Perustiedot

Tutkintonimike
Medianomi (AMK)
Kesto / Ajankohta
4 vuotta
Laajuus
240 opintopistettä
Opetuspaikka
Seuraava haku- tai ilmoittautumisaika: 15. - 30.3.2023
Hinta
Maksuton

Esitys- ja teatteritekniikan medianomit toimivat laaja-alaisesti ammatillisen esitystoiminnan teknisissä asiantuntija-, operointi- ja suunnittelutehtävissä tapahtumatekniikassa, esitystiloissa ja erilaisissa tuotanto-organisaatioissa tai taiteellisissa työryhmissä. Esitys- ja teatteritekniikan medianomi hallitsee monipuolisesti valo-, ääni- ja videotekniikan sekä näyttämömekaniikan järjestelmät, tuotantojen teknisen suunnittelun ja toteutuksen sekä näihin liittyvät työkalut ja käytännöt.

Esitys- ja teatteritekniikan medianomi on jatkuvasti valmis omaksumaan uusia teknologisia sovelluksia ja ottamaan vastaan uusien tuotantotapojen ja esitysmuotojen, kuten striimaus- ja virtuaalitapahtumien asettamia haasteita. Nopeasti muuttuvassa työssä korostuvat oppimisen taidot, jatkuvasti kehittyvä teknologiaosaaminen sekä työyhteisössä vastuullisesti toimimisen taidot. Luotettavien ja varmatoimisten järjestelmien suunnittelu ja rakentaminen esitysten tarpeisiin, laitteiston sujuva operointi sekä nopea ongelmanratkaisu ovat hänelle arkipäivää. Eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen tekeminen on esitys- ja teatteriteknisessä työssä yhä tärkeämpää.

Esitys- ja teatteritekniikan medianomin osaamisessa keskeistä on toimiminen oman alueensa asiantuntijana teknis-taiteellisessa tuotantoprosessissa ja kattava esitystekniikan sekä teknisen suunnittelun tuntemus. Opiskelu tarjoaa valmiuksia jatkuvaan oppimiseen ja laaja-alaiseen ymmärrykseen alan nopeasti kehittyvässä ympäristössä. Esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat luovat omat asiantuntijaprofiilinsa valinnaisten ja syventävien opintojen sekä projektien kautta. Opiskelijoita tuetaan kansainvälistymiseen sekä opinnoissa että mahdollisella opiskelijavaihdolla tai kansainvälisellä työharjoittelulla.

Päivätoteutuksen opinnot

Kahden ensimmäisen vuoden opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti esitys- ja teatteritekniikan osa-alueisiin, esittäviin taiteisiin sekä ammattialan toimintaan ja käytäntöihin. Opintojaksojen sisältöjä ovat mm.

  • valotekniikka
  • äänitekniikka
  • videotekniikka
  • näyttämötekniikka ja -mekaniikka
  • esittävien taiteiden tuntemus ja työprosessit
  • esitysten ja esitystilojen turvallisuus
  • tekninen tuotanto ja suunnittelu
  • projektinhallinta
  • ammattialan ohjelmistot
  • kieli- ja viestintäopinnot

Esitys- ja teatteriteknisen työn moninaisuuden edellyttämä yksilöllinen oppiminen toteutuu opinnoissa projektien, erikoistyöpajojen, harjoittelun ja opinnäytteen avulla kolmannen ja neljännen vuoden opinnoissa. Tällöin on mahdollista syventää osaamista tietyllä osa-alueella tai toisaalta jatkaa osaamisen laaja-alaista kehittämistä. Erikoistyöpajoissa on mahdollista perehtyä esimerkiksi kaiutinjärjestelmien suunnitteluun, striimaukseen, erikoistehosteisiin, valo-operointiin tai järjestelmäsuunnitteluun. Kolmannen ja neljännen vuoden opinnoissa keskitytään myös kehittämistyöhön ja innovaatio-osaamiseen.

Opintoja toteutetaan monipuolisessa yhteistyössä tapahtuma- ja teatterialan työkentän toimijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa aina ajankohtaisen ja ajantasaisen opetuksen, erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen sekä modernin oppimisympäristön ja -laitteiston. Opinnot sisältävät runsaasti käytännön harjoittelua sekä työpajaluonteisesti että oikeissa projekteissa ja tapahtumissa.

