamaan oppimaani käytäntöön. Koin, että tämä oli vahvasti asiantuntevien opettajien ja alan ammattilaisista koostuvien opiskelijoiden yhteisen rikkaan keskustelun ansiota. Parhaimmillaan YAMK-opiskelutovereista ja opettajista voi löytää ammatillisen uran mentoreita, sparraajia ja kulttuurialan vertaisvaikuttajia - sekä ennen kaikkea hyviä tyyppejä. Minä löysin kaiken tämän, ja olen näistä kohtaamistani ihmisistä kovin kiitollinen. Vaikka hallitsen markkinointiviestintää hyvin, ei näitä opintoja tarvitse mainoslauseilla sokeroida.

Voin yksinkertaisesti todeta, että kulttuurituottajan YAMK-koulutus Helsingin Metropoliassa oli todellakin sitä, mitä ammattiosaamiseni kehittämiseen tarvitsin!

Olen Kaisa Palomäki, tamperelainen kirjastoalan ammattilainen. Valmistuin filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta englantilaisen filologian oppiaineesta vuonna 2011. Kirjastonhoitajan pätevyyden sain sivuaineena suorittamistani informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opinnoista.

Syksyllä 2016 totesin kaipaavani työelämääni uusia tuulia. Olin valmistumisestani lähtien viihtynyt hyvin kulttuurikirjastonhoitajana Sastamalan kaupunginkirjastossa, mutta koin ajatusteni vähitellen jämähtäneen ja suuntani kadonneen arkipäivän rutiineja pyörittäessä. Kuin tilauksesta silmiini sattui kulttuurituottajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hakuilmoitus ja päätin saman tien kokeilla onneani.

Samoihin aikoihin tuli vastaan myös mielenkiintoinen työpaikkailmoitus. Ällistykseni oli melkoinen, kun sain lopulta saman viikon aikana kuulla, että minut on valittu sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituottaja (YAMK) -opiskelijaksi että Valkeakosken kaupunginkirjastoon informaatikoksi. Vuosi 2017 alkoi jännittävissä merkeissä, kun edessä oli 1,5 vuoden opintotaipaleen ja uuden työn yhteen sovittaminen.

Kulttuurituotanto on aina ollut osa työtäni, mutta ennen YAMK-opintoja minulla ei ollut alalta minkäänlaista koulutusta. Opintojen alkuvaiheessa mietin, mihinkähän olen pääni pistänyt ja mitä teen täällä kulttuurityön rautaisten ammattilaisten keskellä. Jo ensimmäiset lähiopetuspäivät toivat kuitenkin varmuuden siitä, että olen täysin oikeassa paikassa. Opiskeluryhmäämme mahtui ihmisiä lukuisilta eri aloilta ja erilaisista työtaustoista, mutta nyt olimme kaikki samassa veneessä uutta oppimassa ja oivaltamassa.

Kulttuurituottaja (YAMK) -opinnot antoivat lopulta enemmän kuin olisin koskaan osannut odottaa. Opintojen suurin ponnistus oli opinnäyteprosessi, joka käynnistettiin heti alusta lähtien. Itselläni tilanne oli toisaalta edullinen ja toisaalta haastava, kun lähdin tekemään opinnäytettä Valkeakosken kaupunginkirjastolle uutena työntekijänä.

Opinnäytetyöskentelyn rinnalla vähintään yhtä merkityksellisiksi nousivat koulutuksen muut opintojaksot. Omalla kohdallani vaikuttavimmat kurssit olivat oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen sekä johtaminen ja esimiestyö kulttuurialalla. Kursseilla pääsi toden teolla pohtimaan omaa ammatti-identiteettiään ja osaamistaan, mikä kasvatti itsevarmuutta, uskallusta ja luottoa omiin taitoihin.

Tulevaisuudessa aion edelleen kehittää ammatillista osaamistani, enkä sulje pois mahdollisuutta työskennellä muissakin kulttuurialan organisaatioissa. Kirjastopalvelut ovat kuitenkin lähellä sydäntäni ja niissä on loputtomasti kehittämisen mahdollisuuksia. Opintojen myötä monenlaiset ovet tuntuvat olevan avoinna, ja ennen kaikkea oman pään sisällä olleet raja-aidat ovat saaneet kyytiä. Suosittelen YAMK-opintoja kaikille, jotka haluavat kehittää itseään, saada uutta näkökulmaa työhönsä ja sukeltaa syvällisesti kulttuurialan eri osa-alueisiin.

