Koulutuksen kuvaus ja sisältö
Konservointi on poikkitieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinnön säilyttäminen. Konservoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla kulttuuriperinnön tuhoutumista voidaan hidastaa tai ehkäistä. Konservointi jaetaan tekniseen eli käytännön konservointiin sekä säilyttävään eli ennaltaehkäisevään konservointiin. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen kokoelmanhallintatyö on merkittävä osa konservaattorin toimenkuvaa, kuten myös yksittäisten esineiden konservointi.
Konservointiin liittyy hyvin olennaisesti esineiden dokumentointi, johon kuuluvat materiaali- ja menetelmäanalyysit, analyyttinen valokuvaus, vauriokartoitukset sekä kulttuuri- ja taidehistoriallisten kontekstien selvittäminen. Jokaisesta konservointikohteesta tehdään tarkka konservointiraportti.
Kemiaan ja biologiaan pohjautuvat materiaalianalyysit ovat konservoinnin ongelmanratkaisussa keskeisiä. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu opintoja mm. museologiasta.
Syksyllä 2023 alkava koulutus
Orgaanisen materiaalin konservointi (tekstiilipainotteinen)
Konservoinnin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma vuosille 2023–2027 keskittyy orgaanisen materiaalin, kuten tekstiilien ja muiden tekstiilien kaltaisten kulttuurihistoriallisten kohteiden konservointiin, materiaalituntemukseen sekä kokoelmahallintaan käytännön projektien kautta. Konservoinnin opintoihin kuuluu dokumentointia, kemiaa, museologiaa, taide- ja kulttuurihistoriaa, konservoinnin historiaa, filosofiaa ja etiikkaa sekä kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin kuuluu myös modernien materiaalien opintoja.
Opintojen lähtökohtana on ilmiöpohjainen oppiminen ja opintoja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa projektimuotoisesti. Materiaali- ja tekniikkaopintojen pääpaino on perinteisissä ja nykyaikaisissa tekstiileissä käytetyissä materiaaleissa ja niiden ennaltaehkäisevässä konservoinnissa. Tekstiilien osalta perehdytään tasotekstiileihin ja pukukonservointiin sekä niihin liittyviin konservointitekniikoihin. Materiaalianalyysit ja -testaus ovat osa opintoja. Kokoelmahallinnan osaaminen on tärkeä osa konservaattorin ammatillista osaamista.
Konservointi on museo- ja kulttuuriperintöalan ammatti ja suurin osa konservaattoreista työskentelee museoissa tai yksityisellä sektorilla. Laaja materiaali- ja kokoelmahallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä asiantuntijana kokoelmahallintaan liittyvissä tehtävissä muuallakin kuin museoissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.
Opintojen toteutustapa
Opiskelun aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja -projekteja, jotta opiskelijat saavat tuntuman työkenttäänsä. Tutkintoon sisältyy työharjoittelu, jonka voi halutessaan suorittaa ulkomailla. Myös vaihto-opiskeluun ulkomaisissa korkeakouluissa on hyvät mahdollisuudet.
Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät omaan alaansa liittyvän laajan opinnäytetyön, joka voi olla yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Käytännön osuus on yleensä jonkin esineen konservointi. Teoriaosuus sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden. Myös teoreettiset tutkimuspainotteiset opinnäytetyöt ovat olleet konservoinnin koulutusohjelmassa yleisiä.
Konservaattorin työmahdollisuudet
Konservaattori työskentelee asiantuntijana maailman ja kansallista kulttuuriperintöä säilyttävissä tehtävissä erikoistumisalueensa laajalla sektorilla; mm. museoissa, arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä, yliopistoissa ja erilaisissa projekteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.
Esimerkkejä opiskelijaprojekteista
Izmir Textile -projekti
Tekstiilikonservoinnin opiskelijat ovat osallistuneet kahteen kolmivuotiseen Izmir Textile -projektiin vuosien 2013-2015 sekä 2017-2019 aikana. Tekstiilit ovat peräisin Turkin Izmirin eri synagogista, joista osa on jo raunioina.
Projektissa opiskelijat tekevät käytännön konservoinnin töitä, jotka olivat ensimmäisenä projektivuonna tekstiilien puhdistamista ja pakkaamista sekä myöhempinä vuosina tekstiilien rakenteellista tukemista. Projekti jatkuu vielä syksyllä 2019. Projektin yksi jakso on aina yhden kuukauden pituinen.
