Vuoteen 2050 mennessä 70% maailman väestöstä arvioidaan asuvan urbaaneissa ympäristöissä. Kaupunkiympäristöjen toimivuus vaatii uusia ratkaisuja sitä mukaa kun kaupungit laajenevat tai niiden väestöntiheys kasvaa.
Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymän tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen ja ammattien asiantuntijat, kaupungit ja maat tutkimaan ja oppimaan yhdessä, sekä luomaan että kokeilemaan uusia innovaatioita kehittääkseen parempia kaupunkielinympäristöjä meille kaikille. Yhteiskehittämällä voimme tuoda uusia ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin ja tarttua syntyviin uusiin mahdollisuuksiin.
Tutkimus- ja kehittämisohjelmat
Uudistava kaupunkikehittäminen
Uudistava kaupunkikehittäminen luo ympäristöjä, joissa kestävyys, osallisuus ja esteettisyys toteutuvat samanaikaisesti. Ohjelma nojaa Uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoihin, ja sen keskiössä ovat ihmisten hyvinvointi sekä ympäristöjen suunnittelu yhdessä niiden käyttäjien kanssa.
Ohjelma tutkii ihmisten ja ympäristöjen välistä suhdetta yhdistämällä yksilön ja systeemin näkökulmat. Ympäristöpsykologia tuo ymmärrystä siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten toimintaan ja hyvinvointiin. Muotoilu puolestaan hahmottaa kokonaisuuksia ja kehittää ympäristöjä ja järjestelmiä ihmisten toimintaa paremmin tukeviksi. Keskeisiä menetelmiä ovat ekosysteemitarkastelu ja osallistaminen: pyrimme siihen, että kaikki tahot saavat äänensä kuuluviin ja kaikki systeemin osapuolet tulevat nähdyiksi. Osallistamisessa hyödynnämme teknologisia ratkaisuja, kuten tekoälyä ja XR:ää, ja teemme tiivistä yhteistyötä Helsinki XR Centerin kanssa. Ratkaisuja haemme niin luovien alojen osaamisesta kuin teknologiasta. Ratkaisujen vaikutuksia tarkastelemme niin ihmisten jokapäiväisissä ympäristöissä kuin älykampuksellamme.
Keskeisiä teemoja
- Ympäristö ja hyvinvointi
- Luonnon hyvinvointivaikutukset
- New European Bauhaus
- Kaupunkivihreä
- Osallistaminen
- Ympäristömuotoilu
- Ympäristöstressorit
- Työympäristöt
- Living labs/pilotointi
Ota yhteyttä
T&K Ohjelmajohtaja Jenni Radun
+358 50 560 9268
Jenni.Radun [at] metropolia.fi (Jenni[dot]Radun[at]metropolia[dot]fi)
Älykäs ja elinkaariviisas rakennettu ympäristö
Parannamme kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuutta luomalla, tehostamalla ja yhdistämällä tietovirtoja sekä edistämällä tiedon älykästä käsittelyä ja hyödyntämistä rakentamisen elinkaaren alusta loppuun.
Tarjoamme yrityskumppaneillemme asiantuntemustamme älyteknologioista, tekoälyratkaisuista, ilmastovaikutuksista, energiatehokkuudesta ja kiertotaloudesta päivänpolttavien haasteiden ratkaisemiseksi uudis-, korjaus- ja jälleenrakentamisessa sekä kiinteistöjen käyttö- ja purkuvaiheissa.
Luomme terveellistä ja turvallista rakennettua ympäristöä, jossa ihmisten on helppoa ja viihtyisää elää kaikissa elämänvaiheissaan.
Ota yhteyttä:
Yliopettaja Seppo Törmä
+358 50 477 8976
Seppo.Torma [at] metropolia.fi (Seppo[dot]Torma[at]metropolia[dot]fi)
Menossa olevia ja päättyneitä hankkeitamme
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeemme ovat ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä korkeakoulun laajasta asiantuntijuudesta. Hanketyötä tehdään yhdessä yritysten ja organisaatioiden sekä opiskelijoiden kanssa. Hankkeissa syntyy tuoretta tietoa, toteutetaan käytännön kokeiluja ja luodaan uusia toimintamalleja.
Tutustu hankkeisiin:
4A4PEDs-hankkeen tavoitteena on tehdä positiivisen energian alueista konkreettinen osa arjen kaupunkielämää – ei vain konseptia, vaan todellisuutta. Tutkimuslähtöisen hankkeen tavoitteena on luoda viitekehysmalli kaupungeille, joka pohjautuu neljään energiaresilienssin periaatteeseen:
- saatavuus (Availability)
- saavutettavuus (Accessibility)
- edullisuus (Affordability) ja
- yhteistyö (Alliance).
