Konservaattori (AMK), konservoinnin tutkinto-ohjelma

Päivätoteutuksessa opiskelu on kokopäiväistä ja opinnot edellyttävät keskimäärin 40 tunnin työpanosta joka viikko.

Lähiopetusta on pääsääntöisesti 4-5 päivää viikossa ja päivät koostuvat opintojakson sisältöjen mukaisesti esimerkiksi luennoista, tehtävistä sekä työskentelystä konservoitavien kohteiden parissa. Opintojen aikana voidaan toteuttaa myös vierailuja ja oppimisprojekteja erilaisissa työelämäkohteissa.

Opetussuunnitelmaan sisältyvät kaksi kymmenen viikon pituista harjoittelujaksoa ajoittuvat 2. ja 3. vuoden keväälle ja ovat kokopäiväistä työskentelyä työharjoittelupaikassa, esimerkiksi museoissa, arkistoissa tai konservointialan yrityksessä.

Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja. Usein opintojaksoilla on sekä lähiopetusta että verkko-opiskelua. Koulutuksessa on mahdollisuus osallistua konservoinnin päiväopiskelijoiden opintojaksoille, mikä vaatii usein osallistumista lähiopetukseen koko opintojakson ajan.

Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen ja yksilöllinen opintosuunnitelma (HOPS) yhdessä tutkinto-ohjelman henkilökunnan kanssa. HOPS pohjautuu opiskelijan aikaisemmin hankittuun osaamiseen (AHOT). Lue lisää aikaisemmin hankitun osaamisen periaatteista

Koulutus voi toteutua osittain itsenäisenä etäopiskeluna sekä projekteina työelämässä. Tämä vaatii sekä opiskelijalta että työnantajalta joustoa onnistuakseen. Työelämäyhteistyö on olennainen osa opintoja. Voit myös opinnollistaa ja sisällyttää tutkintoon aiemmin työssä hankittua osaamistasi.

Huonekalukonservaattorit ovat keskittyneet puumateriaalin konservointiin, sen pintakäsittelyihin, rakenteisiin ja muiden huonekaluihin kuuluvien materiaalien konservointiin ja restaurointiin. Konservoinnissa pyritään säilyttämään huonekalujen historiallinen kerroksisuus.

Koulutuksen perustana ovat huonekalujen eri materiaalit ja tekniikat kuten viilutus, intarsia, kultaus, retusointi ja verhoilu. Voit täydentää osaamistasi kulttuuriperinnön, kokoelmanhallinnan ja konservoinnin materiaalitutkimuksen alalta sekä syventää konservoinnin ja restauroinnin ammatillista erikoisosaamista.

Sinulla on mahdollisuus hyödyntää työelämässä jo hankkimaasi alan osaamista henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa ja siten vaikuttaa tutkinnon suorittamisen kokonaisaikaan.

Koulutuksen perustana ovat huonekalujen eri materiaalit ja tekniikat kuten viilutus, intarsia, kultaus, retusointi ja verhoilu.

Opintojen sisältö

• huonekalujen historia
• puun anatomia ja tunnistus
• nahan ja metallien konservointi
• maalattujen ja kullattujen esineiden ja pintojen konservointia ja restaurointia sekä
• modernien materiaalien konservointia.

Opetussuunnitelmaan sisältyy yhteisten perusopintojen lisäksi ammattiopintoja eri materiaaleista ja niiden konservoinnista (mm. puu, kivi, lasi, metallit) sekä opintoja erilaisista pintakäsittelymateriaaleista (mm. maalit, lakat, tapetit) ja niiden konservoinnista.

Opintojen aikana tehdään käytännön harjoituksia rakennuskohteissa, joissa opetellaan perinteisistä työtapoja sekä tutkitaan ja harjoitellaan konservointia erilaisille rakennuksissa oleville pinnoille, kuten maalatut pinnat, tapettipinnat, jne.

Konservoinnin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma vuosille 2023–2027 keskittyy orgaanisen materiaalin, kuten tekstiilien ja muiden tekstiilien kaltaisten kulttuurihistoriallisten kohteiden konservointiin, materiaalituntemukseen sekä kokoelmahallintaan käytännön projektien kautta.