Tutustu opiskelijatarinoihin
Kesätyö museo-oppaana johdatti konservoinnin opiskelijaksi
Konservaattorin toimintakenttä on laaja. Alalle valmistuneet työskentelevät tavallisesti asiantuntijoina maailman kulttuuriperintöä säilyttävissä tehtävissä paitsi museoissa, myös arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä ja erilaisissa projekteissa sekä yrittäjinä. Suomessa konservoinnin parissa työskentelevillä on useimmiten alempi korkeakoulututkinto. Maria pohtii, että aina voi kuitenkin oppia enemmän. Hän onkin varovaisen kiinnostunut ylemmästä tutkinnosta, josta olisi myös hyötyä tiettyihin museoalan tehtäviin hakeutuessa.
”Tulevaisuuden suunnitelmissa saattaa myös siintää jatko-opiskelu ulkomailla. Maailmalla konservaattorit opiskelevat tavallisesti myös maisteritutkinnon, ja esimerkiksi Sveitsissä tähän olisi hyvät mahdollisuudet”, pohtii Maria.
Konservoinnin AMK-tutkinnosta valmistunut Kristiina Kuisma: ”Oman kädenjäljen tulee olla työssäni mahdollisimman näkymätöntä”
Konservoinnin opinnot ovat omiaan kulttuuriperinnöstä ja sen parissa työskentelystä kiinnostuneille. Alalla työskentelevällä tulee olla halu tuoda esille nimenomaan muiden työtä ja jättää oma kädenjälkensä mahdollisimman näkymättömäksi. Opiskelemaan pyrkivän ei välttämättä tarvitse olla käsityötaustainen, mutta kiinnostus erilaisiin käsityötekniikoihin on eduksi.
”Konservaattorin pitää olla kiinnostunut valmistustekniikoista ja materiaaleista. Tämä auttaa ymmärtämään, miten tekstiilin materiaali ja rakenne toimivat. Konservaattorin työssä tulee kunnioittaa alkuperäisiä materiaaleja ja tekstiilin valmistajan kädenjälkeä, sekä huomioida tekstiiliin liittyvä historia. Konservoinnin yksi päämääristä on tukea tekstiili niin, että se voidaan laittaa esille turvallisesti ja säilyttää seuraaville sukupolville”.
Håkansbölen kartanon pienoismalli -innovaatioprojekti
Tekstiili- ja huonekalukonservoinnin opiskelijat osallistuivat 2018-2019 Vantaan Hakunilassa sijaitsevan Håkansbölen kartanon pienoismallin tekoon. Projektissa opiskelijat sisustivat kartanon pienoismallin täydelliseen arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemaan asuun. Opiskelijat valmistivat yhteistuumin kartanon kaikki huonekalut, kaakeliuunit sekä interiöörin kiinteän sisustuksen.
Lisäksi tekstiilikonservoinnin opiskelijat valmistivat kaikki sisustustekstiilit matoista alkaen, josta muodostuikin erillinen mattoprojekti. Tästä valmistui myös julkaisu, jossa on kaikista pienoismalliin tehdyistä matoista tarkat valmistusohjeet pienoismallin harrastajalle. Projekti oli Metropolian innovaatioprojekti.
Aiemmin aloittaneet suuntautumisvaihtoehdot
Konservointi
Konservoinnin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma vuosille 2022–2026 keskittyy paperi-, valokuva- ja media-aineistojen konservointiin, materiaalituntemukseen sekä kokoelmien hallintaan.
Konservoinnin opintoihin kuuluu dokumentointia, kemiaa, museologiaa, taide- ja kulttuurihistoriaa, konservoinnin historiaa, filosofiaa ja etiikkaa sekä kieli- ja viestintäopintoja. Opintojen lähtökohtana on ilmiöpohjainen oppiminen ja opintoja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa projektimuotoisesti.
Materiaali- ja tekniikkaopintojen pääpaino on moderneissa materiaaleissa ja niiden ennalta ehkäisevässä konservoinnissa. Paperi-, valokuva ja media-aineistojen osalta perehdytään niihin liittyviin perustekniikoihin. Materiaalianalyysit ja -testaus ovat osa opintoja. Kokoelmienhallinnan osaaminen on tärkeä osa konservaattorin ammatillista osaamista.