Projektissa useat eurooppalaiset kaupungit toimivat Living Lab ‑ympäristöinä, joissa analysoidaan energiaresilienssia todellisissa olosuhteissa. Living Lab ‑ekosysteemi mahdollistaa jatkuvan, käyttäjälähtöisen kehittämisen iteratiivisissa kehitysjaksoissa.
- Verona, Italia
- Helsinki, Suomi
- Almstelveen, Alankomaat
- Battenberg-Hatzfeld (Eder), Saksa
Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuro Living Labissa on muun muassa järjestetty sidosryhmätilaisuuksia, joissa on pohdittu PED-alueiden perustamisen mahdollisuuksia ja esteitä Suomessa. Lue tarkemmin verkkouutisesta: Positiiviset energia-alueet vaativat teknologiaa, toimivaa lainsäädäntöä ja uudenlaista kaupunkisuunnittelua
4A4PEDs-hanke kokoaa yhteen monipuolisen konsortion, johon kuuluu 15 kumppania viidestä EU-maasta. Mukana on tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, kaupunkien hallintoja ja yrityksiä.
- Eurac Research, Italia (koordinaattori)
- Veronan kaupunki, Italia
- Amsterdam University of Applied Sciences, Alankomaat
- Amstelveenin kaupunki, Alankomaat
- Alliander, Alankomaat
- Metropolia Ammattikorkeakoulu, Suomi
- Helsingin kaupunki, Suomi
- Vantaan kaupunki, Suomi
- Espoon kaupunki, Suomi
- Eeneman, Suomi
- Voltan Energy, Suomi
- Frankfurt University of Applied Sciences, Saksa
- Battenbergin kaupunki, Saksa
- Hatzfeldin kaupunki, Saksa
- VSB Technical University of Ostrava, Tšekki
Hanke saa rahoituksensa EU:n Driving Urban Transition (DUT) -ohjelman kautta, joka tukee kaupunkialueiden muutosta kohti kestävämpää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta edistäen samalla asukkaiden hyvinvointia.
Hanketta ovat rahoittaneet Italian yliopisto- ja tutkimusministeriö (MUR), Business Finland, Regieorgaan SIA (Alankomaat), Saksan liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö (BMWK), Tšekin teknologia- ja innovaatiovirasto (TA CR). Hanke on osa Driving Urban Transitions -kumppanuutta, jota Euroopan unioni on yhteisrahoittanut.
BIMOK on BIM-osaamisen tiekartta rakennusalalle – yritysten ja oppilaitosten yhteinen kehityspolku. Vahvistamme rakennusalan yritysten ja oppilaitosten valmiuksia vastata digitalisaation ja tietomallintamisen kasvaviin osaamistarpeisiin.
Rakennusalan digitalisaatio ja tietomallintamisen (BIM = Building Information Modeling) laajeneva käyttöönotto asettavat uusia vaatimuksia sekä yritysten henkilöstön osaamiselle että alan koulutukselle. Nykyisin yritykset eivät aina tunnista systemaattisesti oman organisaationsa BIM-osaamisen tasoa ja tarpeita, ja työelämän vaatimukset eivät aina kohtaa oppilaitosten opetussisältöjä. Tämä osaamisvaje ja kohtaanto-ongelma hidastavat rakentamisen tuottavuutta, innovaatiota ja digitalisaation etenemistä koko toimialalla.
BIMOK – Osaamisen tiekartta -projekti on ensimmäinen osa suunniteltua hankejatkumoa, eli BIMOK – Tietomallintamisen osaamisen kehittäminen -hankeohjelmaa. Hankeohjelman tavoitteena on laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti kehittää rakentamisalan tietomallintamisen ja digitaalisuuden osaamista ja opettamista yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa.
Hankeohjelma pyrkii useiden erillisten projektin avulla tuomaan BIM-osaamisen vahvemmin osaksi tutkintoja ja pätevyyksiä sekä rakentamaan osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle rakenteen ja järjestelmän. Näin tietomallintamisen osaamiselle luodaan vaatimuksia ja osaamista voidaan luokitella kansainvälisesti yhteensopivasti.
