Rakennusarkkitehtuuri AMK, päiväopiskelu
Alan muut opiskeluvaihtoehdot:
Construction and Real Estate Management, Master's Degree
Rakennusarkkitehtien koulutus - luovuutta ja tekniikkaa!
Rakennusarkkitehdin ammatissa yhdistyy taiteellinen, teknillinen ja taloudellinen osaaminen. Ammatissa toimiminen edellyttää hyviä yhteistyö- ja viestintätaitoja. Ammatissa korostuu luovan ratkaisukyvyn käytännön hyödyntäminen rakennetun ympäristön suunnittelussa.
Rakennussuunnittelun laaja-alainen osaaminen tulee korostumaan nykyisessä rakennustuotannossa. Suunnitteluosaamisen lisäksi tarvitaan rakennesuunnittelun, talotekniikan, rakentamistalouden ja rakennustuotannon osaamista. Korjausrakentaminen, energiatehokkaiden rakennusten suunnittelu ja tietomallinnuksen käytön hallitseminen ovat tulevaisuuden rakennussuunnittelijan ydinosaamista.
Rakennusarkkitehdin työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi:
- pienten ja keskisuurien uudisrakennusten suunnittelu sekä toimiminen avustavana suunnittelijana suurissa hankkeissa
- korjausrakentamisen suunnittelu, rakennusten ylläpito ja kuntotutkimukset
- rakennusteollisuuden suunnittelutehtävät
- rakennussuunnittelun projektinhallinta ja rakennuttaminen
- rakentamisen valvontatehtävät
Sisältö
Rakennusarkkitehdin koulutuksessa opintopolkuun sisältyy suunnitteluosaamisen lisäksi opintoja rakentamisen historiasta, rakennesuunnittelusta, talotekniikasta, rakentamistaloudesta ja projektinhallinnasta sekä taide- ja sommitteluopintoja. Perusopintoihin liittyvät kiinteästi tietotekniikan ja tietomallintamisen (BIM) kurssit sekä kieli- ja viestintäopinnot. Rakennusarkkitehtuurin opintojen pohjana ovat kestävän kehityksen periaatteet sekä oivaltavan teknologian käyttäminen rakentamisessa.
Valintakokeissa mitataan matemaattisia valmiuksia, tehtävien ratkaisukykyä, kolmiulotteista hahmotuskykyä sekä luovuutta.
Tutustu rakennusarkkitehtuurin opetussuunnitelmaan opinto-oppaassa.
Toteutustapa
Opetus muodostuu sekä kurssimuotoisesta opetuksesta että ratkaisukeskeisestä projektiopetuksesta. Opiskelu on täysipäiväistä ja vaatii opiskelijan jatkuvan läsnäolon. Lähiopetus järjestetään arkipäivisin klo 8-21, mutta pääsääntöisesti opetus pyritään toteuttamaan klo 8-17.
Opetuksessa harjoitustöiden ohjaus sekä niiden itsenäinen hallitseminen ovat tärkeässä osassa.
Opiskelu rakennusarkkitehtuurissa perustuu suurempien kokonaisuuksien kautta tutkittavien ilmiöiden ratkaisukeskeiseen hallintaan konkreettisissa harjoitustöissä. Opiskelijalla on tutkiva, kehittävä ja itsenäinen rooli kaikessa opiskelussa. Opiskelussa tehdään sekä yksilötöitä että ryhmätöitä.
Harjoitustöissä suunnitellaan erilaisia rakennuksia sekä tukitaan niiden suunnitteluun vaikuttavia muuttujia.
Koulutuksen sisältönä on kursseja seuraavista aiheista: Rakennussuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, rakennesuunnittelu, materiaalioppi, korjausrakentaminen, talotekniikan perusteet, arkkitehtuurin historia, projektinhallinta, rakentamistalous. Taide- ja sommitteluopinnot, tietomallinnus (BIM), viestintäopinnot sekä kieliopinnot.
Koulutuksessa korostetaan rakennusarkkitehdin ammatissa vaadittavaa korkeaa eettistä osaamista.