Konservointi on museo- ja kulttuuriperintöalan ammatti ja suurin osa konservaattoreista työskentelee museo-, arkisto- ja kirjastokokoelmien parissa. Laaja materiaali- ja kokoelmanhallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä asiantuntijana kokoelmanhallintaan liittyvissä tehtävissä muuallakin kuin museoissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.
Maalaustaiteen konservointi
Koulutuksessa perehdytään pääasiassa puulle ja kankaalle maalattujen taideteosten, kuten paneelimaalausten, maalattujen puuveistosten, ikonien ja kankaalle maalattujen maalausten konservointiin. Modernin ja nykytaiteen konservoinnin teorian ja käytännön opintojaksot painottuu opintojen loppuvaiheeseen.
Konservointiosaaminen rakentuu teoriaa ja käytäntöä yhdistävillä opintojaksoilla, joilla tulevat tutuiksi konservoinnissa yleisesti käytetyt materiaalit ja tutkimus- ja konservointimenetelmät. Konservointiprosessin hallinnassa on tärkeä tunnistaa kohteisiin liittyvät merkitykset ja arvot ja ymmärtää niiden vaikutus konservointipäätöksiin ja kulttuuriperinnön hoitoon.
Opintoihin sisältyy työelämän kanssa toteutettuja projektikokonaisuuksia, jotka usein liittyvät kokoelmanhallintaan, olosuhteisiin ja riskikartoituksiin. Opintoihin sisältyy myöskin kaksi työharjoittelujaksoa.
Konservointi on museoammatti ja suurin osa konservaattoreista työskentelee museokokoelmien parissa. Laaja materiaali- ja kokoelmanhallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä asiantuntijana kokoelmanhallintaan tai konservointiin liittyvissä tehtävissä muuallakin kuin museoissa.
Epäorgaanisen materiaalin konservointi
Koulutuksessa perehdytään pääasiassa epäorgaanisista materiaaleista valmistettujen kolmiulotteisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden konservointiin. Kohteet vaihtelevat arkeologisista löydöistä teolliseen kulttuuriperintöön, koostuen usein monista eri materiaaleista.
Konservointiosaaminen rakentuu teoriaa ja käytäntöä yhdistävillä opintojaksoilla, joilla tulevat tutuiksi konservoinnissa yleisesti käytetyt materiaalit ja tutkimusmenetelmät. Konservointiprosessin hallinnassa on tärkeä tunnistaa kohteisiin liittyvät merkitykset ja arvot ja ymmärtää niiden vaikutus konservointipäätöksiin ja kulttuuriperinnön hoitoon.
Opintoihin sisältyy työelämän kanssa toteutettuja projektikokonaisuuksia, jotka usein liittyvät kokoelmanhallintaan, olosuhteisiin ja riskikartoituksiin. Projektikokonaisuuksiin olennaisesti liittyviä teemoja ovat
- kokoelmien käytettävyys
- saavutettavuus
- osallistaminen
- yhteisöllisyys ja
- kestävä kehitys.
Konservointi on museoammatti ja suurin osa konservaattoreista työskentelee museokokoelmien parissa. Laaja materiaali- ja kokoelmanhallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä asiantuntijana kokoelmanhallintaan liittyvissä tehtävissä muuallakin kuin museoissa.
Orgaanisen materiaalin konservointi (tekstiilipainotteinen)
Koulutuksessa perehdytään orgaanisista materiaaleista valmistettujen kulttuurihistoriallisten kohteiden konservointiin. Opiskelijat perehtyvät kohteiden rakenteisiin ja materiaalisiin ominaisuuksiin erilaisten tutkimusmenetelmien ja käytännön konservointiprojektien avulla. Kohteet voivat olla tekstiileitä tai muuta orgaanista materiaalia olevia etnografisia tai arkeologisia esineitä. Opintoihin kuuluu myös modernien materiaalien opintoja.
Opintoihin kuuluu opintojaksojen mukaan suuntautuvia projektikokonaisuuksia. Käytännön konservoinnin lisäksi kokoelmanhallinta ja ennalta ehkäisevän konservoinnin eri osa-alueet muodostavat osan koulutuskokonaisuudesta.
Laaja materiaali- ja kokoelmanhallintaosaaminen antaa hyvät valmiudet työskennellä konservoinnin lisäksi myös kokoelmanhallinnan tehtävissä museoissa ja muissa kokoelmissa.
Metropolia - Enemmän kuin korkeakoulu: Konservointi
Videolla Sanna Sinervo kertoo paperikonservoinnin opiskelusta Metropoliassa.