Helpolla ei opinnoissa pääse, mutta en vaihtaisi kokemusta mihinkään.

Olen Milla Hautala, Seinäjoen kaupunginteatterin tuotantosuunnittelija. Päätin hakea kulttuurituottaja (YAMK) -tutkintoa suorittamaan jo useampi vuosi sitten, mutta nyt tuntui, että työ- ja kotiasiat olivat niin tasoittuneet, että voisi olla aika kehittää itseään. Tahdoin saada vahvistusta esimiestaitoihin, syventää kulttuurituotannon osaamista ja saada ammatillisen verkoston.

Olen suorittanut humanistisen alan AMK-tutkinnon vuonna 2001 Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja suuntauduin silloin kulttuuriin ja ilmaisuun. Olen työskennellyt valmistumiseni jälkeen vuosien saatossa AMK-opiskelijakunnan pääsihteerinä, pitkään Provinssirock-festivaalin ja Rytmikorjaamo-klubin tiedotuksesta, myynnistä ja markkinoinnista vastaavana sekä alkuvuosina tuotannon assistentin roolissa. Minulla on kaksi lasta (10- ja 13-vuotiaat), aviomies, omakotitalo, työ, ystäviä ja terveys kohdillaan.

Viisi vuotta sitten jouduin työstäni pitkälle lomautusjaksolle, ja se söi kovasti uskoani omaan ammatilliseen osaamiseen sekä pisti vahvasti miettimään tulevaisuutta. Päätin, että tästä katsotaan nyt vain vahvasti eteenpäin, ja ajatukset mahdollisen uuden koulutuksen suhteen saivat tällöin alkunsa. Onneksi uutta työtä löytyi miltei välittömästi.

Opiskelu Metropolian YAMK-tutkinnossa tuntui paikoin enemmän työnohjaukselta kuin opiskelulta. Työn kautta saadun kokemuksen pohjalta oli inspiroivaa yhdistää oppimaansa heti mielessään käytäntöön ja saada vertaistukea. Hyvien kokemusten ja konstien jakaminen oli erittäin antoisaa ja ilmapiiri opiskelijaryhmämme kesken oli todella innostava ja tasavertainen. Kuljin lähiopetustunneille Seinäjoelta Helsinkiin, ja kouluun saavuttuani sain keskittyä vain ja ainoastaan opiskeluun. Mitä harvinaista herkkua!

Opiskelu opetti minut uudelleen lukemaan ja kirjoittamaan muutamien vuosien tuon jälkeen. Loin opiskeluitani varten aikataulun, jota noudatin tarkasti, jotta opinnot etenivät koko ajan suunnitellun aikataulun mukaan. Haasteellisinta oli ehkä itsekurin ja aikataulun pitäminen etenkin opinnäytetyön suorittamisen kanssa ja ylipäätään ajan löytäminen opiskeluun, jota suoritin koko ajan töiden ohessa. Olisi ollut mahtavaa, jos minulla olisi jo kouluun tullessani ollut mielessä kehittämistyön aihe. Työn rajaaminen tuntui tosi hankalalta. Jos työt olisivat mahdollistaneet, olisin ottanut pari viikkoa opintovapaata opinnäytetyön kiivaimpaan kirjoitusaikaan.

Työnantajani suhtautui opiskeluihini erittäin suopeasti ja kannustavasti alun ideasta kehittämistyön loppumetreille saakka. Työstäni tuli työpaikkaani vahvasti palveleva kehittämistyö. Opinnot antoivat kipinän tarkastella ja lukea ammattikirjallisuutta sekä kehittää itseäni myös tutkinnon jälkeen.

Kehittäminen ja innostuminen eivät lopu minun osaltani koskaan. Mitäs sitten keksittäisiin?

Olen Satu Sirén, helsinkiläinen kulttuurin sekatyöläinen. Valmistuin keväällä 2017 kulttuurituottajaksi (ylempi AMK). Suoritin tutkinnon 1,5 vuodessa työn ohessa opiskellen. Varsinaista opiskeluaikaa kesti 15 kuukautta; jätin lopputyöni maaliskuussa 2017. Olen työskennellyt pitkään kulttuurialalla, ja olin jo joitakin vuosia suunnitellut tätä jatkotutkinnon suorittamista kehittääkseni itseäni ammatillisesti. Kun elämäntilanne salli, tartuin hanakasti tilaisuuteen joka tarjoutui.

