Tutkintonimike: Medianomi (AMK)

Kesto: 4 vuotta

Laajuus: 240 opintopistettä

Aloituspaikat: 12

Seuraava haku: Vahvistamatta

Siirtohaut: 1. - 15.5.
1. - 15.11.

Esitys- ja teatteritekniikan medianomit hallitsevat monipuolisesti valo-, ääni- ja kuvatekniikan sekä näyttämömekaniikan järjestelmät. Medianomit toimivat laaja-alaisesti ammatillisen esitystoiminnan teknisissä tehtävissä osana taiteellisia työryhmiä ja tuotanto-organisaatioita. Työtehtävät ovat pääasiassa teattereissa ja oopperataloissa, kulttuuri- ja monitoimitaloissa, tapahtumatekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa, konsertti- ja festivaalitoiminnassa, kansainvälisessä esitystoiminnassa sekä suunnittelutoimistoissa ja myynti- ja asennustoiminnassa.

Esitys- ja teatteritekniikan medianomit ovat jatkuvasti valmiita omaksumaan uusia teknologisia sovelluksia ja ottamaan vastaan uusien tuotantomallien ja esitysmuotojen asettamia haasteita. Luotettavien ja varmatoimisten järjestelmien suunnittelu ja rakentaminen esitysten tarpeisiin, laitteiston sujuva operointi sekä nopea ongelmanratkaisu ovat heille arkipäivää. Medianomit toimivat innovatiivisesti ja luovasti esitystekniikan nopeasti kehittyvässä ympäristössä ja osaavat kehittää esittävien taiteiden toimintaympäristöjä.

Päivätoteutuksen opinnot

Kahden ensimmäisen vuoden opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti esitys- ja teatteritekniikan osa-alueisiin sekä ammattialan toimintaan ja käytäntöön:

  • valotekniikka
  • äänitekniikka
  • kuva- ja projisointitekniikka
  • näyttämötekniikka ja -mekaniikka
  • esitysten ja esitystilojen turvallisuus
  • tekninen tuotanto ja suunnittelu
  • projektinhallinta
  • tietotekniset ohjelmistot
  • kieli- ja viestintäopinnot

Opinnoissa tehdään paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Opinnot sisältävät runsaasti käytännön harjoittelua sekä työpajaluonteisesti että oikeissa projekteissa ja tapahtumissa.

Kolmannen ja neljännen vuoden opinnoissa on mahdollisuus syventää osaamista tietyllä osa-alueella ja toisaalta jatkaa osaamisen laaja-alaista kehittämistä.

Toteutustapa

Opinnot rakentuvat projektiopinnoista, työharjoittelusta, sivuaineopinnoista, opinnäytteestä ja esitystekniikan eri osa-alueiden erikoistyöpajoista.

Kontaktiopetus järjestetään ensisijaisesti päivisin.

Ammattinimikkeet

Valmistuvilla esitys- ja teatteritekniikan medianomeilla on mahdollisuus työskennellä monipuolisissa tehtävissä erilaisissa työympäristöissä.

Ammattinimikkeitä voivat olla mm.

  • valomestari
  • valoteknikko
  • valo-operaattori
  • äänimestari
  • ääniteknikko
  • näyttämömestari
  • näyttämöteknikko
  • näyttämöoperaattori
  • videomestari
  • av-teknikko
  • kuvaoperaattori
  • esitysteknikko
  • teatteriteknikko
  • tekninen tuottaja
  • käyttöpäällikkö 
  • tekninen suunnittelija.

Lisätietoja aikuiskoulutuksesta.

Esitys- ja teatteritekniikan täydennyskoulutus: Talviakatemia 7.-9.1.2019

Opiskelijoiden kokemuksia

Matias Koivuniemi, alumni

Matias Koivuniemi.

Miksi valitsit Metropolian opiskelupaikaksesi?