Opiskelu rakennusarkkitehtuurissa vaatii erinomaisia itsenäisiä oppimisen taitoja, joilla tuetaan opiskelijan työyhteisöosaamista.
Metropolian rakennusarkkitehtuurin opinnoissa käytetään monipuolisesti sähköisiä aineistoja sekä ohjelmistoja. Rakennusarkkitehtuurin opiskelijoilla tuleekin olla oma kannettava tietokone. Se mahdollistaa opiskelun joustavuuden. Omaa tietokonetta tullaan käyttämään sekä Metropolian kampusalueella että sen ulkopuolella tapahtuvassa opiskelussa.
Innovaatioprojekti
Rakennusarkkitehtikoulutuksessa toteutetaan kolmantena opintovuonna 10 opintopisteen laajuinen innovaatioprojekti tilaajayrityksen määrittelemästä aiheesta. Yritys määrittelee projektiin soveltuvan tehtävän keskustellen aiheen sopivuudesta ja laajuudesta oppilaitoksen edustajan kanssa.
Projektin aiheen ja tavoitteen tulee tähdätä yrityksen toiminnan tai tuotteen kehittämiseen. Tavoitteena voi olla myös toiminnan ja tuotteiden ongelmien selvitys ja analysointitehtävä. Vaikeusaste ja laajuus säädetään sellaiseksi, että se soveltuu kolmannen vuosikurssin opiskelijalle.
Innovaatioprojektille asetetut tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:
- harjaannuttaa projektimuotoiseen työskentelyyn ja kehittää ryhmätyötaitoja
- hallita suunnitelmallinen, itseohjattu työskentely
- opiskelijan oman työn arvioinnin kehittäminen
- saada toiminnankehityksessä tarvittava osaaminen
- yritysten toiminnan oppiminen
- henkilökohtaisten kontaktien ja sen myötä tulevaisuuden mahdollisuuksien lisääminen (työharjoittelu, opinnäytetyö, työpaikka valmistumisen jälkeen)
- uuden tiedon tuonti Metropolian koulutusohjelmiin
Työharjoittelu
Harjoittelu on osa ammattikorkeakouluopintoja. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.
Harjoittelu voidaan suorittaa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä tai muussa soveltuvassa organisaatiossa. Harjoittelusta tehdään raportti ja työpäiväkirja.
Rakennusarkkitehdin tutkintoon kuuluu 3 x 10 opintopisteen laajuinen harjoittelu, joka suoritetaan kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden aikana suoritetaan rakennustyömaaharjoittelu ja toisen ja kolmannen vuoden aikana suoritetaan suunnittelutyöharjoittelu.
Työtehtävien tulee olla ammattiharjoittelua omalta alalta. Rakennustyömaaharjoittelu tehdään rakennusliikkeissä tai rakennusmateriaalituotannossa ensimmäisen opiskeluvuoden huhti-kesäkuussa.
Suunnittelutyöharjoittelu tapahtuu toisen ja kolmannen opiskeluvuoden huhti-kesäkuussa. Tyypillisiä suunnitteluharjoittelupaikkoja ovat suunnittelutoimistot, julkinen hallinto sekä rakennusliikkeet.
Opinnäytetyö
Rakennusarkkitehtien koulutuksessa opinnäytetyö tehdään neljännen vuoden lopussa. Sen laajuus on 15 op. Tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä.
Työ on yleensä suunnittelutehtävä. Hyvä työ on innovatiivinen ja uutta tietoa tuottava. Opiskelija itse hankkii pääsääntöisesti aiheen.
Ensimmäiset opinnäytetyöt rakennusarkkitehtuurin koulutuksessa tehtiin lukuvuonna 2017-2018. Ne ovat luettavissa Theseus-tietokannassa.
Kansainvälistyminen
Koulutuksen aikana on mahdollisuus hakea vaihto-opiskelijaksi ulkomaille tai suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Metropolia Ammattikorkeakoululla on 350 yhteistyökorkeakoulua ympäri maailman!