Collab-hankkeessa vahvistetaan tapahtuma-alan taloudellista kestävyyttä kehittämällä erityisesti tapahtumien parissa työskentelevien liiketoimintaosaamista. Samalla tuetaan luovan alan osaajia tunnistamaan, sanoittamaan ja tunnustamaan oma laaja-alainen osaamisensa sekä tekemään sen arvo näkyväksi eri toimintaympäristöissä. Tuotamme hankkeen aikana toiminnan tueksi erilaisia koulutuksia, työpajoja, työelämäpilotteja, osaamismalleja ja verkostoitumista.
Koulutukset
Hankkeessa toteutettavissa koulutuksissa vahvistetaan kannattavan liiketoiminnan, strategisen suunnittelun ja luovien palveluiden kehittämisen osaamista sekä digitaalisten työkalujen, tulevaisuusajattelun ja yrittäjämäisten valmiuksien hyödyntämistä. Sisällöillä tuetaan osaamisen tunnistamista ja siirrettävien taitojen hyödyntämistä monialaisessa työelämässä. Hankkeessa kehitetään myös pedagoginen malli osaamisen tunnistamiseen, jota hyödynnetään pilottien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Työpajat ja pilotit
Yhteiskehittämisen työpajoissa kohtautetaan poikkialaisesti tapahtuma-alan tekijöitä, välittäjäportaan toimijoita sekä järjestö-, kaupunki- ja yrityssektorin kumppaneita. Tavoitteena on innovoida uusia luovan alan palveluita ja toimintamalleja sekä vahvistaa eri toimijoiden kykyä tunnistaa ja hyödyntää tapahtuma-alan osaamista omassa toiminnassaan. Eri paikkakunnilla toteutettavissa työelämälähtöisissä piloteissa muotoillaan uutta osaamista konkreettisiksi luovan alan palveluiksi ja poikkialaisen osaamisen toimintamalleiksi.
Tapahtuma-alan osaajaverkosto
Hankkeessa rakennetaan valtakunnallinen tapahtuma-alan osaajaverkosto, joka kokoaa yhteen luovan alan toimijat sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiot. Verkoston pohjalta kehitetään poikkialainen osaamismalli tapahtuma-alalle.
Collab on valtakunnallinen hanke, jonka toteutusaika on 1.1.2026–31.5.2028. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina toimivat Tapahtumateollisuus ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus (ESR+).
Cycle4Climate (C4C) -hanke pyrkii vähentämään kaupunkiliikenteen hiilidioksidipäästöjä edistämällä pyöräilyä autoilun sijaan. Hanke toteutetaan neljässä Baltian alueen kaupungissa: Espoo, Gävle, Pärnu ja Riika.
Keskeiset tavoitteet:
Toimenpiteiden toteuttaminen: C4C toteuttaa fyysisiä ja sosiaalisia käyttäytymiseen liittyviä toimia, joilla kannustetaan ihmisiä siirtymään autosta polkupyörään.
Vaikutusten arviointi: Hankkeessa mitataan muutoksia matkustustottumuksissa ja hiilidioksidipäästöissä, jotta voidaan arvioida toimenpiteiden tehokkuutta.
Työkalupakin luominen: C4C kehittää tehokkaiden toimenpiteiden työkalupakin, jota muut kaupungit voivat käyttää.
Odotetut tulokset:
- Pyöräilyn käytön lisääntyminen osallistuvissa kaupungeissa
- liikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen väheneminen
- Kattava työkalupakki pyöräilyn edistämiseen tähtäävistä toimista.
C4C tarjoaa arvokasta tietoa erilaisten strategioiden tehokkuudesta pyöräilyn edistämisessä ja CO2-päästöjen vähentämisessä kaupunkialueilla.
DCIB-hanke tähtää digitaalisten luovien alojen (esim. AV, audio, XR, peliala) yritysten menestyksen edistämiseen pääkaupunkiseudulla.
Hankkeen keskeiset tavoitteet:
Yhteistyön vahvistaminen: Hankkeessa luodaan tiiviimpi yhteistyö digitaalisten ja luovien alojen toimijoiden välille sekä edistetään yhteiskehittämistä.
Uusien teknologioiden hyödyntäminen: Hankkeessa tuetaan uusien teknologioiden käyttöä luovilla aloilla ja niiden soveltamista eri toimialoille.
Kestävän kehityksen edistäminen: Hankkeessa kehitetään kestäviä liiketoimintamalleja ja tuetaan yritysten kasvua.
Ekosysteemin vahvistaminen: Hankkeessa vahvistetaan alan ekosysteemiä, luodaan uusia palveluja ja tuetaan yrityksiä.