Sattuman kautta. Alunperin minulla oli opiskelupaikka Metropolian ohjelmoinnin koulutusohjelmaan, mutta armeijan aikana avautui haku esitys- ja teatteritekniikan linjalle ja päätin hakea sinne. Olin lukioaikoinani Jyväskylän Lyseon lukiossa tutustunut teatteritekniikkaan ja olin siitä orastavasti kiinnostunut ja päätin käydä katsomassa pääsykokeissa, millaista alan opiskelu olisi. 
 

Millaista opiskelu oli ja millaista opetusta sait?

Opiskelu oli hyvin työelämälähtöistä ja käytännönläheistä. Kaikki opettajamme tulivat “kentältä” eli olivat aktiivisesti alan töissä ja näin saimme koulutusta viimeisimpien laitteiden ja käytäntöjen kautta. Samalla saimme loistavia kontakteja jo kouluaikana ja koko vuosikurssini olikin alan töissä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. 
 

Missä olit työharjoittelussa?

Jo koulun ensimmäisellä viikolla tiesin haluavani Suomen Kansallisteatteriin töihin (tai edes harjoitteluun) ja kun työharjoittelupaikkoja valikoitiin olin ensimmäisenä käsi pystyssä ja ilmoitin halukkuuteni Kansallisteatteriin. Sitten olinkin työharjoittelussa ensin Suurella näyttämöllä näyttämömiehenä sekä vuotta myöhemmin videoteknikkona. Harjoitteluiden jälkeen olenkin ollut Kansallisteatterissa töissä ensin tuntimiehenä ja nykyään toimin talossa kuukausipalkkaisena valo- ja videoteknikkona. 
 

Minkälaisiin projekteihin osallistuit?

Useisiin. Muistan ainakin Kampin keskusympyrään järjestetyn Kampin Tiedepäivät -tapahtuman, jossa toimin teknisenä vastaavana, sekä (ensimmäisen ulkoilmatapahtumani) Lasipalatsin aukiolle järjestetyn Huurre -talvitapahtuman (jota rakensimme räntäsateessa). Lisäksi olimme luokkani kanssa suunnittelemassa ja järjestämässä Metropolian henkilökunnan pikkujouluja, Pop&Jazz -konservatorion kanssa järjestetty Arabian Nights -tapahtuman sekä olimme mukana Valoisa Baana -tapahtumassa, missä Baanan kaikkien siltojen alla oli jokin valoteos.
 

Millaisen opinnäytetyön teit?

Kirjoitin opinnäytetyöni Kansallisteatterin Willensaunan uudistuskokeilusta. Uudistuskokeilu oli siis sellainen, että ennen Willensaunassa saattoi päivittäin käydä 18 ihmistä töissä (näyttämö-, valo-, äänitekniikkaa, tarpeistonhoitajia, järjestäjiä, pukijoita ymsyms), niin pienennettiin henkilökunta 10 henkilöön, ketkä kaikki hoitavat kaikkia tehtäviä, eli kaikki pystyttävät esitykset ja hoitavat tarpeiston ja suuntaavat valot ja ajavat esitykset. Ikäänkuin pieni teatteriryhmä isomman teatterin sisällä. Kokeilu oli kaksivuotinen ja olemme edelleen pääosin samalla ryhmällä (pari henkilöä on palkattu meidän lisäksemme) Willensaunassa töissä. 
 

Mitä haluat sanoa alan opiskelua harkitseville?

Kannattaa hakea ja käydä pääsykokeissa! Älä jänistä sen takia, ettet usko osaavasi tarpeeksi tai omaavasi tarpeeksi kokemusta. Sitä varten se koulu on, että saa oppia ja kokemusta. Tällä alalla tärkein taito on ongelmanratkaisutaito, eikä paljoa muuta vaaditakaan! Kaikki muu on plussaa ja ongelmanratkaisuvälineesi on valittavissasi työstä riippuen tietokoneesta hienostuneen valopöydän kautta rissaan ja pieneen niittiin asti.

Tärkeää on myöskin muistaa, ettei kaikkea voi (eikä pidäkään) osata täysin itse, mutta monien eri asioiden ymmärtäminen on mahdollista. Toinen tärkeä asia muistaa on, että Suomen kokoisessa maassa kaikki tuntevat kaikki. Kannattaa panostaa kunnolla jokaiseen työhön, vaikka se olisi kuinka mitätön, sillä työnantajat keskustelevat toistensa kanssa ja työsi jälki saattaa kantautua pidemmälle kuin uskotkaan.

