Tieto- ja viestintätekniikka, insinööri (AMK), päiväopiskelu

• Perehdytyspäivät
  • 2 päivää Karamalmin kampuksella
  • pakolliset kaikille uusille opiskelijoille, jotka aloittavat opinnot 1. vuoden opinnoissa
• Ensimmäisen opintovuoden opinnot 60 op
  • 1. lukukausi (syksy tai kevät): Ohjelmisto 1 (15 op), Ohjelmisto 2 (15 op)
  • 2. lukukausi (kevät tai syksy): Laitteisto 1 (15 op), Laitteisto 2 (15 op)
  • 1. vuoden opintojen lopussa: Opiskelija osallistuu pääainehakuun eli opiskelija ei pääse halumaansa pääaineeseen automaattisesti.
• Pääaineopinnot 95 op (2. - 3. vuosi), kesto 1.5 vuotta
• Yhteiset pääaineopinnot 30 op
• Työelämäosaamisen profiloitumisopinnot 5 op
• Vapaasti valittavat opinnot 5 op
• Harjoittelu 15 op + 15 op
• Opinnäytetyö 15 op

Elokuussa alkavat pääaineet

• Hyvinvointi- ja terveysteknologia (opetuskieli suomi)
• Ohjelmistotuotanto: koneoppimispainotteinen (opetuskieli suomi)
• Pelikehitys (opetuskieli suomi)
• Smart IoT Systems: Embedded IoT Devices (opetuskieli englanti)
• Smart IoT Systems: IoT and Networks (opetuskieli englanti)
• Software Engineering: mobiilikehityspainotteinen (opetuskieli englanti)
• Web-kehitys ja digitaalinen media (opetuskieli suomi)

Opiskelijat, jotka hakevat elokuussa alkaviin pääaineisiin:

• Elokuussa opintonsa aloittaneet yhteishaussa hyväksytyt sekä avoimen AMK päiväkoulutuksen väyläopintoihin 60 op hyväksytyt.
• Tammikuussa opintonsa aloittaneet Haku Metropolian avoimen AMK opintojen perusteella hyväksytyt.

Tammikuussa alkavat pääaineet

• Hyvinvointi- ja terveysteknologia (opetuskieli suomi)
• Ohjelmistotuotanto: koneoppimispainotteinen (opetuskieli suomi)
• Software Engineering: mobiilikehityspainotteinen (opetuskieli suomi ja englanti)
• Smart IoT Systems: Embedded IoT Devices (opetuskieli suomi ja englanti)

Opiskelijat, jotka hakevat tammikuussa alkaviin pääaineisiin:

• Tammikuussa opintonsa aloittaneet yhteishaussa hyväksytyt.
• Elokuussa opintonsa aloittavat Haku Metropolian avoimen AMK opintojen perusteella hyväksytyt.

Pääainevalinnan periaatteita

Pääainetarjonta on sidoksissa siihen, millä haulla opiskelija valitaan ja milloin hän aloittaa opinnot. Opiskelija ei voi itse valita, milloin osallistuu pääainehakuun.

Pääainehaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa joulukuussa ja toukokuussa, ja pääaineopinnot alkavat kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa. Tammikuussa ja elokuussa pääaineopinnot aloittavilla on toisistaan poikkeava pääainetarjonta.