Koulutus antoi minulle paljon! Saavuttamani asiat voisi jakaa kolmeen ryhmään: ihmiset, ammatillinen oppiminen ja henkilökohtainen kehittyminen.
Ihmisillä tarkoitan ensiksikin opettajia; keskustelullinen ote monilla tunneilla oli hedelmällistä ja hienoa. Joidenkin opettajien intohimoinen suhtautuminen omaan osaamisalueeseen ja kulttuurin laajaan kenttään ruokki tiedonjanoani ja omaa innostusta. Opettajien lisäksi kanssaopiskelijat eli arvon kollegat olivat tärkeä osa opintoja. He ovat hienoja tyyppejä ja alan ammattilaisia, joiden kautta omat verkostoni laajenivat.

Toisena asiana tulee ammatillinen oppiminen. Koen saaneeni syvempää ymmärrystä moneen eri kulttuurituottamisen osa-alueeseen. Eniten osaamispohjani laajeni ja syveni tietysti opinnäytetyöprosessissa. Siihen kannatti käyttää paljon aikaa ja ottaa se osaksi opintoja jo varhaisessa vaiheessa. Opinnäytetyöni tein Koneen Säätiölle, ja aiheena oli ”Miten Lauttasaaren kartano avautuu yleisölle?”. Työssäni tutkin mitä ja kenelle kartano avautuessaan voisi olla, ja mitkä keinot auttaisivat vuorovaikutuksellisen ja avoimen tilan syntymisessä.

Kolmantena ja kenties tärkeimpänä asiana koulutuksen annissa oli huomata, miten kovatahtiseen asioiden aikaansaamiseen sitä pystyy, kun on tahtoa ja kiinnostusta. Työn, opintojen ja pikkulapsiperheen yhdistäminen samaan kalenteriin vaati aikamoista itsekuria. Pitkälle kantavana ansiona koulutuksessa koen sen, että opin tehokkaan ajankäytön mestariksi. Minulle koulutus oli muutenkin täynnä erilaisia ammatillisen itsetutkiskelun hetkiä.

Työurani ytimessä on kulkenut pitkään Helsingin kaupungin kulttuurikeskus, jossa urani alkoi osa-aikaisena vuodesta 2000. Nykyisin työskentelen siellä kokopäiväisesti. Työssäni kohtaan ja myös opastan ja neuvon tarpeen mukaan eri taiteenalojen edustajia, sillä vastaan kv. taiteilijaresidenssin toiminnasta ja sen kehittämisestä. Osin työni on myös Annantalolla teatterituotantojen parissa, joihin olen tehnyt erilaisia puvustustöitä sekä tuotantokoordinointia.

Tähtäimessä on mahdollisesti kulttuurituottajan työ näyttelytuotannon ja tapahtumien puolella, muttei se ole välttämättä se ainoa polku. Ammatti tai nimike ei ole minulle niin tärkeä tekijä, vaan itse työn sisältö ja sen vaikutukset ympäröivään yhteisöön. On tärkeää saada tehdä työtä, jonka kokee mielekkääksi ja antoisaksi ja josta saa asianmukaista palautetta sekä tietysti yhdenvertaista palkkaa.

Kulttuurituotannon opinnot antavat paljon enemmän kuin vain tenttikirjan pakollisen sisällön, mikäli olet valmis olemaan utelias asioille, avoin suhtautumisessasi ja myös valmis tutkimaan ja haastamaan itseäsi.

Olen Eveliina Mäenpää Mäntyharjulta. Olen valmistunut Metropoliasta kulttuurituotannon ylemmästä tutkinto-ohjelmasta jouluna 2015. Metropolia yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa on ainut oppilaitos, joka järjestää Suomessa kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Valinta oli siis hyvin selkeä.

Päällimmäisenä jäi mieleen kuinka laaja-alaisella työkentällä voi hyödyntää kulttuurituottajan ammattia. Opiskeluryhmämme taustalta löytyi osaamista laajasti kirjastoalalta businekseen ja sotahistoriasta teatteriin mutta kaikki olimme päätyneet saman koulutuksen äärelle. Koko ryhmällämme oli aivan huikea ammattitaito, jota kehitimme yhdessä vuoden opiskeluiden ajan. Muiden opiskelijoiden vertaistuki ja ajatusten vaihto kulttuurialan trendeistä oli myös ihanaa vaihtelua oman työn ääressä pakertamiselle.