Kuinka sinne töihin sitten pääsee? Menkää reilusti kysymään, josko pääsisi harjoitteluun tai keikkatyöntekijäksi. Keikkatyöntekijöitä tarvitaan AINA niin tapahtumatuotannoissa kuin teattereissakin. Muistaa vain olla rehellinen omasta osaamisen tasostaan ja ilmaisee halunsa kuulla ja oppia, sillä tällä alalla on paljon ihmisiä ketkä mielellään kertovat tarinoitaan ja haluavat jakaa osaamistaan.
 

Mitä olet tehnyt opiskelun jälkeen?

Niinkuin aiemmin jo mainitsinkin, niin olen ollut Kansallisteatterissa töissä nyt muutaman vuoden ajan. Lisäksi olen tehnyt festivaalikeikkoja muutamana kesänä ja ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa muutamia pientapahtumia yksityisellä puolella freelancerina.

Jukka-Pekka Nissinen, opiskelija 2 vsk

Jukka-Pekka Nissinen.

Missä opiskelet ja mitä?

Opiskelen Metropoliassa esitys- ja teatteritekniikkaa, ja aikomus olisi valmistua medianomiksi keväällä 2021.

Miten päädyit alalle?

Opiskelin lukion jälkeen musiikkiteknologiaa koulutuskeskus Salpauksessa. Olin harjoittelujen aikana saanut maistiaisen alan töistä ja jatko-opiskelu kiinnosti. Esitys- ja teatteritekniikan haku osui sopivasti toisen vuoden keväälle, hain ja sain opiskelupaikan.

Mikä on ollut parasta opinnoissa?

Parasta on ollut sekä vaihtuvat luennoitsijat että projektityöt. Ulkopuolisten, omien alojensa ammattilaisten ottaminen luennoitsijoiksi pitää opetuksen monipuolisena ja virkistävänä. Osa-alueet (valo, video ja ääni) ovat niin laajoja, että yhdellä tai kahdella opettajalla voisi olla haasteita opettaa niitä kaikkia tarvittavalla ammattitaidolla. Viikot ovat harvoin samanlaisia. Ja mikä parasta, luennoitsijoilta voi kysyä hyvinkin spesifejä kysymyksiä.

Projektiopinnoissa olemme päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia tapahtumia. Näissä tapahtumissa kädestä pitely koulun puolesta on ollut hillittyä, joten olemme saaneet tehdä itsenäisiä ratkaisuja parhaaksi katsomallamme tavalla. Motivaatio näiden tapahtumien tekniseen suunnitteluun on ollut kova.

Mitä töitä teet tällä hetkellä?

Teen freelancerina kaikenlaisia tapahtumatekniikkaan liittyviä työtehtäviä, pääasiassa äänentoistokeikkoja. Musiikkitaustastani johtuen olen erityisen kiinnostunut elävän musiikin tapahtumista, ja olenkin kuluneen syksyn kulkenut lahtelaisen rock-yhtyeen mukana.

Onko opinnoistasi ollut hyötyä työelämässä?

On, ehdottomasti. Ennen koulua minulla ei ollut hajuakaan valaistuksesta tai videotekniikasta, muuta kuin se, että lamppu valaisee ja videotykistä tulee kuva (jos on tullakseen). Olen päässyt hyödyntämään koulussa oppimiani asioita useasti kentällä, esimerkiksi Tubeconin videojärjestelmän pystyttämisestä ei olisi tullut mitään ilman videokurssin anteja. Naureskelinkin sillä keikalla koulukaverini kanssa, kuinka relevantteja asioita meille koulussa opetetaan.

Olen siis työllistynyt huomattavasti paremmin osatessani tehdä mm. ripustuksia ja operoida valoja. Koulutus on myös parantanut valmiuksiani työn ennakkovalmistelussa ja organisoinnissa.

Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parasta ovat monipuoliset työtehtävät. Pidän siitä, etten saavu joka päivä samalle venuelle. Mieleni pysyy virkeänä, kun joudun haastamaan itseäni erilaisten tilanteiden edessä. Haastavat keikat ovat kehittäneet omaa ammattitaitoani kaikista eniten.

Usein pääsen ottamaan myös asiakaspalvelijan roolin. Seminaarien toteuttaminen on usein 30 % teknistä osaamista ja 70 % asiakaspalvelua; mikrofonien asettelua, esitysten valmistelua ja viime hetken pyyntöjen toteuttamista. Joillekin tällaiset työtehtävät eivät natsaa, mutta minä pidän niistä.

Lopuksi - onko sinulla vinkkejä niille jotka haluavat hakeutua samalle alalle?

Lähes kaikki meidän vuosikurssilta olivat tehneet alan töitä ennen kouluun hakemista. Jos sinulla ei ole aikaisempaa työkokemusta, suosittelen hakeutumaan esimerkiksi apukädeksi festivaaleille ja sitä kautta tutustua alaan. Työkokemus, edes auttava sellainen, on hyödyksi pääsykokeissa ja opiskelun aikana. Kukaan ei aloita huipulta, minun ensimmäinen äänentoistokeikkani oli Orimattilan kesäteatterilla.

Ole kiinnostunut asioista myös oman mukavuusalueesi ulkopuolelta. Moniosaamisella parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan huomattavasti.

Työmme ei ole pelkästään miksausta tai valojen räpsyttelyä. Voit oman mielenkiinnon mukaan tutustua koulun aikana lisää vaikka järjestelmäsuunnitteluun, tekniseen tuottamiseen, visuaaliseen suunnitteluun tai teatterien näyttämötekniikkaan. Koulun aikana ei erikoistuta tiettyyn osa-alueeseen, vaan kaikille annetaan samat valmiudet jatkaa uraa haluamaansa suuntaan.

Miia Syrjä, alumni

Miia Syrjä.

Missä olet opiskellut ja mitä?

Opiskelin Metropolialla esitys- ja teatteritekniikkaa ja valmistuin keväällä 2016 medianomiksi.

Miten päädyit alalle?

Valmistuin vuonna 2010 media-assistentiksi ja suoritin silloisen työharjoitteluni tapahtumatekniikan parissa. Ammattikoulun jälkeen tein alan keikkatöitä ja pääsin Metropoliaan opiskelemaan syksyllä 2011.

Mikä oli parasta opinnoissa?

Projektiopinnot ja niiden itsenäinen suorittaminen. Syksyllä 2012 pääsin mukaan projektiin, joka vei minut kahdeksi viikoksi Kiinaan. Shanghaissa järjestettiin vuosittainen Radical Design Week, johon Metropolian muotoilun opiskelijat osallistuivat järjestämällä näyttelyn omista töistään. Toteutimme luokkatoverini Sanna-Kaisa Laakkosen kanssa näyttelyn tekniikan ja kuvasimme videopäiväkirjaa paikan päällä. Teimme projektin eteen todella paljon töitä, mutta saimme myös paljon aivan uudenlaista oppia esimerkiksi kansainvälisestä työskentelystä ja tullin kanssa asioinnista.

Projektista ja reissusta voi lukea lisää Metropolian Globlogista sekä verkkojulkaisusta

Mitä töitä teet tällä hetkellä?

Suoritin Metropolian työharjoittelun tapahtumatekniikkaa tarjoavassa yrityksessä, johon myös jäin kokopäiväisesti töihin harjoittelun jälkeen. Kirjoitin opinnäytetyötä samalla kun työskentelin, joten valmistumiseni valitettavasti viivästyi lähes vuodella. Toimin yrityksessä tuotantoassistenttina. Yleisen tuotannoissa avustamisen lisäksi suunnittelin ja toteutin kuvateknisiä ratkaisuja pääosin yritystapahtumiin. Jäin työstä vuoden virkavapaalle valmistumisen jälkeen, sillä muutin kumppanini kanssa Etelä-Koreaan. Koreassa pääsin myös kokeilemaan työskentelyä paikallisen tapahtumatekniikan parissa, mutta valitettavasti viisumihakemukseni ei mennyt läpi, joten ura Aasiassa jäi lyhyeksi. Keväällä 2017 palaan Suomeen jatkamaan töitä.