• Opiskelija ei voi itse valita, osallistuuko joulukuun vai toukokuun pääainehakuun: opintojen aloittamisajankohta ja hyväksiluettavat korkeakoulutasoiset opinnot vaikuttavat pääaineen valinta-ajankohtaan.
• Pääaineopintojen aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on hyväksytysti suoritettuna tai hyväksiluettuna 60 op ensimmäisen opintovuoden opintosisältöjä.
• Opiskelija ei välttämättä pääse siihen pääaineeseen, johon ensisijaisesti haluaa.
• Pääaineeseen otetaan tietty enimmäismäärä opiskelijoita.
• Jos pääaineeseen hakevia on tätä enemmän, valintakriteerinä käytetään ensimmäisen opintovuoden opintomenestystä (suoritettujen ensimmäisen opintovuoden opintojaksojen arvosanojen keskiarvo).
• Osa pääaineista ja valinnaisista ammattiopinnoista toteutetaan kokonaan englanninkielisinä.
• Kaikissa pääaineissa on englanninkielistä opiskelumateriaalia, vaikka opetuskielenä olisi suomi.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneen insinöörin on ensiarvoisen tärkeää teknologian lisäksi ymmärtää inhimillisten tekijöiden, sovellusympäristöjen ominaispiirteiden ja teknologian kehittämistä ohjaavan lainsäädännön merkitys.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneet usein työllistyvät tehtäviin, joissa näiden asioiden laaja-alainen hallitseminen on tärkeää. Pääaineessa opit näitä tietoja ja käytännön taitoja, joita tarvitset työskennellessäsi alalla. Hyvinvointi- ja terveysteknologian pääaineen opinnoissa tehdään läheistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Hyvinvointi- ja terveysteknologian pääaineen keskeinen ammattiainesisältö:

• Fysiologiset parametrit, anturit, tiedonsiirto, mittauslaitteet ja -menetelmät, sekä mittaustiedon käsittely ja visualisointi
• Anturidataa hyödyntävän terveyssovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen, tarvekartoitus, vaatimusmäärittely, suunnittelu, toteutus ja testaus
• Lääkinnälliset laitteet (sis. mm. fyysiset laitteet, ohjelmistot ja koneoppimissovellukset), niiden käyttö ja käytön turvallisuus, tuotteita ohjaavat lainsäädännön vaatimukset, standardit ja menetelmät ja terveydenhuollon toimintaympäristö
• Käytettävyyden, käyttäjien ja asiakkaiden, käyttöympäristön, toimintamallien ja -tapojen, tuotteiden käyttötarkoituksen huomioiminen sovellettaessa teknologiaa
• Tuotekehitysprojektit, käytännön laboratoriotyöt sekä yritysyhteistyö, -vierailut ja -kontaktit

Suomessa terveysteknologia-ala on ollut vuosia tasaisessa kasvussa ja tarve osaaville työntekijöille on kova. Valmistuneiden työtehtävät ovat liittyneet mm.

• tuote- ja sovelluskehitykseen
• lääkinnällisten laitteiden vaativiin huoltotehtäviin
• laadun varmistukseen
• testaukseen
• projektin johtoon ja
• muihin asiantuntijatehtäviin.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneita insinöörejä työskentelee erityisesti laitteita, ohjelmistoja ja palveluita kehittävissä, vientiä ja maahantuontia harjoittavissa yrityksissä sekä terveyspalveluita tarjoavissa tahoissa.

Pääaineen opinnot alkavat kaksi kertaa vuodessa elokuussa ja tammikuussa.

Opetuskieli: suomi.

Web-kehitys ja digitaalinen media -pääaineessa opitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan web-sovelluksia eri julkaisukanaville, käyttäen samoja menetelmiä ja työkaluja kuin alan yritykset. Lisäksi opinnoissa ovat mukana digitaalisen median tuotanto ja laajennetun todellisuuden (XR) teknologiat, jotka ovat modernissa web-kehityksessä tärkeässä roolissa.

Pääaineen keskeistä sisältöä ovat:

• web-ohjelmointi eri päätelaitteille
• UI- ja UX-suunnittelu
• monikanavajulkaiseminen
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• audiovisuaalinen tuotanto ja jakelu
• XR- teknologiat (AR, VR, MR) ja 3D web-ympäristössä

Pääaineen insinöörit työllistyvät pääasiassa erilaisiin web-sovelluskehitystehtäviin IT-alan yrityksiin, tai muiden toimialojen IT-osastoille. Asiantuntijatehtävät mediatuotannon tai digitaalisen median parissa ovat myös mahdollisia työnkuvia.

Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi

• web-sovellusohjelmoija
• front end- tai full stack -kehittäjä
• tuotannon asiantuntija
• tuotepäällikkö tai
• tekninen myyjä.

Osa valmistuneita työllistää itsensä yrittäjänä.

Pääaineen opinnot alkavat kerran vuodessa elokuussa suomeksi.

Opetussuunnitelmassa on kaksi ohjelmistotuotannon pääainetta:

1. Ohjelmistotuotannon: koneoppimispainotteinen
   • opinnot alkavat elokuussa ja tammikuussa
   • opetuskieli on aina suomi
2. Software Engineering: mobiilikehityspainotteinen
   • Opinnot alkavat elokuussa ja tammikuussa
   • elokuussa alkavan pääaineen opetuskieli englanti
   • tammikuussa alkavan pääaineen opetuskieli suomi

Ohjelmistotuotannon ja Software Engineering yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia:

• Yhteisiä/samoja kursseja 75 op
• Eri kursseja 20 op
  • Ohjelmistotuotanto painottuu pääaineopintojen loppupuolella koneoppimiseen ja neuroverkkoihin
  • Software Engineering painottuu pääaineopintojen loppupuolella mobiilikehitykseen

Molemmissa pääaineissa opitaan ohjelmistokehitysprosessin kulku asiakkaan tarpeiden kartoittamisesta lopputuotteen julkaisemiseen. Lisäksi opitaan keskeisiä työelämässä käytettäviä toimintamalleja, työtapoja sekä työkaluja ja hankitaan hyvät ohjelmointitaidot.

Ohjelmistotuotannon keskeisiä ammattiainesisältöä:

• olio-ohjelmointi ja web-ohjelmointi
• tietorakenteet, algoritmit ja suunnittelumallit
• ohjelmistotuotannon prosessi
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• tietokannat ja tietokantajärjestelmät
• koneoppiminen ja neuroverkot
• tietoturvallinen ohjelmistokehitys ja tietoturvauhilta suojautuminen.
• Software Engineering keskeisiä ammattiainesisältöä:
• olio-ohjelmointi ja web-ohjelmointi
• tietorakenteet, algoritmit ja suunnittelumallit
• ohjelmistotuotannon prosessi
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• tietokannat ja tietokantajärjestelmät
• mobiiliohjelmistojen kehitys
• tietoturvallinen ohjelmistokehitys ja tietoturvauhilta suojautuminen.

Molempien pääaineiden insinöörit työllistyvät laaja-alaisesti erilaisiin ohjelmistonkehitystehtäviin joko IT-alan ohjelmistoyrityksiin tai muiden toimialojen IT-osastoille.

Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi

• ohjelmistotestaaja
• Java-kehittäjä
• full stack -ohjelmoija
• mobiilikehittäjä ja
• ohjelmistoarkkitehti.

Osa valmistuneista insinööreistä työllistää itse itsensä omissa yrityksissään.

Pääaineen suorittaneena

• sinulla on sujuvat peliohjelmointitaidot ja hallitset joukon pelinkehittämistyökaluja ja kieliä
• tunnet pelikehittämisen rakenteet ja metodit sekä komponentit
• tunnet eri kehittämisalustat konsoleista, mobiiliin ja PC:hen
• ymmärrät peliteollisuuden eri osa-alueet sekä taloudelliset mallit ja jakelukanavat
• olet valmis siirtymään peliteollisuuden palvelukseen tai perustamaan oman start-upin
• osaat toimia tiimin jäsenenä

Pääaineen opinnot alkavat yhden kerran vuodessa elokuussa.

Opetuskieli: suomi.

Smart IoT Systems -pääaine johdattaa sinut sulautettujen tietokonejärjestelmien, pilvipalvelujen ja IoT-teknologian maailmaan.

Puolen vuoden suuntaavien pääaineopintojen (30 op) jälkeen opiskelija syventyy joko älykkäisiin sulautettuihin järjestelmiin tai pilvipalvelu- ja tietoverkkotekniikoihin.