Metropolia esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma toimii aktiivisesti myös alan toiminnan kehittämisessä. Viime vuosien aikana alan osaamista ja työturvallisuutta on kehitetty esimerkiksi Stage Right -hankkeessa ja Safe on Stage -hankkeessa. Parhaillaan käynnissä olevassa Skills for Live Tech (S4LT) -hankkeessa kehitetään edelleen alan täydennyskoulutusta. Hankkeiden tuloksia hyödynnetään koulutuksen sisällöissa ja opiskelijoiden on mahdollista osallistua ajankohtaiseen kehitystyöhön.

Opintojen rakenne

Esitys- ja teatteritekniikan medianomiopinnot rakentuvat

  • yleisistä perusopinnoista (kieliopinnot, opinnäytevalmiudet)
  • esittävien taiteiden ja esitystoiminnan tuotantoprosessien tuntemukseen tähtäävistä esitys- ja teatteritekniikan perusopinnoista
  • laaja-alaisista valo-, ääni-, video- ja näyttämötekniikan ammattiopinnoista
  • tekniseen suunnitteluun ja tuotantoon keskittyvistä opinnoista
  • ammatillista osaamista soveltavista ja innovaatio-osaamista kehittävistä projektiopinnoista
  • osaamista syventävistä tai laajentavista monialaisista opinnoista
  • työharjoitteluista sekä
  • opinnäytteestä.

Tutustu esitys- ja teatteritekniikan opetussuunnitelmaan Opinto-oppaassa.

Uramahdollisuudet

Valmistuvat medianomit toimivat laaja-alaisesti ammatillisen esitys- ja tapahtumatoiminnan eri kentillä teknisen tuotannon, suunnittelun ja toteutuksen tehtävissä:

  • tapahtumatekniikassa
  • teatteri- ja oopperataloissa
  • kulttuuri- ja monitoimitaloissa
  • konsertti- ja festivaalitoiminnassa
  • live- ja striimituotannoissa
  • pienyrittäjänä ja freelancerina
  • kansainvälisessä esitystoiminnassa sekä
  • suunnittelutoimistoissa
  • myyntiorganisaatioissa

Tehtävänimikkeitä voivat olla esim.

  • tekninen tuottaja
  • video-operaattori
  • valo-operaattori
  • näyttämöoperaattori
  • tekninen suunnittelija
  • järjestelmäsuunnittelija
  • järjestelmäteknikko
  • käyttöpäällikkö
  • näyttämöpäällikkö
  • äänimestari
  • valomestari
  • valaistusmestari
  • näyttämömestari
  • videomestari
  • käyttömestari
  • striimausteknikko
  • näyttämöteknikko
  • esitysteknikko
  • kiertueteknikko
  • teatteriteknikko
  • valoteknikko
  • ääniteknikko
  • av-teknikko
  • stage manager
  • sound/video/lighting engineer
  • sound/video/lighting operator
  • sound/video/lighting technician

Lisätietoja esitys- ja teatteritekniikan monimuoto-opiskelusta eli aikuiskoulutuksesta.

Opiskelijoiden kokemuksia

Matias Koivuniemi, alumni

Matias Koivuniemi.

Miksi valitsit Metropolian opiskelupaikaksesi?

Sattuman kautta. Alunperin minulla oli opiskelupaikka Metropolian ohjelmoinnin koulutusohjelmaan, mutta armeijan aikana avautui haku esitys- ja teatteritekniikan linjalle ja päätin hakea sinne. Olin lukioaikoinani Jyväskylän Lyseon lukiossa tutustunut teatteritekniikkaan ja olin siitä orastavasti kiinnostunut ja päätin käydä katsomassa pääsykokeissa, millaista alan opiskelu olisi.

Millaista opiskelu oli ja millaista opetusta sait?

Opiskelu oli hyvin työelämälähtöistä ja käytännönläheistä. Kaikki opettajamme tulivat “kentältä” eli olivat aktiivisesti alan töissä ja näin saimme koulutusta viimeisimpien laitteiden ja käytäntöjen kautta. Samalla saimme loistavia kontakteja jo kouluaikana ja koko vuosikurssini olikin alan töissä jo ensimmäisen vuoden jälkeen.

Missä olit työharjoittelussa?

Jo koulun ensimmäisellä viikolla tiesin haluavani Suomen Kansallisteatteriin töihin (tai edes harjoitteluun) ja kun työharjoittelupaikkoja valikoitiin olin ensimmäisenä käsi pystyssä ja ilmoitin halukkuuteni Kansallisteatteriin. Sitten olinkin työharjoittelussa ensin Suurella näyttämöllä näyttämömiehenä sekä vuotta myöhemmin videoteknikkona. Harjoitteluiden jälkeen olenkin ollut Kansallisteatterissa töissä ensin tuntimiehenä, jonka jälkeen kuukausipalkkaisena valo- ja videoteknikkona ja nyt toimin vakituisena AV-järjestelmäasiantuntijana ja operaattorina sekä vastaan talon videojärjestelmistä.