Hankkeen konkreettisia toimia:
Tapahtumat: Järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten biennaaleja ja foorumeja.
Koulutus: Tarjotaan kohdennettua koulutusta alan opiskelijoille ja yrityksille.
Pilottiohjelmat: Toteutetaan pilottiohjelmia pääkaupunkiseudun yrityksille.
Verkostot: Vahvistetaan asiantuntija- ja mentorointiverkostoja.
Hankkeen tavoitteena on luoda elinvoimainen ekosysteemi, jossa digitaaliset luovat alat voivat kasvaa ja menestyä.
DIPUPILOT on Metropolian ja Green Net Finlandin (GNF) yhteinen kehityshanke, jossa rakennuspurussa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja ja kiertotalouden periaatteita. Tavoitteena on kehittää ja testata käytännössä uudenlaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat rakennusosien tehokkaan uudelleenkäytön ja materiaalien kierrätyksen purkuhankkeissa.
Rakentaminen ja purkaminen aiheuttavat valtavan määrän jätettä – mutta isossa osassa purettavia rakennuksia on hyödyllisiä osia, joille voisi antaa uuden elämän. Kun digityökalut yhdistetään fiksuun suunnitteluun, voidaan säästää raaka-aineita, vähentää päästöjä ja tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin kiinteistöjen omistajillekin.
Case-tutkimus pilottikohteessa
Valitsemme oikean rakennuksen purettavaksi. Pilotin tarkoituksena on testata aiemmassa Digipurku-hankkeessa kehitettyjä teoreettisia malleja ja menetelmiä käytännössä. Kohteessa kokeillaan kehitettyjä digitaalisia tiedonhallintamalleja, joilla tunnistetaan uudelleenkäytettäviä rakennusosia, seurataan purkuvaiheita ja talletetaan kaikki tieto digitaalisesti. Pilottikohteen tekijät ja hanketoimijat muodostavat tiiviin yhteistyöryhmän. Prosessia seurataan suunnittelusta varastointiin asti ja kaikki opit dokumentoidaan huolellisesti.
Analyysi ja vertailu
Jokaisen vaiheen jälkeen vertaamme teoriaa ja käytäntöä: miten digityökalut todella toimivat arjessa? Havaitsemme onnistumiset ja kehityskohteet, ja koostamme tulokset ymmärrettäväksi aineistoksi.
Uudenlaisen kiertotalouskonseptin kehittäminen ja levittäminen
- Konseptointi. Kun pilottikohteesta on kerätty riittävästi tietoa, analysoimme opit ja luomme uuden, käytännössä testatun, digitaaliseen tiedonhallintaan perustuvan kiertotalouskonseptin. Tämä malli näyttää selkeästi, miten rakennusosien uudelleenkäyttö voidaan toteuttaa tehokkaammin laajemminkin.
- Järjestämme työpajoja ja tilaisuuksia, joissa esittelemme uutta konseptia eri alan toimijoille – yrityksille, kiinteistönomistajille, kehittäjille. Näin varmistamme, että parhaat käytännöt leviävät laajasti ja mukana on koko kiertotalouden ekosysteemi. Kerromme hankkeen tuloksista laajasti alan tapahtumissa ja tiedotamme niin asiantuntijoita kuin muita mahdollisia hyödyntäjiä.
- Varmistamme, että hyvät toimintamallit voidaan viedä helposti myös seuraaviin hankkeisiin.
Energia näkyväksi yhteisöjen arjessa (ENNÄTYS) -hanke kehittää kuntien ja muiden kiinteistönomistajien kyvykkyyksiä tuoda energia näkyväksi kiinteistöjen käyttäjille ja hyödyntää datapohjaisia ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämiseksi. Energiadatan visualisoinnin ja muotoilun kautta mahdollistetaan käyttäjien tietoisuuden lisääntyminen ja luodaan käyttäjille keinoja vaikuttaa energiamurrokseen.
Datalähtöisiä ratkaisuja kehitetään läheisessä yhteistyössä alan yrityksien kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia työkaluja kiinteistödatan visualisointiin, käyttäjien tuuppaukseen käytöksen muuttamiseksi (eng. nudging) ja datalähtöiseen opetukseen. Samassa yhteydessä kehitetään julkisten kiinteistöjen energiatehokkuustoimintaa käyttäjien kanssa yhteistyössä.