Embedded IoT Devices/Sulautetut IoT-laitteet ja IoT and Networks/IoT ja tietoverkot ovat erillisiä hakukohteina pääainevalinnassa.

Embedded IoT Devices/Sulautetut IoT-laitteet

Sulautetut IoT-laitteet ovat avoimiin käyttöjärjestelmiin pohjautuvia laitteita, jotka ohjaavat prosesseja tai keräävät IoT-dataa pilvipalvelualustoille. Ymmärtämys pilvipalveluista on myös tarpeellista IoT-laitteiden kehityksessä.

Projektitoiminnan kautta opitaan hallitsemaan ammattilaisten työkaluja ja toimintatapoja älykkäiden järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa ja ylläpidossa sekä ohjelmiston kehityksessä. Valmistuvat insinöörit toimivat esimerkiksi tuotekehitystehtävissä, teknisinä asiantuntijoina tai ohjelmistosuunnittelijoina soveltavan tietotekniikan alan yrityksissä.

IoT and Networks/IoT ja tietoverkot

IoT ja tietoverkot syventymiskohde käsittelee modernia tietoverkkotekniikkaa, palvelinjärjestelmiä sekä pilvipalveluja. Pääset soveltamaan teoriaa käytäntöön monipuolisissa oppimisympäristöissä, jotka rakentuvat IP-pohjaisten tietoverkkojen, palvelinjärjestelmien ja mobiiliverkkojen ympärille.

Johtavien laitevalmistajien kanssa yhdessä kehitetyt kurssit antavat hyvän osaamisen nykyaikaisten tietoturvallisten verkkojen ja palvelinjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Valmistuvat insinöörit toimivat usein tietoverkkoasiantuntijana, projektipäällikkönä, pilvipalvelujen ylläpitäjänä, tietoturva-asiantuntijana tai teknisenä asiantuntijana.

Opetuskieli:

• elokuussa alkavat Smart IoT Systems: Embedded IoT Devices ja Smart IoT Systems: IoT and Networks: englanti
• tammikuussa alkava Smart IoT Systems: Sulautetut IoT-laitteet: suomi ja englanti

• Perehdytyspäivät
  • 2 päivää Karamalmin kampuksella
  • pakolliset kaikille uusille opiskelijoille
• Orientaatio tieto- ja viestintätekniikkaan 90 op
  • 1. lukukausi (syksy tai kevät): Ohjelmisto 1 (15 op), Ohjelmisto 2 (15 op)
  • 2. lukukausi (kevät tai syksy): Laitteisto 1 (15 op), Laitteisto 2 (15 op)
  • 3. lukukausi (kevät tai syksy): opetussuunnitelmassa mainitut kurssit 6 x 5 op yhteensä 30 op
  • 3. lukukauden lopussa 90 op suorittamisen jälkeen: opiskelija osallistuu pääainehakuun
• Pääaineopinnot 60 op
• Yhteiset pääaineopinnot 15 op
• Kieliopinnot ja täydentävä osaaminen 30 op
• Harjoittelu 15 op + 15 op
• Opinnäytetyö 15 op

Opiskelijat valitaan pääaineisiin opintomenestyksen perusteella.

• Pääainehaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa joulukuussa ja toukokuussa, ja pääaineopinnot alkavat kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja elokuussa.

• Pääaineen sisällä olevat opintopolut järjestetään vain, jos riittävä määrä opiskelijoita valitsee opintopolun.

• Pääaineen opintopolkuja ei välttämättä järjestetä suomeksi ja englanniksi.

• Tarkemmat pääaineita ja pääainevalintaa koskevat tiedot kerrotaan opintojen alussa.