Rakennusarkkitehdin opinnoissa tuetaan kansainvälistä monikulttuurista osaamista kurssien, kieliopintojen, opintomatkojen ja vaihto-opiskelun kautta.
Työkenttä
Rakennusarkkitehti (AMK) täyttää vaadittavan työkokemuksen jälkeen laissa suunnittelijalta vaadittavan kelpoisuuden Vaativaan suunnittelutehtävään.
Rakennusarkkitehdit työskentelevät mm. suunnittelutoimistoissa, julkishallinnossa, rakennusliikkeissä, rakennuttamistoimistoissa tai yrittäjinä.
FAQ - Usein kysytyt kysymykset
Tutustu alta usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen rakennusarkkitehtuurin opiskeluun ja hakemiseen. Klikkaa kysymystä ja saat vastauksen näkyviin.
Olen töissä ja haluaisin opiskella rakennusarkkitehdiksi. Onnistuuko se työn ohella?
Metropolian rakennusarkkitehtuurin opiskelu on päiväopetusta ja kursseilla vaaditaan läsnäoloa. Opiskelijan laskennallinen työkuorma on 40 tuntia viikossa (eli 1600 tuntia lukuvuoden aikana). Käytännössä opiskelu työn ohessa ei ole mahdollista.
Asun toisella paikkakunnalla. Voinko tehdä osan opinnoista etäopiskeluna?
Opiskelu Metropolian rakennusarkkitehtuurissa koostuu työpäivistä koululla, jolloin on luentoja, harjoitustöiden ohjausta sekä töiden tekemistä ryhmissä. Tätä varten opiskelijoiden pitää olla paikalla kaikkina työpäivinä. Etäopintoina kurssejamme ei voi suorittaa.
Opiskelen rakennusinsinööriksi toisessa ammattikorkeakoulussa. Voinko vaihtaa opiskelemaan rakennusarkkitehtuuriin siirtohaun kautta?
Siirtohaun kautta voimme hyväksyä vain rakennusarkkitehdin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelevia.
Olen opiskellut insinööriksi, kuinka paljon saan aikaisemmista opinnoistani hyväksiluettua?
Rakennusarkkitehtuurissa opinnoista voi mahdollisesti hyväksilukea yleisaineita, kuten kielet ja viestintä. Muita kursseja voi mahdollisesti hyväksilukea vain arkkitehtuuriopinnoilla. Hyväksiluvuista sovitaan opintojen alussa tehtävässä henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Olen valmistunut rakennusarkkitehdiksi ennen vuotta 2014. Voinko korottaa tutkintoni ammattikorkeakoulututkinnoksi opiskelemalla vain osan opinnoista?
Tutkinnon voi korottaa HOPS-menettelyllä, jossa laaditaan erillinen opintosuunnitelma. Tämä edellyttää kuitenkin, että opiskelija hyväksytään ensin tutkinto-opiskelijaksi pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella.
Olen ollut jo töissä rakennustyömaalla ja arkkitehtitoimistossa assistenttina. Saanko hyväksiluettua työharjoittelun osuudet?
Työharjoittelu tulee tehdä opintojen aikana. Työharjoittelujakso on kurssi, johon sisältyy myös tehtäviä.
Suomen kielen taitoni on vielä melko heikko. Voinko pärjätä opinnoissani hyvällä piirustus- ja suunnitteluosaamisella?
Opetuskieli on suomi. Opintoihin liittyy paljon kirjoittamista ja suullista esiintymistä, joissa tarvitaan hyvää suomen kielen taitoa.
Olen hyvä piirtäjä ja taiteellisesti lahjakas, mutta matematiikan taitoni ovat puutteelliset. Tarvitaanko rakennusarkkitehtuurissa matematiikan, fysiikan tai kemian osaamista?
Rakennusarkkitehti on käytännön rakennusalan ammatti, jossa visuaalisten asioiden rinnalla tarvitaan paljon teknistä osaamista. Opinnoissa matematiikan ja fysiikan osaaminen on oleellista.