Minkälaisiin projekteihin osallistuit?

Useisiin. Muistan ainakin Kampin keskusympyrään järjestetyn Kampin Tiedepäivät -tapahtuman, jossa toimin teknisenä vastaavana, sekä (ensimmäisen ulkoilmatapahtumani) Lasipalatsin aukiolle järjestetyn Huurre -talvitapahtuman (jota rakensimme räntäsateessa). Lisäksi olimme luokkani kanssa suunnittelemassa ja järjestämässä Metropolian henkilökunnan pikkujouluja, Pop&Jazz -konservatorion kanssa järjestetty Arabian Nights -tapahtuman sekä olimme mukana Valoisa Baana -tapahtumassa, missä Baanan kaikkien siltojen alla oli jokin valoteos.

Millaisen opinnäytetyön teit?

Kirjoitin opinnäytetyöni Kansallisteatterin Willensaunan uudistuskokeilusta. Uudistuskokeilu oli siis sellainen, että ennen Willensaunassa saattoi päivittäin käydä 18 ihmistä töissä (näyttämö-, valo-, äänitekniikkaa, tarpeistonhoitajia, järjestäjiä, pukijoita ymsyms), niin pienennettiin henkilökunta 10 henkilöön, ketkä kaikki hoitavat kaikkia tehtäviä, eli kaikki pystyttävät esitykset ja hoitavat tarpeiston ja suuntaavat valot ja ajavat esitykset. Ikäänkuin pieni teatteriryhmä isomman teatterin sisällä. Kokeilu oli kaksivuotinen, jonka jälkeen jäimme pääosin samalla väellä vielä vuodeksi Willensaunaan töihin. Sittemmin väki on hajautunut ympäri pääkaupunkiseudun teatterikenttää.

Mitä haluat sanoa alan opiskelua harkitseville?

Kannattaa hakea ja käydä pääsykokeissa! Älä jänistä sen takia, ettet usko osaavasi tarpeeksi tai omaavasi tarpeeksi kokemusta. Sitä varten se koulu on, että saa oppia ja kokemusta. Tällä alalla tärkein taito on ongelmanratkaisutaito, eikä paljoa muuta vaaditakaan! Kaikki muu on plussaa ja ongelmanratkaisuvälineesi on valittavissasi työstä riippuen tietokoneesta hienostuneen valopöydän kautta rissaan ja pieneen niittiin asti.

Tärkeää on myöskin muistaa, ettei kaikkea voi (eikä pidäkään) osata täysin itse, mutta monien eri asioiden ymmärtäminen on mahdollista. Toinen tärkeä asia muistaa on, että Suomen kokoisessa maassa kaikki tuntevat kaikki. Kannattaa panostaa kunnolla jokaiseen työhön, vaikka se olisi kuinka mitätön, sillä työnantajat keskustelevat toistensa kanssa ja työsi jälki saattaa kantautua pidemmälle kuin uskotkaan.

Kuinka sinne töihin sitten pääsee? Menkää reilusti kysymään, josko pääsisi harjoitteluun tai keikkatyöntekijäksi. Keikkatyöntekijöitä tarvitaan AINA niin tapahtumatuotannoissa kuin teattereissakin. Muistaa vain olla rehellinen omasta osaamisen tasostaan ja ilmaisee halunsa kuulla ja oppia, sillä tällä alalla on paljon ihmisiä ketkä mielellään kertovat tarinoitaan ja haluavat jakaa osaamistaan.

Mitä olet tehnyt opiskelun jälkeen?

Niinkuin aiemmin jo mainitsinkin, niin olen ollut Kansallisteatterissa töissä nyt useamman vuoden ajan. Lisäksi olen tehnyt festivaalikeikkoja muutamana kesänä ja ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa muutamia pientapahtumia yksityisellä puolella freelancerina sekä toiminut teatteriesitysten striimien teknisenä suunnittelijana useammalle teatterille. Esimerkkinä Q-teatterin Toksinen Kabaree koronavuosina.

Rasmus Kallio, opiskelija 4. vsk

Rasmus Kallio.

Missä opiskelet ja mitä?

Opiskelen Metropoliassa esitys- ja teatteritekniikkaa neljännellä vuosikurssilla. Tavoitteena on valmistua keväällä 2023.

Miten päädyit alalle?