Opetuskieli: suomi.
Pääaine ei sisällä erillisiä opintopolkuja vaan kaikki opiskelijat suorittavat samat opinnot.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneen insinöörin on ensiarvoisen tärkeää teknologian lisäksi ymmärtää inhimillisten tekijöiden, käytettävyyden, sovellusympäristöjen ominaispiirteiden ja teknologian kehittämistä ohjaavan lainsäädännön merkitys.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneet usein työllistyvät tehtäviin, joissa näiden asioiden laaja-alainen hallitseminen on tärkeää. Pääaineessa opit näitä tietoja ja käytännön taitoja, joita tarvitset työskennellessäsi alalla. Hyvinvointi- ja terveysteknologian pääaineen opinnoissa tehdään läheistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Hyvinvointi- ja terveysteknologian pääaineen keskeinen ammattiainesisältö:

• Fysiologisten mittausten teknologia: anatomia ja fysiologia, ihmisen toimintaa mittaavat anturit, mittausdatan langaton tiedonsiirto, erilaiset mittauslaitteet ja -menetelmät, käytännön laboratoriotyöt sekä mittaustiedon käsittely ja visualisointi. Anturidataa hyödyntävän lääkinnällisen laitteen tuotekehitys sis. tarvekartoitus, vaatimusmäärittely, suunnittelu ja toteutus.
• Lääkinnälliset laitteet: lääkinnälliset laitteet sis. mm. fyysiset laitteet kuten potilasmonitorit, ohjelmistot ja koneoppimissovellukset, terveydenhuollon toimintaympäristö, lääkinnällisten laitteiden käyttö, käytön turvallisuus ja testaus, tuotteita ohjaavat lainsäädännön vaatimukset, erilaiset standardit ja menetelmät, ja neuroverkkomallit lääketieteellisissä sovelluksissa.
• Projektiopinnot: hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvä, käytännön työelämän kanssa yhteistyönä tehtävä tutkimus- ja kehittämisprojekti. Projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi.

Suomessa terveysteknologia-ala on ollut pitkällä aikavälillä tasaisessa kasvussa. Valmistuneiden työtehtävät ovat liittyneet mm.

• tuote- ja sovelluskehitykseen
• lääkinnällisten laitteiden vaativiin huoltotehtäviin
• laadun varmistukseen
• testaukseen
• projektin johtoon ja
• muihin asiantuntijatehtäviin.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneita insinöörejä työskentelee erityisesti laitteita, ohjelmistoja ja palveluita kehittävissä, vientiä ja maahantuontia harjoittavissa yrityksissä sekä terveyspalveluita tarjoavissa tahoissa.

Ohjelmistotuotanto-pääaineessa opiskelet ohjelmistoalan ammattilaiseksi.

Pääaine koostuu ohjelmistotuotannon yhteisistä opinnoista ja opiskelijan valitseman yhden opintopolun opinnoista.

Pääaine sisältää neljä opintopolkua:

• ohjelmistokehitys
• pelikehitys
• mobiilikehitys
• web-kehitys

Kaikkia ohjelmistotuotannon opintopolkuja ei ole välttämättä toteuteta jokaisena lukukautena. Toteutettavat opintopolut riippuvat mm. siitä, miten moni opiskelija valitsee tietyn opintopolun.

Opetus perustuu vahvasti lähiopetukseen kampuksella. Säännöllinen lähiopetus ja ohjatut oppimistilanteet auttavat asiantuntijuutesi kehittymisessä.

Jokainen opintopolku tarjoaa sekä laajat perustiedot että mahdollisuuden syventää osaamistasi. Opintojesi aikana hankit vahvat ohjelmointitaidot, opit ymmärtämään ohjelmistotuotannon prosesseja ja hankit käytännön kokemusta projektien parissa.

Ydinopinnot sisältävät ohjelmointia sekä tuottavat laitteisto-, algoritmi-, tietokanta-, koneoppimis-, pilvipalvelu- ja kyberturvallisuusosaamista. Jokaisen opintopolun syventävissä opinnoissa ja monissa projektikursseissa rakennat portfoliota, johon kuuluu erilaisia sovelluksia ja ratkaisuja oman urasi tarpeisiin.

