Apuvälineteknikko (AMK), apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelma

Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon asiantuntija. Hän tukee ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä apuvälineiden avulla. Apuvälineteknikko ymmärtää itsenäisen selviytymisen merkityksen ja mahdollisuudet elämän eri vaiheissa ja tietää eri sairauksien vaikutuksista toimintakykyyn.

Apuvälineteknikon koulutus Metropolia ammattikorkeakoulussa on täyspäiväistä opiskelua 3,5 vuoden ajan. Vaikka osan opinnoista voi opiskella monimuotoisesti, käytännön opiskelu ja harjoittelu vaatii säännöllistä läsnäoloa kampuksella Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella. Opiskelu on aina päätoimista ja opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli oppimisprosessissa. Koulutuksessa käytetään opiskelutapoja, jotka edellyttävät opiskelijan aktiivisuutta ja vastuullisuutta sekä oman osaamisen arviointia ja kehittämistä. Opiskelu vaatii sitoutumista niin itsenäiseen opiskeluun kuin lähiopetukseen.

Ratkaisukeskeisyys ja ongelmanratkaisutaito tukevat asiakaskohtaisten haasteiden selvittämistä. Potilasturvallisuuden vaatimukset edellyttävät vastuuntuntoa ja tarkkuutta. Alalla tarvitaan myös mukautuvuutta ja halua oppia uutta.

Apuvälinetekniikan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Koulutus alkoi 1978 yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa ja yhä tänä päivänäkin työelämäyhteistyö on keskeinen osa tutkinnon toimintaa. Apuvälineteknikko (AMK) -tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Suomessa ainoastaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Alan keskeinen toimija ja kehittäjä International Society for Prosthetics and Orthotics on määritellyt kansainväliset opetukselle standardit, joita tutkinto-ohjelmassa noudatetaan.

Mitä monimuoto-opiskelu tarkoittaa apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelmassa?

Apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelmassa monimuoto-opiskelu eroaa yleisestä käsityksestä monimuoto-opinnoista. Meillä monimuoto ei tarkoita pelkästään satunnaisia lähiopetuspäiviä, vaan opiskelu on laajuudeltaan ja vaativuudeltaan verrattavissa päivämuotoiseen opiskeluun.

Opiskeluun sisältyy sekä verkko-opintoja että lähiopetusta, ja niiden suhde vaihtelee lukukaudesta toiseen opintojaksojen sisällöstä riippuen. Osassa opintoja (esimerkiksi laboratorioharjoitukset ja harjoittelujaksot) läsnäolo paikan päällä on välttämätöntä, eikä niitä voida toteuttaa etäyhteyksin.

Tämän vuoksi opintojen sujuva eteneminen edellyttää, että opiskelija pystyy osallistumaan tarvittaessa lähiopetukseen Metropolian tiloissa. Asuminen kaukana toisella paikkakunnalla voi siten muodostaa haasteen opintojen suorittamiselle suunnitellussa aikataulussa. Monimuoto-opiskelu meillä vaatii sitoutumista, joustavuutta ja aktiivista osallistumista sekä itsenäiseen että ohjattuun opiskeluun – sekä verkossa että kampuksella.

Mitä tutkinnon suorittanut osaa?

Apuvälineteknikko on kuntoutusalan asiantuntija, jonka tehtävänä on tukea yksilöllisten apuvälineratkaisujen avulla asiakkaan toimintakykyä. Koulutuksessa opitaan arvioimaan asiakkaan toimintakykyä ja löytämään juuri hänelle sopivat apuvälineratkaisut. Apuvälineteknikon keskeisinä vastuualueina ovat kehon ulkopuolelle kiinnitettävät apuvälineet, kuten raajaproteesit ja ortoosit. Myös liikkumisen erilaiset apuvälineratkaisut, joilla poistetaan ja madalletaan liikkumisen rajoituksia, ovat keskeinen osa valmistuneen apuvälineteknikon osaamista.

Alan keskeisiä ydinosaamisalueita ovat moniammatillinen osaaminen, apuvälinetarpeen ja toimintakyvyn arviointi sekä apuvälineen tekninen valmistaminen ja sen käytön ohjausta ja opetusta asiakkaalle. Apuvälineteknikko osaa hyödyntää teknologisia ratkaisuja niin, että asiakkaan toimintaedellytykset paranevat ja hän voi elää mielekkäästi omassa arjessaan. Koulutuksessa noudatetaan WHO:n opetussuunnitelmasuosituksia potilasturvallisuudelle.

Opinnoissa omaksutaan näyttöön perustuva työskentelytapa. Apuvälineteknikon asiantuntijuus perustuu teknisten ratkaisujen, kuntoutuksen ja terveystieteiden tutkimukseen, jotka käsittelevät apuvälineiden vaikutusta ihmisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.