Energiansäästöön ohjaavia tuuppausratkaisuja on tarkoitus monistaa myös muun tyyppisiin kiinteistöihin, mukaan lukien muut julkiset kiinteistöt ja yksityiset toimitilat. Hankkeessa annetaan myös erityisesti PK-yrityksille mahdollisuus kehittää omia ratkaisujaan valikoiduissa pilottikohteissa. Hankkeessa toteutetaan yrityksille avoin ideakilpailu, missä yritykset pääsevät ehdottamaan ratkaisuja pilottikohteisiin ja kehittämään omaa toimintaansa hyödyntämällä todellisia kiinteistöjä.
Hankkeen toiminta keskittyy aluksi kahteen pilottikohteeseen Espoossa (Matinkylän lukio ja Kaitaan koulu) ja myöhemmin pilottiyrityksiin. Yritysyhteistyötä tehdään energiansäästöalan yritysten kanssa sekä laajemmin energiansäästöpilottiin mukaan tulevien yritysten kanssa. Ota yhteyttä projektipäällikköön, jos yrityksesi on kiinnostunut hankkeesta.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Metropolia ja Espoon kaupunki ja sitä osarahoittaa Euroopan Unioni.
FHOT 2.0 -hanke on Metropolian ja Haaga-Helian yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää ja innovoida tulevaisuuden hotellia.
Hankkeen päätavoitteet:
- Älykkäät ratkaisut: Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia älykkäitä ratkaisuja ja palveluja majoitusalalle.
- Asiakaskokemus: Hankkeessa selvitetään ja ennakoidaan matkailijoiden tulevaisuuden tarpeita ja odotuksia.
- Yritysten tuki: Hankkeessa tuetaan majoitus- ja rakennusalan pk-yritysten liiketoiminnan ja ratkaisujen kehittämistä.
- Kestävä kehitys: Hankkeessa kiinnitetään huomiota ekotehokkuuteen ja ympäristömuotoiluun.
Hankkeen keskeiset työkalut:
- Laboratoriot: Haaga-Helian Palvelukokemusten Lab8 ja Metropolian SmartLab tarjoavat tilat ja osaamisen kokeiluille.
- Yritysyhteistyö: Yritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeen pilotoinneissa ja toteutuksessa.
- Tutkimus: Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa dataa & tietoa sekä testataan ja tutkitaan uusia ratkaisuja.
Hankkeen tulokset:
- Uusia palvelukonsepteja: Hankkeessa syntyy uusia palvelukonsepteja, joita voidaan hyödyntää majoitusalalla.
- Kestävämpi rakentaminen: Hankkeessa kehitetään ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia rakennuksia.
- Parempi asiakaskokemus: Hankkeessa parannetaan matkailijoiden kokemusta.
- Uusi osaaminen: Hankkeessa syntyy uutta osaamista ja tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä majoitus- että rakennusalalla.
Tutkimus tarkastelee liikuntasaleissa työskentelevien melualtistusta, kuuloa ja kuormittumista sekä liikuntasalien huoneakustiikkaa.
Liikunnanopettajat ovat huolissaan työnsä melukuormasta sekä sen vaikutuksesta kuuloon ja palautumiseen. Tutkimuksella pyritään selvittämään millaiset ovat liikuntasaleissa työskentelevien työskentelyolosuhteet sekä niiden mahdollinen yhteys hyvinvointiin.
Metadatasta metaversumiin -hankkeen tulosten avulla yritykset saavat tarkkaa tietoa uusista mahdollisuuksista yhteisen ympäristön hyödyntämisessä. Tavoitteena on
- Tarjota arvokasta ja helposti hyödynnettävää tietoa rakennetusta ympäristöstä
- Viedä uusin tutkimustieto kohti konkreettisia ratkaisuja
- Rakentaa yhteisiä toimintamalleja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön
- Testata, miten metaversumiteknologioita voidaan hyödyntää osana yhteistä kaupunkialustaa
- Etsiä uusia tapoja käyttää digitaalisia kaksosia, kaupunkidataa sekä metaversumia yritysten ja kaupunkien yhteistyössä
Metadatasta Metaversumiin (MD2MV) -tutkimushankkeessa tutkitaan eri tasoisten datalähteiden ja rakennetun ympäristön mallien nimeämiskäytäntöjä, ontologiamäärittelyjä, visualisointia uusien teknologioiden avulla sekä avoimen alustan hyödyntämistä näiden tarkasteluun.
Hankkeen aikana selvitetään myös yhteistyössä yritysten kanssa, millaisia standardointiratkaisuja datalähteille kannattaa määritellä, jotta datan jatkokäsittely helpottuu ja on yhteensopivaa eri alustoilla.