Onko opinnoistasi ollut hyötyä työelämässä?

On. Opinnoissa käytiin läpi asioita, joita on tullut myös vastaan työelämässä. Omatoimisesti suoritettavat projektit ja koulun kautta tehdyt keikat antoivat myös hyvää käytännön kokemusta alalla toimimisesta ja yhteistyön tärkeydestä. Metropolia on hyvä paikka verkostoitua, sillä aikuislinjan opiskelijat sekä vierailevat opettajat ovat alan ammattilaisia. Metropolia on myös eturintamassa kehittämässä alaa, alan koulutuksia ja turvallisuutta eteenpäin. On hienoa miten valmistuneita opiskelijoita ei unohdeta, vaan pyritään käyttämään hyödyksi kaikkea sitä osaamista mitä koulusta, sen opiskelijoista ja alumneista löytyy.

Mikä on työssäsi parasta?

Ihmiset. Työ itsessäänkin on antoisaa, jatkuva uuden oppiminen ja onnistumiset haastavissa tilanteissa puskevat jatkamaan vielä parempiin lopputuloksiin, mutta lopulta parasta työssä on ihmiset joiden kanssa pääsee toimimaan päivittäin. Kannustava, toisiaan tukeva ja toisiinsa tukeutuva tiimi pitää kiireisinäkin aikoina toisensa pystyssä..

Lopuksi - onko sinulla vinkkejä niille jotka haluavat hakeutua samalle alalle?

Suomessa on paljon teknikoita jotka ovat työskennelleet koko ikänsä keikoilla, joilla on myös perheet ja kokonaiset elämät keikkailun ulkopuolella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keikkailu eläkeikään asti ei välttämättä sovi kaikille, eikä tarvitsekaan sopia. Mikäli jokin osa-alue alalla (tuotanto, myynti, maahantuonti yms.) herättelee omaa kiinnostusta, kannattaa pohtia minkälaisen "urapolun" kautta sinnepäin voisi suunnata. Itse uskon vahvasti siihen, että parhaat esimiehet tietävät miten alaisia johdetaan, koska ovat itse toimineet samoissa tehtävissä. Vaikka Metropolian koulutusohjelma paperilla valmistaa opiskelijansa esimiesasemaan, todellinen johtajuus ja valmius esimiestehtäviin tulee lopulta vain riittävän kokemuksen kautta.   

Useat firmat antavat mielellään alasta kiinnostuneille mahdollisuuden päästä kokeilemaan esimerkiksi keikkatöitä. Myös teatterimaailman puolella on paljon pieniä harrastajaryhmiä, jotka tarvitsevat apua tekniikan kanssa. Mikäli ala tuntuu omalta, Metropolia on hyvä paikka lähteä hakemaan lisää oppia.

Valtteri Mastola, alumni

Valtteri Mastola.

Missä olet opiskellut ja mitä?

Opiskelin Metropolia Ammattikorkeakoulussa esitys- ja teatteritekniikkaa. Valmistuin vuonna 2015.

Miten päädyit alalle?

Teatterin pariin päädyin lukioaikanani vuonna 2006 Jyväskylän Lyseon lukion ja Huoneteatterin yhteistyöprojektin kautta. Siitä lähtien olen toiminut eri harrastajateatterissa tekniikan parissa. Viimeisimpänä Helsingin Ylioppilasteatterissa.

Sähkö- sekä teatteritekniikka ovat kiinnostaneet minua aina. Opiskelin sähkötekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa, mutta teatterin pariin siirryin vuonna 2010, jolloin pääsin töihin Ryhmäteatteriin. Ryhmäteatterin tekninen johtaja suositteli minulle Metropolian nuorisokoulutusta, jonne hain keväällä 2011.