Työurani alkoi kulttuurituottajaksi (AMK) valmistumisen jälkeen Jurassic Rock -festivaalin parista, jossa työskentelin ympäristövastaavana ja tuotantoassistenttina yhteensä viitenä kesänä. Kausityö mahdollisti sen, että talvet 2008-2011 työskentelin New Yorkissa yksityisellä työnantajalla ja kesäisin palasin aina festivaalien pariin. Kesällä 2011 muutin pysyvästi takaisin Suomeen. Kulttuurialan työpaikat olivat silloin kiven alla, joten aloitin kokin opinnot. Kesäksi 2012 työllistyin kokin töihin Taidekeskus Salmelan ravintola Kesäheinään. Muutaman työviikon jälkeen Salmelassa avautui festivaalisihteerin paikka, joten hyppäsin sujuvasti ravintolan puolelta näyttelyiden pariin.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen työtehtäväni on vaihtunut festivaalisihteeristä festivaalijohtajaksi Taidekeskus Salmelassa. Vastuulleni kuuluu näyttelyiden, tapahtumien ja konserttien tuotanto, markkinointi ja tiedotus, residenssitoiminnasta vastaaminen sekä henkilöstön johtaminen. Käsittelimme tutkinnossa melko paljon mm. johtajuutta ja esimiestyötä, joten siitä on ollut todellista hyötyä myös uudessa työtehtävässäni. Vastaan myös ravintolamme toiminnasta, joten kulttuurituottaja-kokki yhdistelmästä on ollut pelkkää hyötyä.

Olen melko kunnianhimoinen ja haluan jatkuvasti kehittää itseäni ammatillisesti, jotta voin tarjota parasta osaamista työnantajalleni. Seuraan myös aktiivisesti kulttuurialan trendejä. Haluan osaltani vastata haasteeseen, että ihmisten mielenkiinto kulttuuria ja taidetta kohtaan lisääntyisi entisestään.

Ylempiin AMK-opintoihin kannustan kaikkia työelämässä jo olevia. Ammatillinen kehittäminen antaa aina uutta näkökulmaa omaan työhön ja laittaa pohtimaan omaa ammatillista minää.

Olen Lasse Pekkarinen, audiovisuaalisen viestinnän (media-assistentti) ja kulttuurin (tradenomi, kulttuurituottaja yamk) tekijä.

Työskentelen tällä hetkellä Vantaan kaupunginkirjastossa, jossa teen lasten ja nuorten mediakasvatusta sekä lukemista edistäviä kehittämisprojekteja. Toimittelen satunnaisesti myös erilaista verkkosisältöä, toimin kouluttajana sekä omien musiikki- ja kirjallisuusprojektien parissa.

Opiskelin Metropoliassa kulttuurituottajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tutkiskelin hakuvaiheessa tarjolla olevia koulutusvaihtoehtoja sillä ajatuksella, että opintojen pitäisi täydentää ja laajentaa nykyistä ammatillista ajatteluani. Lisäksi pidin tärkeänä, että voin suorittaa opinnot työn ohessa. Metropolian kulttuurituottajan opinnot vastasivat täydellisesti tähän tarpeeseen.

Metropolian läsnäolo, ohjaus ja tuki oli opintojen alusta asti vuorovaikutteista ja opiskelijalähtöistä. Meidät opiskelijat nähtiin oman alamme ammattilaisina, joilta myös ohjaajat halusivat saada uutta tietoa. Opiskelujen aikana tutustuin itsekin moneen mielenkiintoiseen ja taitavaan tuottajaan, joiden kanssa olemme pitäneet yhteyttä myös opintojen jälkeen. Saimme toisistamme innokkaiden ja puuhakkaiden ammattilaisten verkoston, jonka kanssa on voinut vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia erilaisista kulttuuripalveluista.

Kun opiskelee ja tutustuu uusiin ihmisiin ja ajatuksiin, saa paljon uusia näkökulmia ja ideoita. Osa vaikutteista jää päähän kehittymään, osa unohtuu pois. Olen joskus joutunut luovuttamaan keskeneräisiä ajatuksia, jotta pysyisin itse tai ryhmäni kanssa aikatauluissa. Se on vaikeaa, mutta kuuluu asiaan. Se on ehkä ainoa vinkki, jonka uskaltaisin uusille opiskelijoille antaa: Aikatauluista kannattaa pitää kiinni.

Omat ammatilliset unelmani ovat pieniä ja keskisuuria, mutta vaikuttavia ja pitkäkestoisia. Pyrin kehittämään vuorovaikutteista ja arkista kulttuurisisältöä, suhtautumaan avoimesti asioihin ja olemaan rohkea.