Hankkeessa selvitetään rajapintojen määrittelyä kaupunkialustoille, joiden kautta eri organisaatiot voivat turvallisesti määritellä jakamansa tiedon julkisuutta. Lisäksi selvitetään, kuinka eritasoisista malleista saatava data voidaan visualisoida niin, että eri tahot voivat sitä hyödyntää omiin tarkoituksiinsa esim. ennusteiden luonnissa tai käyttäjien tarpeiden seurannassa. Hankkeen tulosten avulla yritykset saavat tarkkaa tietoa uusista mahdollisuuksista yhteisen ympäristön hyödyntämisessä, ja voivat sen pohjalta lähteä kehittämään omia kaupallisia tuotteitaan esimerkiksi yhteisen Co-Innovation hankkeen avulla.
Hanke on Business Finlandin rahoittama Co-Research –projekti. Kokonaisbudjetti on 1,57 miljoonaa euroa ja projekti ajoittuu ajalle 1.5.2025–31.12.2027.
Mukana ovat
- Metropolia Ammattikorkeakoulu, Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymä
- Helsinki XR Center
- Helsingin kaupunki
- 13 innovatiivista yritystä, mm. Benete, Eeneman Oy, Finpeda, Make a BIM, Haltian, Sova3D Oy, PlainView, Polku Innovations, Sitowise, Granlund, Skanska, Helen ja ABB.
Vaikuttavat verkostot -hanke on suunnattu erityisesti Uudenmaan alueelle ja sen tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä edistää eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystyön (T&K) rahoituksen saantia.
Hankkeen päätavoitteet:
Yritysten osallistuminen T&K-toimintaan: Hankkeessa etsitään tehokkaita keinoja saada uusmaalaiset yritykset osallistumaan aktiivisemmin T&K-toimintaan ja hyödyntämään eurooppalaisia rahoitusmahdollisuuksia.
3AMK:n roolin vahvistaminen: Hankkeen avulla vahvistetaan 3AMK:n roolia alueellisesti ja EU-tasolla, parannetaan sen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä luodaan uusi näkemys EU-vaikuttamiseen.
Tietoisuuden lisääminen: Hankkeessa lisätään tietoisuutta eurooppalaisista rahoitusinstrumenteista ja niiden hyödyntämisestä sekä vahvistetaan osaamista tällä alalla.
Yhteistyön lisääminen: Hankkeen tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä yritysten ja 3AMK:n TKI-toimijoiden välillä sekä kytkeä hankkeen toiminta osaksi alueen laajempaa innovaatioekosysteemiä.
Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä -hankkeessa kehitetään älykkään sähkönkäytön ja talotekniikan osaamista yksittäisistä kiinteistöistä korttelitasolle. Tavoitteena on hyödyntää tekoälyä, digitalisaatiota ja yhteisöllistä oppimista. Hanke pohjautuu aiempaan Kiinteistötiedon hallinta -hankkeeseen, ja sitä rahoittaa STEK ry vuosina 2025–2028.
Hankkeen keskiössä ovat sähkö- ja taloteknisten ratkaisujen tutkimus, digitaaliset kaksoset sekä kiinteistödatan visualisointi ja hyödyntäminen. Hankkeessa Myllypuron Smart Campusta kehitetään monipuoliseksi TKI- ja oppimisympäristöksi, jota sovelletaan myös asumisen, hotelli- ja sairaalaympäristöjen kehittämiseen. Kampusta kehitetään kohti Smart Building Certificate -platinatasoa ja sen ympärille rakennetaan laaja kumppanuusverkosto.
Hankkeen tulokset näkyvät uusina oppimisratkaisuina kaikilla koulutusasteilla. Opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät kehittämään ja testaamaan ratkaisuja aidossa ympäristössä, tukien alan vetovoimaa ja jatkuvaa oppimista.
Digipurku-hanke keskittyy kehittämään digitaalisia ratkaisuja, jotka tehostavat rakennusten purkamista ja materiaalien kierrätystä.
Tietomallien hyödyntäminen: Hankkeessa luodaan ja kehitetään purkurakennusten tietomalleja, joiden avulla voidaan tehostaa purkutyön suunnittelua ja materiaalien jäljitettävyyttä.
Materiaalien uudelleenkäyttö: Tavoitteena on edistää purkurakennusten materiaalien ja osien uudelleenkäyttöä vähentääkseen rakentamisen hiilijalanjälkeä ja luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia alalle.