Suoritin lukion musiikkilinjalla ja vaikka suurimman osan lukioajasta olin itse lavalla, heräsi silloin mielenkiintoni tekniikkaan esitysten ympärillä. Lukion jälkeen päädyin suorittamaan siviilipalveluksen teknikkona pienelle musiikkiteatterille Helsingissä. Palveluksen loppuvaiheilla havahduin siihen, että Metropolian esitys- ja teatteritekniikan päivätoteutukseen oli yhteishaku alkamassa. Hain opiskelemaan, osallistuin pääsykokeisiin ja sain opiskelupaikan.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Parasta on ollut opintojen monipuolisuus. Perusopinnoissa olemme puolen vuoden jaksoissa keskittyneet tiettyyn esitystekniikan osa-alueeseen. Vaikka opinnoissa ei varsinaisesti suuntauduta mihinkään, on useiden syventävien opintojen kautta voinut valita itseä kiinnostavia aiheita.

Suuren osan opetuksesta ovat pitäneet vierailevat luennoitsijat, jotka ovat alalla aktiivisesti työskenteleviä oman osa-alueensa ammattilaisia. Tämä on tuonut paljon näkemystä siihen, millaista alalla on työskennellä erilaisissa tehtävissä.

Opintoihin sisältyy paljon projektiopintoja, osa ryhmän kanssa toteutettavia ja osa itsenäisiä. Projektiopinnoissa on päässyt haastamaan omia taitojaan ja oppinut paljon sekä teknisiä asioita, mutta myös muun muassa työryhmän johtamisen taitoja.

Mitä töitä teet tällä hetkellä?

Tällä hetkellä työskentelen Helsingissä Tanssin talon valoteknikkona. Teen myös freelancerina monipuolisesti erilaisia esitysteknisiä töitä, pääpainona valo- ja videotekniikka. Menneen kesän kiersin helsinkiläisen artistin liveyhtyeen mukana valo-operaattorina.

Onko opinnoistasi ollut hyötyä työelämässä?

Opinnoista on ollut todella paljon hyötyä työelämässä. Opiskelu on erittäin työelämälähtöistä. Vaikka omalla osallani pandemian aiheuttamat tapahtumarajoitukset rajoittivat tarjolla olevien töiden määrää, on silti koulun ohella kertynyt todella paljon arvokasta työkokemusta.

Koulun avulla olen myös verkostoitunut paljon alan ammattilaisten kanssa ja luonut tärkeitä kontakteja. Useiden kanssa olen ollut myöhemmässä vaiheessa yhdessä keikoilla.

Koulutuksen tarjoamat resurssit ovat mahdollistaneet eri tavalla teknisiin asioihin perehtymisen, mistä on myöhemmin työskennellessä hyötyä. Keikoilla harvemmin on aikaa tutustua esimerkiksi laitteistojen uusiin toimintoihin, mutta koulussa siihen jopa kannustetaan.

Mikä on työssäsi parasta?

Vaihtelu ja monipuolisuus. Työskentelen samojen asioiden ympärillä, mutta silti jokainen keikka on aina erilainen. Ilahduttavaa on aina päästä hyödyntämään omaa osaamistani ja ammattitaitoani, jotta pääsemme haluttuun lopputulokseen. Samalla kuitenkin joudun haastamaan itseäni jatkuvasti, mikä pitää mielenkiinnon tekemisessä yllä.

On myös hieno tunne, kun vaikean tai jopa mahdottomalta tuntuvan toteutuksen lopulta saa ratkaistua ja valmiiksi.

Lopuksi - onko sinulla vinkkejä niille, jotka haluavat hakeutua samalle alalle?

Esitystekniikka on todella monipuolista ja niin ovat työtehtävätkin mihin koulu meitä valmentaa. Opinnoissa pääsee tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ja oman kiinnostuksen löydyttyä pystyy omaan opintosisältöön vaikuttamaan työharjoitteluiden, projektien sekä syventävien opintojen kautta.

Et välttämättä tarvitse työkokemusta alan töistä lähtiessäsi opiskelemaan alaa. Uskon kuitenkin, että eniten koulutuksesta saa irti, jos on jonkinlaista kokemusta mikä on synnyttänyt kysymyksiä sekä tarvetta ja halua kouluttautua pidemmälle.

Jukka-Pekka Nissinen, opiskelija 4. vsk

Jukka-Pekka Nissinen.

Missä opiskelet ja mitä?

Opiskelen Metropoliassa esitys- ja teatteritekniikkaa, ja aikomus olisi valmistua medianomiksi keväällä 2021.

Miten päädyit alalle?