Apuvälineteknikko voi esimerkiksi suunnitella ja valmistaa yksilöllisesti räätälöidyn alaraajaproteesin, joka mahdollistaa asiakkaan itsenäisen liikkumisen, tai kehittää monimutkaisia ortoosiratkaisuja neurologisille asiakkaille. Apuvälineteknikoiden osaamista tarvitaan yhä enemmän erityisesti ikääntyvän väestön parissa, jossa apuvälineiden käyttö arjen toiminnallisuuden tukena korostuu entisestään.

Teknologian kehittyessä apuvälineteknikot tulevat hyödyntämään entistä enemmän uusia innovaatioita, kuten 3D mallintamista sekä tulostusta, jolloin apuvälineiden räätälöinti asiakkaan tarpeisiin nopeutuu ja tarkentuu. Myös tekoälyn sovellukset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia apuvälinetekniikkaan, erityisesti apuvälinetarpeen arvioinnissa.

Koulutuksen sisältö

Apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulussa on laaja-alainen ja käytännönläheinen koulutus, joka valmistaa asiantuntijoita tukemaan ja parantamaan ihmisten toiminta- ja liikkumiskykyä erilaisten apuvälineratkaisujen avulla. Koulutus painottaa näyttöön perustuvaa tietoa ja käytännön osaamista yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Opintojen aikana perehdyt asiakaslähtöiseen ja moniammatilliseen työskentelyyn, mikä kattaa apuvälinetarpeiden arvioinnin ja sopivien ratkaisujen kehittämisen esimerkiksi ortoosien, proteesien ja liikkumisen apuvälineiden tuoteryhmissä. Koulutus sisältää mm.

• Anatomiaa ja fysiologiaa
• Biomekaniikkaa
• Toimintakyvyn arviointia
• Materiaalien ja työmenetelmien hallintaa.
• Protetiikkaa
• Ortotiikkaa
• Apuvälineratkaisujen käytönopetusta ja ohjausta

Apuvälinetekniikan opinnoissa asiakasosaaminen on keskeinen osa koulutusta. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita sekä taitoa kommunikoida selkeästi. Opiskelijat oppivat huomioimaan asiakkaan toimintakyvyn kokonaisvaltaisesti ja tekemään yhteistyötä monien eri ammattiryhmien kanssa, jotta apuvälineet voidaan räätälöidä juuri käyttäjän elämänlaadun parantamiseksi.

Lääketieteellisen ja anatomian osaamisen opinnot puolestaan tarjoavat vankan perustan ihmisen kehon rakenteen ja toimintojen ymmärtämiseen. Opiskelijat oppivat kehon biomekaniikan ja sairauksien vaikutukset liikkumiseen ja toimintakykyyn.

Ratkaisukeskeisyys ja ongelmanratkaisutaito tukevat asiakaskohtaisten haasteiden selvittämistä. Potilasturvallisuuden vaatimukset edellyttävät vastuuntuntoa ja tarkkuutta. Alalla tarvitaan myös mukautuvuutta ja halua oppia uutta.

Opetusmenetelmät

Opiskelu on aina päätoimista ja opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli oppimisprosessissa. Sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus ovat keskeisiä elementtejä tutkinto-ohjelman opetuksessa ja työelämässä. Koulutuksessa käytetään opiskelutapoja, jotka edellyttävät opiskelijan aktiivisuutta ja vastuullisuutta sekä oman osaamisen arviointia ja kehittämistä. Verkko-opiskelun avulla opiskelijat voivat perehtyä teoreettiseen taustatietoon joustavasti omassa aikataulussaan, kun taas kampuksella suoritettavat opinnot ja laboraatiot sekä työelämän harjoittelut antavat mahdollisuuden soveltaa opittua käytännössä. Tämä yhdistelmä kehittää opiskelijan valmiuksia siirtyä työelämään.

Teoriaopintojen lisäksi koulutukseen sisältyy yhteensä 75 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joka voi toteutua mm. työpajatyöskentelynä, harjoitustunteina, projekteina ja työelämäharjoitteluna.