Onko opiskelu rakennusarkkitehtuurissa kallista? Paljonko vuodessa rahaa menee kirjoihin ja opiskelumateriaaleihin?
Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelu on ilmaisia, mutta opintojen aikana syntyvistä kuluista opiskelija vastaa itse. Rakennusarkkitehtuurin opinnoissa rahaa kuluu oman kannettavan tietokoneen hankintaan, opintomateriaaleihin (kuten pienoismallimateriaalit, piirustusvälineet, yms.), kirjoihin (joista suurimman osan voi lainata kirjastoista) sekä opintomatkoihin (joita voi olla muutama vuodessa).
Rakennusarkkitehtiopiskelijat menestyvät kilpailuissa
Opiskelijat ideoivat pienteollisuuskiinteistön kehittämistä projektikurssilla
Metropolian rakennusarkkitehtuurin opiskelijoiden Projekti 9 korjausrakentamisen kurssilla käytettiin esimerkkikohteena Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n omistamaa pienteollisuuskiinteistöä Sirrikujalla Kontulassa. Opiskelijat suunnittelivat kuvitteellisessa kiinteistökehitystehtävässä kuusi erilaista ehdotusta. Sirrikujan nykyiseen tilanteeseen verrattuna kiinteistön elämää haluttiin suunnata kohti parempaa tulevaisuutta.
Tehtävänannossa puolella ehdotuksista oli lähtökohtana pieni lisärakentaminen ja puolella oli mittava lisärakentaminen. Käyttäjäkunnat oli jaettu yhdelle käyttäjälle, 2-3 käyttäjälle sekä useille käyttäjille. Näin syntyi kuusi erilaista ehdotusta siitä, miten tällainen kiinteistö voisi muutostöiden jälkeen palvella paremmin omistajaansa. Suunnitelmat loivat suuntaviivaa siitä, miten rohkealla rakennussuunnittelulla voidaan saavuttaa lisäarvoa kohteelle ja sitä kautta omistajilleen.
Suunnittelu aloitettiin rakentamalla konsepti, jonka lähtökohtana oli olemassa oleva rakennus ja sen sijainti sekä tehtävänannon määreet lisärakentamisesta ja käyttäjien lukumäärästä. Konseptinsa perusteella opiskelijat tekivät luonnostasoisen suunnitelman. Suunnitelmasta tehtiin esittelyvihko tilaajalle, jossa pohjapiirustusten, leikkausten ja julkisivupiirustusten lisäksi on havainnekuvia. Työt myös esiteltiin Tallberg kiinteistöille yhteisessä seminaarissa.
Harjoitustyö oli täysin kuvitteellinen, mutta siinä syntyi hyvä kuva ko. kiinteistön mahdollisuuksista sekä siihen liittyvistä muuttujista. Harjoitustyön tekijöinä oli rakennusarkkitehtuurin kolmannen vuosikurssin opiskelijat, jotka muodostivat kuusi ”toimistoa” toteuttamaan tehtävää. Tallberg kiinteistöjen puolelta työssä oli mukana kiinteistökehitysjohtaja Anne Tiainen sekä kiinteistöpäällikkö Kari Oja. Metropolian opettajina kurssilla olivat Jarkko Könönen, Jorma Lehtinen ja Hannu Hakkarainen.
Yhteistyössä Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj
Rakennusarkkitehtiopiskelijat tutustumassa kohteeseen.
Sirrikujan pienteollisuuskiinteistö nyt.
Julkisivujen muutos ”Musatehtaaseen”. Tekijät: Netta Hauska, Elias Sarin ja Misa-Johanna Sirola.
Ehdotus vapaa-ajankeskuksesta, jossa lähtökohtana oli merkittävä lisärakentaminen. Tekijät: Ahmed Barzan, Antti Ek, Sami Hakamäki ja Rita Helenius.
Andrei Poutanen, Isa Pentikäinen ja Antti Mäkinen suunnittelivat rakennukseen kamppailukeskuksen.
Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokemuksia opinnoista
Pinja Finell kertoo videolla rakennusarkkitehtuurin opinnoista Metropoliassa.