Mikä on ollut parasta opinnoissa?

Ehdottomasti parasta on työelämälähtöisyys sekä itsenäisesti suoritettavat projektit. Projektien kautta olen saanut paljon kontakteja kentältä sekä päässyt tutustumaan ja tekemään yhteistyötä maahantuojien kanssa. Myös vierailut muissa teatterissa ja yrityksissä ovat olleet mahtavia.

Mitä töitä teet tällä hetkellä?

Olen Granlund Oy:ssä AV-suunnittelijana. Olen erikoistunut teatterin valo- ja ääniteknisten järjestelmien suunnitteluun, mutta teen myös muun tyyppisten esitystilojen AV-järjestelmien suunnittelua.

Onko opinnoistasi ollut hyötyä työelämässä?

On, todella paljon. Ennen kaikkea kontaktiverkosto, joka koulun kautta on käytettävissä, on todella tärkeä. Suomessa on kohtuullisen vähän mutta sitäkin ammattitaitoisempia tekijöitä teatteritekniikan alalla, joten on tärkeää että jo opintojen aikana luo kontakteja työelämän suuntaan. Opintojen aikana kartutettu kontaktiverkko helpottaa työn saantia opintojen loppuvaiheessa sekä valmistumisen jälkeen.

Mikä on työssäsi parasta?

Monipuoliset ja vaihtelevat projektit. Isommat projektit tarjoavat myös paljon haasteita joiden kautta opin aina jotain uutta.

Työssäni pääsen tekemään tilojen 3D-mallintamista ja olemaan mukana kehittämässä suunnittelun työtapoja, mikä motivoi omaa tekemistäni. Myös esitystekniikan laitteistojen nopea kehitys pitää mielenkiintoa yllä. Kehityksen seuraaminen ja opiskelu ovatkin olennainen osa ammattia.

Lopuksi - onko sinulla vinkkejä niille jotka haluavat hakeutua samalle alalle?

Moniosaaminen sekä laaja kiinnostus esitystekniikasta on todella hyvä valtti teatteri- sekä tapahtumatekniikan alalla. Asema työmarkkinoilla on huomattavasti parempi, mitä useammasta osa-alueesta on tietoa. Jatkuvaa opiskelua ja tutkimista ei voi korostaa liikaa.

Järjestelmäsuunnittelusta kiinnostuneille suosittelen hakeutumaan projekteihin, joissa pääsee seuraa-maan tai tekemään esitysteknisten järjestelmien suunnittelua. Suunnittelutyön kannalta on hyvä saa-da mahdollisimman paljon kenttäkokemusta, jotta näkee eri järjestelmien erilaisia toteutustapoja sekä hahmottaa järjestelmät osana isompaa kokonaisuutta.

Teatterista kiinnostuneelle suosittelen käymään eri teattereissa katsomassa esityksiä ja tutustumassa tekniikkaan. Myös harrastajateatteriin liittymällä pääsee helposti tutustumaan teatteritekniikkaan ja pääsee varmasti tekemään monipuolisesti töitä tekniikan parissa. Suomessa on todella vahva harrastajateatterikenttä ja kautta maan löytyy hyviä paikkoja aloittaa ura teatteritekniikan parissa.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Yhteystiedot

Yhteishakua koskevat kysymykset

hakijapalvelut metropolia fi

Kaisa Nissinen
koulutussuunnittelija
p. 040 714 5155
Lähetä Kaisalle sähköpostia

 

 

Ennakkotehtävät

Huomaathan, että yhteishakulomakkeen täyttämisen lisäksi teet ennakkotehtävät. Palauta tehtävät hakuaikana. Katso ennakkotehtävät.

Joustavat opintopolut

Opetussuunnitelmamme huomioivat erilaiset osaamistarpeet ja -tavoitteet sekä antavat mahdollisuuden suunnata opintoja erilaisilla valinnoilla. Katso lisää Monien mahdollisuuksien Metropolia Prezi-esityksestä:

Kansainvälisyys opintojen aikana

Esitys- ja teatteritekniikka Facebookissa