Laboraatio- ja suojavaatetus

Useimmissa ammattikorkeakouluissa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita koskettavat autenttiseen työympäristöön soveltuvat alakohtaiset ohjeet. Kliinisiä taitoja harjoiteltaessa oppilaitoksessa tai harjoitteluissa erilaisissa toimintaympäristöissä huomioidaan työtehtävien edellyttämät hygieniavaatimukset sekä asiakas- ja potilasturvallisuus. Opiskelijat käyttävät taitoja harjoitellessaan ammattikorkeakoulujen ohjeiden mukaisia suojavaatteita. Harjoittelujen aikana opiskelijat noudattavat harjoitteluyksiköiden määrittelemiä työ- ja suojavaatteiden, henkilösuojaimien käytön ym. ohjeistuksia. Esimerkiksi potilaita hoidettaessa ei voi kaikissa harjoittelupaikoissa työvaatteissa olla pitkiä hihoja tai omia vaatteita ei voi käyttää. Lisäksi harjoitteluissa opiskelijalla tulee olla useimmissa harjoittelupaikoissa käytössään kuvallinen henkilökortti, josta opiskelija on tunnistettavissa.

Opintojen rakenne

Apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman rakenne on seuraava:

• Orientoituminen opintoihin ja apuvälinealaan 30 op
• Asiakkaan kuntoutuksen tukeminen 30 op
• Asiakaskeskeiset apuvälineratkaisut 1, 30 op
• Asiakaskeskeiset apuvälineratkaisut 2, 30 op
• Asiantuntijuuden kehittäminen 30 op
• Apuvälineosaamisen syventäminen 30 op
• Apuvälinealan asiantuntijuus ja valinnaiset opinnot 30 op

Näistä 210 op opinnoista Metropolian kaikille opiskelijoille yhteiset opintoja on 40 op sekä apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian ja osteopatian opiskelijoilla on kuntoutukseen, toimintakykyyn ja anatomiaan liittyviä yhteisiä opintoja 30 op.

Apuvälineisiin liittyviä substanssiopintoja on yhteensä 75 op sekä työelämäharjoittelua 35 op.

Opintojen alussa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka perusteella opiskelija voi valita omia kiinnostuksen kohteita ja ammatillista kehittymistä tukevia valinnaisia opintokokonaisuuksia. Myös opinnäytetyön aiheen valinta voi tukea syventymistä tiettyyn aihealueeseen. Varsinainen erikoistuminen tapahtuu peruskoulutuksen jälkeen täydennyskoulutusten ja erikoistumisopintojen kautta.

Tutustu apuvälinetekniikan opetussuunnitelmaan Opinto-oppaassa.

Opinnäytetyö

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. Opinnäytetyössä opitaan tunnistamaan oman alan keskeisiä kehittämiskohteita tai ongelmakokonaisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia ja soveltamaan oman alan tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin.

Opinnäytetyö on tekijänsä luova työprosessi ja se tehdään joko yksilötyönä, parityönä. Työssä on mahdollista hyödyntää myös koulutusalojen välisen yhteistyön tuomaa monialaisuuden lisäarvoa. Opinnäytetyöt tehdään aina yhteistyössä työelämän kanssa.

Uramahdollisuudet

Apuvälineteknikkotutkinnon suorittanut saa Valviralta luvan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Apuvälineteknikko työskentelee apuvälineratkaisujen asiantuntijana eri sektoreilla, kuten hyvinvointialueiden apuvälinekeskuksissa ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa. Hän voi työskennellä yksityisenä ammatinharjoittajana tai apuvälineiden valmistuksessa sekä myynti- ja markkinointitehtävissä apuvälinealan yrityksissä.

Koulutuksen antama pätevyys

Valmistut apuvälineteknikoksi, joka on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran rekisteröimä nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuasi voit hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Kansainvälisyys apuvälineteknikon koulutuksessa

Apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelma on kansainvälisesti akreditoitu ja täyttää koulutukselle asetetut kansainväliset kriteerit koulutuksen korkeimmalla tasolla Prosthetist/Orthotist. Akreditointi: The International Society for Prosthetics and Orthotics (ISPO) Akreditointi edistää myös kansainvälistä työllistymistä ja tutkintojen vertailua.

Yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen ja organisaatioiden kanssa mahdollistaa opiskelijoille opiskelu- tai työharjoittelupaikan ulkomailla. Kansainvälistä kokemusta voi hankkia myös lähtemättä omalta kampukseltaan, tätä kutsutaan kotikansainvälistymiseksi.

Jatko-opintomahdollisuudet

Vähintään kahden vuoden työkokemuksen jälkeen voit hakea mm. seuraaviin ylempiin korkeakoulututkintoihin:

• Kuntoutuksen kehittäminen tutkinto-ohjelma, YAMK
• Terveyden edistäminen, YAMK
• Terveysalan liiketoiminnan johtaminen, Health Business Management, YAMK
• Sosiaali-ja terveysalan kestävä johtaminen ja kehittäminen, ylempi AMK

Näiden lisäksi voit myös hakea yliopistotutkintoihin tai ulkomailla järjestettäviin maisteritasoisiin koulutuksiin.