Konservoinnin opintoihin kuuluu

• dokumentointia
• kemiaa
• museologiaa
• taide- ja kulttuurihistoriaa
• konservoinnin historiaa
• filosofiaa ja etiikkaa sekä
• kieli- ja viestintäopintoja.

Opintoihin kuuluu myös modernien materiaalien opintoja.

Opintojen lähtökohtana on ilmiöpohjainen oppiminen ja opintoja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa projektimuotoisesti.

Materiaali- ja tekniikkaopintojen pääpaino on perinteisissä ja nykyaikaisissa tekstiileissä käytetyissä materiaaleissa ja niiden ennaltaehkäisevässä konservoinnissa. Tekstiilien osalta perehdytään tasotekstiileihin ja pukukonservointiin sekä niihin liittyviin konservointitekniikoihin. Materiaalianalyysit ja -testaus ovat osa opintoja.

Kokoelmahallinnan osaaminen on tärkeä osa konservaattorin ammatillista osaamista.

Konservoinnin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma vuosille 2022–2026 keskittyy paperi-, valokuva- ja media-aineistojen konservointiin, materiaalituntemukseen sekä kokoelmien hallintaan.

Konservoinnin opintoihin kuuluu dokumentointia, kemiaa, museologiaa, taide- ja kulttuurihistoriaa, konservoinnin historiaa, filosofiaa ja etiikkaa sekä kieli- ja viestintäopintoja. Opintojen lähtökohtana on ilmiöpohjainen oppiminen ja opintoja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa projektimuotoisesti.

Materiaali- ja tekniikkaopintojen pääpaino on moderneissa materiaaleissa ja niiden ennalta ehkäisevässä konservoinnissa. Paperi-, valokuva ja media-aineistojen osalta perehdytään niihin liittyviin perustekniikoihin. Materiaalianalyysit ja -testaus ovat osa opintoja. Kokoelmienhallinnan osaaminen on tärkeä osa konservaattorin ammatillista osaamista.

Koulutuksessa perehdytään pääasiassa puulle ja kankaalle maalattujen taideteosten, kuten paneelimaalausten, maalattujen puuveistosten, ikonien ja kankaalle maalattujen maalausten konservointiin. Modernin ja nykytaiteen konservoinnin teorian ja käytännön opintojaksot painottuu opintojen loppuvaiheeseen.

Konservointiosaaminen rakentuu teoriaa ja käytäntöä yhdistävillä opintojaksoilla, joilla tulevat tutuiksi konservoinnissa yleisesti käytetyt materiaalit ja tutkimus- ja konservointimenetelmät. Konservointiprosessin hallinnassa on tärkeä tunnistaa kohteisiin liittyvät merkitykset ja arvot ja ymmärtää niiden vaikutus konservointipäätöksiin ja kulttuuriperinnön hoitoon.

Opintoihin sisältyy työelämän kanssa toteutettuja projektikokonaisuuksia, jotka usein liittyvät kokoelmanhallintaan, olosuhteisiin ja riskikartoituksiin. Opintoihin sisältyy myöskin kaksi työharjoittelujaksoa.

Koulutuksessa perehdytään pääasiassa epäorgaanisista materiaaleista valmistettujen kolmiulotteisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden konservointiin. Kohteet vaihtelevat arkeologisista löydöistä teolliseen kulttuuriperintöön, koostuen usein monista eri materiaaleista.

Konservointiosaaminen rakentuu teoriaa ja käytäntöä yhdistävillä opintojaksoilla, joilla tulevat tutuiksi konservoinnissa yleisesti käytetyt materiaalit ja tutkimusmenetelmät. Konservointiprosessin hallinnassa on tärkeä tunnistaa kohteisiin liittyvät merkitykset ja arvot ja ymmärtää niiden vaikutus konservointipäätöksiin ja kulttuuriperinnön hoitoon.

Opintoihin sisältyy työelämän kanssa toteutettuja projektikokonaisuuksia, jotka usein liittyvät kokoelmanhallintaan, olosuhteisiin ja riskikartoituksiin. Projektikokonaisuuksiin olennaisesti liittyviä teemoja ovat

• kokoelmien käytettävyys
• saavutettavuus
• osallistaminen
• yhteisöllisyys ja
• kestävä kehitys.