Digitaalisten työkalujen kehittäminen: Hankkeessa luodaan digitaalisia työkaluja, jotka helpottavat purkutyössä tarvittavan tiedon keräämistä, organisointia ja hyödyntämistä.
Koulutus ja yhteistyö: Hankkeessa yhdistetään tutkimus, kehitys ja opetus. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti hankkeeseen, ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on keskeisessä roolissa.
BLOCKCC-hanke keskittyy kehittämään uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa lämpöenergiaa alueellisesti ja yhteisöllisesti. Hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka nopeuttaisivat siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä.
Hankkeen keskeiset tavoitteet:
Alueelliset energiaratkaisut: Hankkeessa kehitetään alueellisia energiaratkaisuja, joissa hyödynnetään yhteisöllistä energiaa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka soveltuvat sekä uusiin että vanhoihin asuinalueisiin.
Simuloinnit ja kokeilut: Hankkeessa käytetään simulointeja ja käytännön kokeiluja eri lämmitysratkaisuilla. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa: Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä taloyhtiöiden, energia-alan yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda kestäviä ja toimivia energiaratkaisuja yhdessä.
Skaalautuvat ratkaisut: Hankkeessa kehitetään kaksi skaalautuvaa lämmitysenergiakonseptia, jotka voidaan ottaa käyttöön laajemmin.
Hankkeessa tutkitaan kahta eri aluetta: Ainolan uudisalue Järvenpäässä ja Käpylän kerrostaloalue Helsingissä. Hankkeen osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
EFEU on hanke, jonka tavoitteena on lisätä eurooppalaisten korkeakoulujen panosta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Keskeiset tavoitteet:
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: Hankkeessa kehitetään standardoitu työkalu, jolla mitataan ja vähennetään osallistuvien korkeakoulujen hiilijalanjälkeä.
Hiilineutraaliuden edistäminen: Korkeakoulut saavat tukea siirtyäkseen kohti hiilineutraaliutta.
Vahvistetaan sosiaalista vastuuta: Hankkeessa edistetään tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja sisällytetään kestävä kehitys insinööritieteiden opetussuunnitelmiin.
ENPA-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisten energiaratkaisujen suunnittelua ja toteutusta sekä hankintaprosessia.
Hankkeen keskeiset tavoitteet:
Uusi energiapalvelumalli: Hankkeessa luodaan energiapalvelumalli, jossa yritykset tarjoavat energiaa palveluna. Tämä malli helpottaa kuntien siirtymistä kohti vähähiilisempää energiajärjestelmää.
Energiaomavaraisuus: Hankkeessa keskitytään alueellisen energiatuotannon lisäämiseen uusiutuvien energialähteiden avulla. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä alueiden energiatehokkuutta.
Kaupunkien rooli: Hankkeessa kehitetään uusia hankintamalleja, jotka auttavat kaupunkeja toteuttamaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä alueita.
Yhteistyö: Hankkeessa korostetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yritykset otetaan mukaan kehitystyöhön. Tavoitteena on löytää alueellisesti kannattavia ratkaisuja.
Kira Circularis on valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on edistää rakennusalan siirtymistä kiertotalouteen.
Hankkeen keskeiset tavoitteet:
Innovaatioprosessin uudistaminen: Hanke keskittyy uudistamaan rakennusalan innovaatioprosessia, jotta voidaan kehittää uusia kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita.
Yritysten osaamisen kehittäminen: Hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan kiertotalouden osalta ja hyödyntää ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta.
Yhteistyön vahvistaminen: Hanke luo tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ja liiketoiminnan välillä. Tavoitteena on edistää yhteiskehittämistä ja luoda uusia kumppanuuksia.
Kiertotalouden edistäminen: Hanke keskittyy konkreettisiin kiertotalouden teemoihin, kuten materiaalikierto, uudelleenkäyttö ja purkamiseen suunniteltu rakentaminen.
Hankkeen avulla pyritään:
Ratkaisemaan rakennusalan haasteita: Esim. miten hyödyntää purettavien rakennusten materiaaleja.
Kehittämään uusia tuotteita ja palveluita: Esim. testaus- ja hyväksyntäpalvelut kiertotaloustuotteille.
Vahvistamaan yritysten kilpailukykyä: Esim. tarjoamalla yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia innovaatioita.
Edistämään kiertotaloutta: Esim. vähentämällä rakennusalan ympäristövaikutuksia.
Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä -hanke TITAN yhdistää pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön tutkimus- ja oppilaitosta: Metropolian, Aalto-yliopiston ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston. Hanke luo näiden osaamiseen tukeutuvan, alustamaisesti toimivan matalan kynnyksen TKI-yhteistyön ja oppimisen ekosysteemin yrityksille ja muille organisaatioille, jotka toimivat tulevaisuuden rakennetun ympäristön parissa.
Tavoitteena on lisätä alan mahdollisuuksien tunnettuutta yhteiskunnassa, edistää uuden osaamisen kehittymistä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä parantaa rakentamisen toimialan vetovoimaa. Kolmen koulutusasteen yhteistyö yhdistää opiskelijat, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan eri toimijat ratkomaan sekä globaaleja että paikallisia muutosilmiöitä kokonaisvaltaisesti teknologia- ja toimialarajat ylittäen. Toiminta ankkuroituu vahvasti Itä-Helsingin Myllypuroon, josta löytyvät Metropolian älykampus ja Stadin AO:n uusi rakennus- ja talotekniikan osaamiskeskittymä. Lisäksi hankkeeseen on linkittynyt Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitos Otaniemessä.
TITAN-hankkeen innovaatio- ja yhteistyöverkostoon voi liittyä jäsenhakemuksella, joka löytyy osoitteesta https://rakennusalantietotaito.fi/jasenyys/. Verkoston jäsenyys tarjoaa niin yrityksille ja muille organisaatioille, hankkeille ja projekteille sekä startup-tiimeille kuin asiantuntijoillekin monipuolisia mahdollisuuksia näkyvyyteen sekä osallistumiseen rakennusalan tulevaisuuden kehittämisessä.
TITAN on kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan aikavälillä 1.10.2023–30.9.2025. Sitä toteuttavat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu, Stadin ammatti- ja aikuisopisto sekä Aalto-yliopisto, ja sen rahoituksesta vastaa osittain Helsingin kaupungin innovaatiorahasto.
Lue lisää Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymästä Titan-sivustolta.
RADIAL-hanke keskittyy parantamaan rakennusalalla digitaalisten mallien käyttöä ja ylläpitoa.
Hankkeen päätavoitteet:
Digitaalisten mallien hyödyntäminen: Hankkeessa pyritään lisäämään yritysten ja julkisten toimijoiden osaamista tuottaa ja ylläpitää ajantasaisia digitaalisia malleja rakennuksista.
Datan hyödyntäminen: Hankkeessa tutkitaan työkaluja ja menetelmiä datan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Hankkeessa levitetään tietoa toteumamallintamisen käytännöistä ja kokemuksista erilaisissa tilaisuuksissa, joiden avulla lisätään alan ammattilaisten digitaalista osaamista.
Innovaatioiden edistäminen: Hankkeessa tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja edistetään yrittäjyyttä alalla.
UUTOS-hanke on kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun yhteinen projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten osaamista ja kilpailukykyä.
Hankkeen keskeiset tavoitteet:
Osaamisen kehittäminen: Hankkeessa keskitytään kehittämään yritysten strategista osaamista, jatkuvaa oppimista ja osaamisen johtamista. Tavoitteena on tukea yrityksiä tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään niitä edelleen.
Kestävä työ: Hankkeessa edistetään kestävää työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on siirtyä työttömyyden hoidosta osaamisen kehittämiseen.
Yhteistyö yritysten kanssa: Hankkeessa luodaan tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Yhdessä kehitetään uusia toimintamalleja, joilla tuetaan yritysten kasvua ja kehitystä.
Koulutuksen ja työelämän yhdistäminen: Hankkeessa yhdistetään koulutuksen ja työelämän tarpeet. Tavoitteena on tuoda oppiminen lähemmäksi työpaikkoja ja verkostoja.
Innovaatiotoiminnan keskiössä
Smart Lab - älykotien kehitysalusta
SmartLab on asumista palvelevan teknologian kehittämiseen ja testaukseen suunniteltu asunto Myllypuron kampuksella.Luova Dimensio
Luova dimensio yhdistää luovan alan, muotoilun, median, kulttuurin ja teknologian osaamisen ja auttaa muuttamaan ideat käytännön toteutuksiksi.
Ota yhteyttä
Antero Vesterinen
Innovaatiojohtaja
Antero.Vesterinen [at] metropolia.fi
Eetu Rutanen
TKI-Tiimipäällikkö
Eetu.Rutanen [at] metropolia.fi
Harri Hahkala
Teknologiapäällikkö
Harri.Hahkala [at] metropolia.fi