Ohjelmistokehityksen opintopolulla painotetaan ohjelmistotuotannon automaatiota, kehittynyttä olio-ohjelmointia, ohjelmistosuunnittelua ja mallintamista, tietoturvaa sekä laajamittaista sovelluskehitystä. Syvennät osaamistasi datalähtöisestä kehityksestä, neuroverkoista ja tietokantaratkaisuista sekä teorian että projektityöskentelyn kautta.

Pelikehityksen opintopolulla opitaan pelisuunnittelua, pelimoottoreita, C++-ohjelmointia, grafiikkaohjelmointia sekä pelifysiikkaa ja tehdään portfolioprojekteja, jotka osoittavat osaamisesi todellisessa pelikehitysympäristössä.

Mobiilikehityken opintopolku tarjoaa syventäviä opintoja esimerkiksi Android (Kotlin)-, iOS- ja monialustakehityksessä, ketterissä projektikäytännöissä ja moderneissa suunnittelumenetelmissä. Opit suunnittelemaan ja toteuttamaan mobiilisovelluksia tiimityössä nykyaikaisilla työkaluilla.

Web-kehityksen opintopolulla keskitytään palvelin- ja käyttöliittymäohjelmointiin, web-sovelluskehityksen kehyksiin, käyttöliittymä- ja käyttökokemussuunnitteluun sekä tekoälysovelluksiin. Projektikursseilla kehität kokonaisvaltaisia web-ratkaisuja ideasta käyttöönottoon.

Kaikki opiskelijat suorittavat työharjoittelun ja opinnäytetyön. Niiden myötä viimeistelet osaamisesi esimerkiksi ohjelmistokehittäjän, pelikehittäjän, mobiilisovelluskehittäjän tai web-kehittäjän tehtäviin tämän päivän digitaalisessa maailmassa.

Pääaine sisältää kaksi opintopolkua, joista opiskelija valitsee yhden:

• Embedded IoT Devices
• Cybersecurity and IoT Networks

Smart IoT Systems -pääaine johdattaa opiskelijan sulautettujen tietokonejärjestelmien, pilvipalvelujen ja kyberturvallisuuden keskeisiin osa-alueisiin.

Embedded IoT Devices / Sulautetut IoT-laitteet

Sulautetut IoT-laitteet ovat avoimiin käyttöjärjestelmiin perustuvia laitteita, jotka ohjaavat prosesseja tai keräävät IoT-dataa pilvipalvelualustoille. IoT-laitteiden kehittämisessä edellytetään myös hyvää ymmärrystä pilvipalveluista ja niiden hyödyntämisestä.

Projektipohjainen oppiminen kehittää opiskelijan kykyä käyttää alan ammattilaistyökaluja ja toimintamalleja älykkäiden järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa, ylläpidossa sekä ohjelmistokehityksessä. Valmistuneet insinöörit sijoittuvat esimerkiksi tuotekehitystehtäviin, teknisiksi asiantuntijoiksi tai ohjelmistosuunnittelijoiksi soveltavan tietotekniikan alan yrityksiin.

Cybersecurity and IoT Networks / Kyberturvallisuus ja IoT-verkot

Kyberturvallisuus ja IoT-verkot -syventymiskohde käsittelee modernia tietoverkkotekniikkaa, palvelinjärjestelmiä, pilvipalveluja sekä kyberturvallisuuden periaatteita ja käytäntöjä. Opinnoissa teoriaa sovelletaan käytännönläheisesti monipuolisissa oppimisympäristöissä, jotka rakentuvat IP-pohjaisten tietoverkkojen, palvelinjärjestelmien ja mobiiliverkkojen ympärille.

Yhteistyössä johtavien laitevalmistajien kanssa kehitetyt kurssit tarjoavat vahvan osaamisen nykyaikaisten, tietoturvallisten verkkojen ja palvelinjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Valmistuneet insinöörit työskentelevät tyypillisesti tietoverkkoasiantuntijoina, projektipäällikköinä, pilvipalvelujen ylläpitäjinä, tietoturva-asiantuntijoina tai teknisinä asiantuntijoina.