Opiskelin lukion jälkeen musiikkiteknologiaa koulutuskeskus Salpauksessa. Olin harjoittelujen aikana saanut maistiaisen alan töistä ja jatko-opiskelu kiinnosti. Esitys- ja teatteritekniikan haku osui sopivasti toisen vuoden keväälle, hain ja sain opiskelupaikan.

Mikä on ollut parasta opinnoissa?

Parasta on ollut sekä vaihtuvat luennoitsijat että projektityöt. Ulkopuolisten, omien alojensa ammattilaisten ottaminen luennoitsijoiksi pitää opetuksen monipuolisena ja virkistävänä. Osa-alueet (valo, video ja ääni) ovat niin laajoja, että yhdellä tai kahdella opettajalla voisi olla haasteita opettaa niitä kaikkia tarvittavalla ammattitaidolla. Viikot ovat harvoin samanlaisia. Ja mikä parasta, luennoitsijoilta voi kysyä hyvinkin spesifejä kysymyksiä.

Projektiopinnoissa olemme päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia tapahtumia. Näissä tapahtumissa kädestä pitely koulun puolesta on ollut hillittyä, joten olemme saaneet tehdä itsenäisiä ratkaisuja parhaaksi katsomallamme tavalla. Motivaatio näiden tapahtumien tekniseen suunnitteluun on ollut kova.

Mitä töitä teet tällä hetkellä?

Teen freelancerina kaikenlaisia tapahtumatekniikkaan liittyviä työtehtäviä, pääasiassa äänentoistokeikkoja. Musiikkitaustastani johtuen olen erityisen kiinnostunut elävän musiikin tapahtumista, ja olenkin kuluneen syksyn kulkenut lahtelaisen rock-yhtyeen mukana.

Onko opinnoistasi ollut hyötyä työelämässä?

On, ehdottomasti. Ennen koulua minulla ei ollut hajuakaan valaistuksesta tai videotekniikasta, muuta kuin se, että lamppu valaisee ja videotykistä tulee kuva (jos on tullakseen). Olen päässyt hyödyntämään koulussa oppimiani asioita useasti kentällä, esimerkiksi Tubeconin videojärjestelmän pystyttämisestä ei olisi tullut mitään ilman videokurssin anteja. Naureskelinkin sillä keikalla koulukaverini kanssa, kuinka relevantteja asioita meille koulussa opetetaan.

Olen siis työllistynyt huomattavasti paremmin osatessani tehdä mm. ripustuksia ja operoida valoja. Koulutus on myös parantanut valmiuksiani työn ennakkovalmistelussa ja organisoinnissa.

Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parasta ovat monipuoliset työtehtävät. Pidän siitä, etten saavu joka päivä samalle venuelle. Mieleni pysyy virkeänä, kun joudun haastamaan itseäni erilaisten tilanteiden edessä. Haastavat keikat ovat kehittäneet omaa ammattitaitoani kaikista eniten.

Usein pääsen ottamaan myös asiakaspalvelijan roolin. Seminaarien toteuttaminen on usein 30 % teknistä osaamista ja 70 % asiakaspalvelua; mikrofonien asettelua, esitysten valmistelua ja viime hetken pyyntöjen toteuttamista. Joillekin tällaiset työtehtävät eivät natsaa, mutta minä pidän niistä.

Lopuksi - onko sinulla vinkkejä niille jotka haluavat hakeutua samalle alalle?

Lähes kaikki meidän vuosikurssilta olivat tehneet alan töitä ennen kouluun hakemista. Jos sinulla ei ole aikaisempaa työkokemusta, suosittelen hakeutumaan esimerkiksi apukädeksi festivaaleille ja sitä kautta tutustua alaan. Työkokemus, edes auttava sellainen, on hyödyksi pääsykokeissa ja opiskelun aikana. Kukaan ei aloita huipulta, minun ensimmäinen äänentoistokeikkani oli Orimattilan kesäteatterilla.

Ole kiinnostunut asioista myös oman mukavuusalueesi ulkopuolelta. Moniosaamisella parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan huomattavasti.

Työmme ei ole pelkästään miksausta tai valojen räpsyttelyä. Voit oman mielenkiinnon mukaan tutustua koulun aikana lisää vaikka järjestelmäsuunnitteluun, tekniseen tuottamiseen, visuaaliseen suunnitteluun tai teatterien näyttämötekniikkaan. Koulun aikana ei erikoistuta tiettyyn osa-alueeseen, vaan kaikille annetaan samat valmiudet jatkaa uraa haluamaansa suuntaan.